Tuberkuloosi on estettävissä ja 50 vuotta sitten keksityn
lääkehoidon ansiosta myös parannettavissa. Kuitenkin nykyään Euroopassa
tuberkuloosiin sairastuu 49 ihmistä ja kuolee 7 ihmistä joka tunti.
Syyt siihen, miksi Euroopan maat eivät ole vieläkään pystyneet
hävittämään tuberkuloosia, ovat hyvin tiedossa: lääkeaineille vastustuskykyisiä
bakteerikantoja kehittyy jatkuvasti, tauti on yleinen tiettyjen riskiryhmien
keskuudessa, ja tartuntoja ilmenee usein samanaikaisesti hiv:n kanssa.
Kansalaisjärjestöillä on keskeinen asema tuberkuloosin
ehkäisyssä, potilaiden hoitotyössä ja viime kädessä taudin lopullisessa
hävittämisessä. Ne pystyvät toimimaan tiiviissä yhteistyössä kaikkien tasojen
toimijoiden kanssa (hallinto, lääketieteen edustajat, väestön riskiryhmät), ja
niillä on arvokasta kokemusta käytännön työstä.
Edustamani järjestö, Carlux, suunnittelee ja toteuttaa
sosiaalisen tuen ohjelmia tuberkuloosin monilääkeresistenttejä muotoja
sairastaville. Viime aikoina toimintamme on keskittynyt Moldovaan, jonka
yhteiskunta on järkkynyt vakavasti Neuvostoliiton sortumisen jälkeen. Carlux
jatkaa Caritas Luxembourg -järjestön rahoitustuen turvin vuonna 1999
käynnistetyn ”Tuberkuloosi/hiv vankiloissa” -ohjelman toimintaa. Tavoitteemme
on vähentää tuberkuloosi/hiv-tartuntoja ja kuolemia erilaisin tukitoimin,
kehittämällä siviililaitosten ja vankiloiden valmiuksia ja parantamalla
hoito-olosuhteita tällaisissa laitoksissa.
Työmme ja panoksemme tuberkuloosin torjunnassa palkittiin
vuonna 2009 Euroopan komission, Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskuksen
(ECDC) ja WHO:n Euroopan aluetoimiston kansalaisjärjestöpalkinnolla.
Olen tietenkin henkilökohtaisesti iloinen tästä tunnustuksesta,
mutta se on ennen kaikkea osoitus kansalaisjärjestöjen työn merkityksestä.
Kansalaisjärjestöjen työn arvostaminen ja tukeminen on ratkaisevan tärkeää, kun
teemme yhdessä töitä tuberkuloosin hävittämiseksi.
