Mielenterveys

EU:n toimet

Hyvästä mielenterveydestä on hyötyä yksilölle, mutta se on myös yhä tärkeämpää Euroopan talouskasvun ja yhteiskunnallisen kehityksen kannalta. Nämä kaikki ovat EU:n toimien keskeisiä tavoitteita.
 

Mielenterveyteen liittyvät EU:n toimet

Maailman terveysjärjestö (WHO) antoi vuonna 2005 Euroopan mielenterveysjulistuksen, minkä johdosta Euroopan komissio julkaisi myöhemmin samana vuonna aiheesta keskusteluasiakirjan Väestön mielenterveyden parantaminen: Tavoitteena Euroopan unionin mielenterveysstrategia.

Vuonna 2008 järjestettiin EU:n mielenterveyskonferenssi, jonka tuloksena julkaistiin mielenterveyttä ja hyvinvointia koskeva eurooppalainen sopimus. Tällä politiikka-aloitteella haluttiin tukea mielenterveyden edistämistä ja mielenterveysongelmien ehkäisyä. Sopimus pannaan täytäntöön järjestämällä konferensseja sopimuksen viiden painopistealueen aiheista.

Komissio tekee mielenterveyssopimuksen täytäntöönpanossa yhteistyötä EU:n jäsenmaiden kanssa hallitustenvälisessä mielenterveysasiantuntijaryhmässä.

Mielenterveys ja hyvinvointi – EU:n toimintasuunnitelma

Mielenterveyssopimuksen pohjalta käynnistettiin vuonna 2013 mielenterveyttä ja hyvinvointia koskeva EU:n yhteinen toimi, jonka tuloksena on laadittu mielenterveyttä ja hyvinvointia koskeva toimintasuunnitelma. Sillä autetaan EU-maita uudistamaan toimintapolitiikkaansa ja tehostamaan toimiaan muiden kokemusten perusteella.

Toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa tuetaan mielenterveyttä ja hyvinvointia koskevien toimien EU-kompassin avulla. Sen kautta tiedotetaan yhteisen toimen painopistealoihin liittyvästä toiminnasta. Kussakin EU-maassa järjestetään monialainen tiedotusseminaari, jonka avulla edistetään investointeja henkiseen pääomaan.

Mielenterveys kaikissa politiikoissa

Mielenterveys kaikissa politiikoissa -periaatteella tarkoitetaan, että mielenterveys- ja hyvinvointinäkökohdat olisi otettava huomioon myös muilla politiikan aloilla kuin terveyspolitiikassa.

Tavoitteena on

  • korostaa julkisten toimien merkitystä mielenterveyden taustatekijöiden kannalta
  • vähentää mielenterveyteen liittyvää epätasa-arvoa
  • korostaa, että mielenterveyden edistämisestä koituu hyötyjä kaikilla politiikan aloilla
  • lisätä päättäjien vastuuta heidän päätöstensä mielenterveysvaikutuksista.