Valmius ja toimiminen hätätilanteissa

Lääketieteellisten vastatoimien yhteishankinta

Influenssapandemia (H1N1) vuonna 2009 osoitti puutteita EU-maiden kyvyssä hankkia rokotteita ja ja lääkkeitä. Vuonna 2010 EU:n neuvosto ehdotti, että komissio alkaisi valmistella ehdotusta rokotteiden yhteishankinnasta.

Lääketieteellisten vastatoimien yhteishankintaa koskevat säännökset on esitetty valtioiden rajat ylittäviä vakavia terveysuhkia koskevan päätöksen N:o 1082/2013/EU 5 artiklassa. Huhtikuussa 2020 yhteishankintasopimuksen on allekirjoittanut yhteensä 36 maata eli kaikki EU- ja ETA-maat, Yhdistynyt kuningaskunta, Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Kosovo*, Montenegro, Pohjois-Makedonia ja Serbia.

Yhteishankintasopimuksessa

  • määritellään menettelyn käytännön järjestelyt
  • määritellään päätöksentekoprosessi menettelyjen valinnan osalta
  • organisoidaan tarjousten arviointi ja hankintasopimuksen myöntäminen.

*Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 (1999) ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.

Asianmukainen valmistautuminen

Yhteishankintajärjestelyn tavoitteena on turvata tiettyjen lääketieteellisten vastatoimien tasapuolisempi saatavuus sekä parempi toimitusvarmuus ja hintatasapaino yhteishankintasopimukseen osallistuville EU-maille.

Rajat ylittäviin vakaviin terveysuhkiin on voitava valmistautua asianmukaisesti. Tämän vuoksi EU-toimielimet yhdessä sopimuksen allekirjoittaneiden maiden kanssa voivat ryhtyä yhteiseen hankintamenettelyyn hankkiakseen

  • rokotteita
  • viruslääkkeitä
  • muita terveydenhuollon laitteita, tarvikkeita ja palveluita, joilla torjutaan vakavia maiden rajat ylittäviä terveysuhkia.

Lisätietoa