Sähköiset terveyspalvelut

EU-tason yhteistyö

Vaikka sähköisten terveyspalvelujen ratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotto terveydenhuoltojärjestelmissä kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan, EU on sitoutunut antamaan rahoitusta ja tarjoamaan foorumeita, joilla EU-maat voivat tehdä yhteistyötä sähköisiin terveyspalveluihin liittyvissä kysymyksissä. Joihinkin seikkoihin, kuten yhteentoimivuuteen ja laatustandardeihin, puututaan Euroopan tasolla koordinoiduilla toimilla ja digitaalisella yhdenmukaistamisella.

Politiikkayhteistyön foorumit

Yhteistyötä voi toteuttaa useilla foorumeilla.

  • Potilaiden oikeuksista rajatylittävässä terveydenhuollossa annetulla direktiivillä 2011/24/EU perustettu sähköisten terveyspalvelujen verkosto yhdistää sähköisistä terveyspalveluista vastaavat kansalliset viranomaiset. Tämän vapaaehtoisen verkoston avulla EU-maat voivat ohjata sähköisten terveyspalvelujen kehittämistä Euroopassa ja auttaa kehittämään sähköisten terveyspalvelujen yhteentoimivuutta ja standardointia koskevia toimintalinjoja. Sähköisten terveyspalvelujen verkoston toiminta perustuu vuosien 2018–2021 työsuunnitelmassa esitettyihin painopisteisiin.
  • Sähköisten terveyspalvelujen verkostoa tukeva yhteinen toimi eHAction käynnistettiin vuonna 2018. Se on jo kolmas lajissaan ja perustuu hyvin onnistuneisiin aiempiin toimiin. Toimen ensisijaisena tavoitteena on tukea sähköisten terveyspalvelujen verkostoa antamalla teknistä ja tieteellistä neuvontaa, helpottaa rajatylittävää terveydenhuoltoa kaikkialla EU:ssa ja tarjota tarvittavaa poliittista tukea sähköisten terveyspalvelujen digitaaliselle palveluinfrastruktuurille (eHDSI).

    EHAction-toimessa laaditaan strategisia suosituksia ja kehitetään välineitä. Niillä tuetaan eHealth-verkoston, EU-maiden ja komission välisiä poliittisia keskusteluja neljästä painopistealueesta, jotka perustuvat eHealth-verkoston monivuotiseen työohjelmaan vuosiksi 2018–2021. Sitä rahoitetaan EU:n terveysalan toimintaohjelmasta, ja sen tavoitteet ovat
    • ihmisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen
    • terveystietojen innovatiivisen käytön edistäminen
    • hoidon jatkuvuuden parantaminen
    • täytäntöönpanon haasteisiin vastaaminen.
  • Sähköisten terveyspalvelujen asiantuntijaryhmän (eHSG) jäsenet kuuluvat eurooppalaisiin kattojärjestöihin tai käyttäjiä eli potilaita, alan ammattilaisia, palveluntarjoajia jne. Euroopassa edustaviin organisaatioihin tutkimuksen, teollisuuden, standardoinnin ja sähköisten terveyspalvelujen aloilla. Asiantuntijaryhmän ensisijaisena tavoitteena on edistää sähköistä terveydenhuoltoa koskevan toimintapolitiikan kehittämistä EU:n tasolla. Se perustettiin vuonna 2012, ja sen nykyinen toimikausi päättyy vuoden 2022 lopussa. Ryhmässä on 30 jäsentä.
    Eurooppalaista yhteistyötä kehitetään parhaillaan seuraavilla teknisillä aloilla digitaalisen terveydenhuollon tarjoamien hyötyjen ja lisäarvon edistämiseksi konkreettisilla toiminta-aloilla:
    • sähköisten terveyspalvelujen digitaalisen palveluinfrastruktuurin perustaminen rajat ylittävää terveystietojen vaihtoa varten, jotta voidaan varmistaa kansalaisten hoidon jatkuvuus heidän matkustaessaan ulkomaille EU:n sisällä
    • eurooppalaisen terveysdata-avaruuden perustaminen, jotta terveystietoja voidaan käyttää turvallisesti hoidon, tutkimuksen ja päätöksenteon tukena.
  • Eurooppalaista terveysdata-avaruutta koskeva yhteinen toimi TEHDAS (”Kohti eurooppalaista terveysdata-avaruutta” käynnistettiin vuonna 2021. Siihen osallistuu 26 Euroopan maata (22 EU:n jäsenvaltiota ja neljä muuta Euroopan maata).

    Yhteisellä toimella tuetaan Euroopan terveysdata-avaruutta koskevaa komission työtä

    • tuomalla yhteen terveystietojen käytön kannalta merkityksellisiä toimijoita EU:n tutkimusta ja päätöksentekoa varten (datan toissijainen käyttö)

    • keräämällä datan toissijaista käyttöä koskevia parhaita käytäntöjä EU:ssa

    • kehittämällä terveysdatan tehokkaan toissijaisen käytön edellyttämiä käsitteitä ja vaihtoehtoja.

    Nämä käsitteet ja vaihtoehdot keskittyvät hallintoon, datan laatuun, infrastruktuuriin ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen terveysdatan toissijaisessa käytössä EU:ssa.

