Vuoden 2008 lähestyessä loppuaan Eurooppa on tienhaarassa.
Samalla kun taloutta koettelee yksi nykyhistorian pahimmista kriiseistä, Lissabonin strategian ”työpaikkoja ja kasvua” lupaavat iskulauseet eivät ole tuottaneet kestäviä tuloksia. Kulutusvetoinen talousmalli on vahingoittanut Euroopan taloutta sekä heikentänyt sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja kansantalouksien mahdollisuuksia selvitä kroonisten sairauksien aiheuttamista rasitteista.
Meillä on nyt hyvä tilaisuus tehdä asioita uudella tavalla. EU:n toimielimet uudistuvat vuonna 2009, kun uusi EU-parlamentti ja komissio aloittavat työskentelynsä. Uusien parlamentin jäsenten ja komissaarien on kehitettävä selkeät suuntaviivat seuraavalle vuosikymmenelle. Heidän on otettava opikseen siitä, että finanssi- ja talouspoliittisten tavoitteiden irrottaminen sosiaalisista indikaattoreista johtaa epäonnistumiseen.
Kaksi kriisiä – maailmanlaajuinen finanssikriisi ja Kiinan myrkkymaitoskandaali – korostavat viranomaisten merkittävää vastuuta markkinoiden sääntelijöinä yleisen edun ja kansanterveyden suojelemiseksi. EU:n uudet päättäjät saavat perinnöksi ennennäkemättömän eriarvoisuuden eri puolilla Eurooppaa, ja monet kansalaiset joutuvat lähivuosina elämään epävarmoja aikoja. Taantuman täydet vaikutukset ovat vielä edessäpäin, mutta ne tulevat heikentämään eniten jo ennestään puutteesta, sosiaalisesta syrjäytymisestä ja turvattomuudesta kärsivien asemaa. Sekä fyysinen että henkinen terveys kärsivät, ja jotkut eivät koskaan toivu kriisin seurauksista.
Monet politiikanalat vaikuttavat ihmisten terveyteen. Vuonna 2009 komissiolta edellytetään päättäväistä johtajuutta ja kaikkien komissaarien sitoutumista terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseen. EU voi edistää kaikkien eurooppalaisten terveyttä vain, jos terveyskysymyksiä käsitellään kaikilla politiikanaloilla. Tämän tavoitteen toteutuminen edellyttää kaikkien sidosryhmien osallistumista ja tukea sekä terveysalan toimijoiden erityispanosta.
