Merkittävät ja krooniset sairaudet

Mielenterveys

Mielenterveyteen vaikuttavat monet tekijät, kuten geneettinen alttius, sosioekonominen tausta, lapsuuden kokemukset, krooniset sairaudet sekä alkoholin tai huumeiden käyttö.

Mielenterveys ja hyvinvointi liittyvät siis tiiviisti toisiinsa, ja niihin vaikuttavat politiikat ja toimet monella eri alalla, kuten koulutuksessa ja terveydenhuollossa, työllisyyden ja sosiaalisen osallisuuden edistämisessä sekä köyhyyden torjunnassa.

Suhde on vastavuoroinen: ilman mielenterveysongelmien riittävää ehkäisyä, tukea ja hoitoa yksilöiden riski pudota koulutuksesta tai joutua työttömäksi kasvaa.

Hyvä mielenterveys luo perustan itsensä toteuttamiselle, ihmissuhteiden luomiselle, omassa yhteisössä toimimiselle ja tuottavalle työnteolle. Henkinen tasapaino auttaa myös selviytymään elämän normaaleista ongelmista, suruista ja takaiskuista.

Väestön mielenterveyden tila oli Euroopassa huolestuttava jo ennen koronaviruspandemiaa. Health at a Glance Europe 2018 -raportin mukaan mielenterveysongelmat koskettavat noin 84 miljoonaa ihmistä EU:ssa. Mielenterveysongelmista aiheutuu EU:n tasolla vuosittain arviolta yli 600 miljardin euron kokonaiskustannukset eli yli 4 prosenttia BKT:stä. (Raportin julkaisun aikaan EU:ssa oli 28 jäsenmaata.)

Mielenterveys ja covid-19

Koronaviruspandemia on pahentanut mielenterveysongelmia, sillä se on aiheuttanut pelkoa, lisännyt eristyneisyyttä, turvattomuutta, epävarmuutta ja toimeentulo-ongelmia, ja moni on menettänyt läheisiään taudille.

Health at a Glance Europe 2020 -raportin mukaan pandemia ja sitä seurannut talouskriisi ovat aiheuttaneet suurta rasitetta ihmisten henkiselle hyvinvoinnille: stressi, ahdistuneisuus ja masennus ovat lisääntyneet. Nuorten ja pienituloisten riski sairastua on kasvanut. Suuri osa pandemian mielenterveydelle aiheuttamista kielteisistä vaikutuksista johtuu siitä, että jo aiemmin mielenterveysongelmista kärsineet henkilöt eivät ole saaneet terveydenhuoltopalveluja aiempaan tapaan.

Pandemian aiheuttamat haasteet mielenterveydelle muuttuvat yhä monimutkaisemmiksi, joten Euroopan komission on pyrittävä osaltaan etsimään ratkaisuja sen välittömiin ja pitkän aikavälin seurauksiin. Komission terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto on perustanut terveyspolitiikkafoorumilleen terveys- ja sosiaalialan sidosryhmien organisaatioille erityisen osion, jossa ne voivat jakaa tietoa ja kokemuksia pandemiaan liittyvistä mielenterveystoimista.

Tämä Mental Health Europe -järjestön koordinoima virtuaalinen verkosto keskittyy haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien tarpeisiin. Näihin ryhmiin kuuluvat mm. asunnottomat, ikääntyneet sekä henkilöt, joilla on jokin aiempi sairaus. Foorumilla on myös virtuaalikirjasto.

Alkukartoituksen jälkeen järjestettiin 16.10.2020 verkoston ensimmäinen verkkoseminaari, jossa keskityttiin terveydenhuollon työntekijöiden mielenterveyteen liittyviin tarpeisiin.

Toimet

Euroopan komissio on pitkäjänteisesti panostanut väestön mielenterveyden edistämiseen – ks. tiivistelmä aiemmista toimista.

Komission työ ei-tarttuvien tautien ja mielenterveyden alalla perustuu kansainvälisiin toimintakehyksiin, erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien (YK) kestävän kehityksen tavoitteisiin ja Maailman terveysjärjestön (WHO) ei-tarttuvia tauteja koskeviin yhdeksään vapaaehtoiseen tavoitteeseen. Komission toimet keskittyvät EU-maiden toimintapolitiikkojen tukemiseen ja täydentämiseen.

EU-maiden terveysministeriöitä edustavista asiantuntijoista koostuva terveyden edistämisen, sairauksien ehkäisyn ja ei-tarttuvien tautien hallinnan ohjausryhmä perustettiin virallisesti vuonna 2018 tukemaan jäsenmaita kestävän kehityksen tavoitteisiin sisältyvien terveystavoitteiden saavuttamisessa.

Komissio esittelee ohjausryhmälle parhaita toimintatapoja ja -malleja, jotka on valittu kansallisten ja EU:n painopisteiden mukaan. EU-maat ilmoittavat, mitkä toimintapolitiikat ne haluaisivat ottaa käyttöön tai minkä käyttöä ne haluaisivat laajentaa.

Parhaiden käytäntöjen vaihtoon tarkoitetussa portaalissa julkaistaan sekä avoimia että kohdennettuja toimintakutsuja. Portaalissa esitetään myös yleiskatsaus käytännöistä, joita on kerätty ja levitetty EU:n terveysohjelmista yhteisrahoitetuissa toimissa.

Terveyden edistämisen, sairauksien ehkäisyn ja ei-tarttuvien tautien hallinnan ohjausryhmä asetti vuonna 2018 mielenterveystoimet etusijalle parhaiden käytäntöjen täytäntöönpanossa. Toukokuussa 2019 EU-maille esiteltiin valittu joukko parhaita käytäntöjä, jotka maat luokittelivat kansallisten painopisteidensä mukaisesti.

EU:n terveysohjelman vuoden 2020 työsuunnitelman kautta on saatu taloudellista tukea kolmen tärkeimpänä pidetyn toimen täytäntöönpanon yhteisrahoitukseen:

  • Belgiassa kehitetty mielenterveysjärjestelmän uudistus, jossa keskitytään asiakaskeskeisten yhteisöllisten palvelujen vahvistamiseen
  • Itävallassa kehitetty monitasoinen kansallinen itsemurhien ehkäisyohjelma
  • eurooppalaisen yhteistyön avulla kehitetty vaiheittainen tukitoimiohjelma masennuksen hoitoon.

Vuonna 2021 aletaan toteuttaa mielenterveysjärjestelmien uudistuksia ja itsemurhien ehkäisyä tukevaa yhteistä tointa (ImpleMENTAL). Masennuksen hoidon tukitoimiohjelma toteutetaan EEAD-Best project-hankkeena.

EU:n mielenterveysalan toimilla pyritään tukemaan konkreettisia käytännön toimia jäsenmaissa.

Lisätietoa