    Yhteinen toimi kuuluu EU:n kolmannen terveysalan toimintaohjelman puitteisiin.

EU:n rahoitustuki

Komissio käyttää useita rahoitusvälineitä sähköisiä terveyspalveluja koskevan toimintapolitiikkansa täytäntöönpanoon.

  • Verkkojen Eurooppa -välineestä tuetaan Euroopan laajuisia verkkoja ja infrastruktuuria liikenteen, televiestinnän ja energian aloilla. Siitä rahoitetaan hankkeita, joissa vastataan yhteisiin haasteisiin tarjoamalla teknistä ja hallinnollista asiantuntemusta. Eurooppa-neuvoston vuosiksi 2021–2027 ehdottamat koko ohjelman määrärahat ovat 28 396 miljoonaa euroa.
  • Digitaalinen Eurooppa -ohjelmassa investoidaan keskeisiin strategisiin digitaalisiin valmiuksiin ja täydennetään muita välineitä, joilla tuetaan digitalisaatiota. Eurooppa-neuvoston sille ehdottamat määrärahat ovat 6 761 miljoonaa euroa.
  • Horisontti 2020 on EU:n suurin tutkimusohjelma. Sillä tuetaan tutkimusta, innovointia ja yhteistyötä terveyttä ja hyvinvointia edistävän tieto- ja viestintätekniikan alalla. Sillä myös kannustetaan pk-yrityksiä laajentamaan sähköisten terveyspalvelujen ratkaisuja ja hyödyntämään ulkomaisia markkinoita. Sen päätyttyä toteutetaan seuraava Horisontti Eurooppa -ohjelma, joka kattaa vuodet 2021–2027 ja jolle Eurooppa-neuvosto ehdotti heinäkuussa 2020 yhteensä 75 900 miljoonan euron määrärahoja.
  • Unionin kolmannessa terveysalan toimintaohjelmassa (2014–2020) tuettiin yhteisiä toimia ja rahoitettiin useita sähköisten terveyspalvelujen hankkeita. Tulevalla EU:n terveysalan toimintaohjelmalla (EU4Health, 2021–2027) jatketaan Euroopan unionin sähköisiä terveyspalveluja koskevien toimien tukemista. Eurooppa-neuvoston kesäkuussa 2020 antamien päätelmien mukaan EU4Health-ohjelman määrärahat ovat 1 670 miljoonaa euroa. 

Sähköisiin terveypalveluihin liittyvät tutkimukset

Euroopan komissio on rahoittanut kahta tutkimusta, jotka koskevat etälääketiedettä ja massadataa. Tarkoituksena on ohjata digitaalista terveydenhuoltoa ja hoitoa koskevaa toimintapolitiikkaa. 

Komissio on tilannut tutkimuksen, jossa arvioidaan terveystietoja koskevia sääntöjä jäsenvaltioissa yleisen tietosuoja-asetuksen kannalta (liite). Tutkimuksessa kartoitetaan, miten yleinen tietosuoja-asetus pannaan eri maissa täytäntöön terveydenhuoltoalalla. Siinä esitetään myös yleiskatsaus EU-maiden soveltamiin oikeudellisiin ja teknisiin menettelyihin terveystietojen jakamisessa sekä hallintamekanismeihin, joilla helpotetaan kolmansien osapuolten pääsyä terveystietoihin niiden uudelleenkäyttöä varten.

Komissiossa on käynnissä myös sääntelypuutteita koskeva selvitystyö, jolla pyritään tunnistamaan digitaalisten terveydenhuoltopalvelujen esteet ja kartoittamaan tekoälyn käyttöä terveysalalla. Erityisesti painotetaan terveystietoihin liittyvää vastuuta ja niiden käyttöä. Selvityksessä tarkastellaan myös potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa annetun direktiivin 2011/24/EU 14 artiklaa.

Valmiuksien kehittäminen ja digitaaliset taidot

Terveys- ja hoitoalan digitaaliset ratkaisut voivat lisätä miljoonien kansalaisten hyvinvointia ja muuttaa perusteellisesti tapaa, jolla terveys- ja hoitopalvelut tarjotaan potilaille, mikäli nämä ratkaisut suunnitellaan tarkoituksenmukaisesti ja pannaan täytäntöön kustannustehokkaasti. Ne voivat myös osaltaan auttaa ratkaisemaan covid-19-pandemian kaltaisia terveyskriisejä.

Komissio pyrkii tukemaan jäsenvaltioiden valmiuksien kehittämistä uusien teknologioiden, kuten etäterveydenhuollon ja tekoälyn, käytössä ja auttamaan niitä terveydenhuoltojärjestelmien optimoinnissa kehittämällä indikaattoreita, vertailuanalyysejä, vertaisarviointeja ja nopean aikavälin kumppanuuksia. Komissio tekee yhteistyötä EU-maiden kanssa terveydenhuolto- ja hoiva-alan digitalisoinnissa, jotta alan opiskelijoille ja ammattilaisille, sairaaloiden johtajille ja poliittisille päättäjille voidaan antaa digiosaamiseen liittyvää koulutusta, myös täydennys- ja uudelleenkoulutusta ja mahdollisuuksia tietojen jakamiseen.