Tartuntataudit

Yleiskatsaus

EU-maat ovat viime vuosikymmenien aikana onnistuneet torjumaan tartuntatauteja erilaisten hoito- ja ehkäisytoimenpiteiden avulla. Sairastuvuus tartuntatauteihin on pysynyt samana tai vähentynyt, ja suurimman osan EU-maiden kuolemantapauksista aiheuttavat nykyään muut kuin tarttuvat taudit, esimerkiksi syövät ja sydänsairaudet.

Tartuntataudit ovat kuitenkin edelleen uhka Euroopan kansalaisten terveydelle. Globalisoituneessa maailmassa tarttuvat taudit voivat levitä nopeasti maasta toiseen. Tartuntatautien uudelleen leviäminen, mikrobilääkeresistenssi ja rokotevastaisuus ovat haasteita, joihin EU:n on vastattava. Tartuntatautien aiheuttamaan uhkaan liittyvissä EU:n toimissa keskeisellä sijalla ovat

  • seuranta
  • tautien nopea havaitseminen
  • nopea reagointi.

Tartuntatautien seuranta

EU kerää valvontajärjestelmillään tietoa, jota hyödynnetään tartuntatautien seurannassa. Näin voidaan havaita tautiesiintymät varhaisessa vaiheessa sekä yksilöidä riskitekijät ja tarvittavat toimet. Järjestelmistä saadaan tietoa ennaltaehkäisevien ohjelmien toimien priorisointiin, suunnitteluun, toteutukseen ja resurssien kohdentamiseen sekä ohjelmien ja valvontatoimien arviointiin.

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä 2119/98/EY perustettiin tartuntatautien epidemiologisen seurannan ja valvonnan verkosto. Tämän lisäksi annettiin täytäntöönpanosäännöksiä, julkaistiin luettelo tartuntataudeista ja niihin liittyvistä kansanterveysasioista (komission päätös 2000/96/EY) sekä tapausmäärittelyt (komission päätös 2002/253/EY).

Päätös 2119/98/EY kumottiin ja korvattiin 22.10.2013 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä 1082/2013/EU valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista. Uudella päätöksellä perustettiin uudistettu verkosto tartuntatautien ja niihin liittyvien erityisten terveysnäkökohtien epidemiologista seurantaa varten. Päätöksessä vahvistettiin, mitä tietoja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava, ja annettiin verkoston koordinointi Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) tehtäväksi.

Luetteloa taudeista ja tapausmäärittelyistä päivitetään säännöllisesti vastaamaan tautien ilmaantuvuuden ja esiintyvyyden muutoksia sekä uuden tieteellisen tiedon ja laboratorioiden diagnoosikriteerien ja käytäntöjen kehityksen valossa.

Tautien nopea havaitseminen

Tartuntataudit ja mikro-organismit eivät piittaa rajoista, ja ilman ripeitä estotoimia ne saattavat levitä nopeasti. Jos epidemia puhkeaa, EU:ssa tarvitaan pikaista ja koordinoitua toimintaa.

Varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmä

Päätöksen 1082/2013/EU 8 artiklalla perustetun tartuntatautien ehkäisyn ja valvonnan varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän avulla voidaan nopeasti varoittaa koko EU:n laajuisesti vakavista valtioiden rajat ylittävistä terveysuhkista. Järjestelmän avulla Euroopan komission ja EU-maiden viranomaiset voivat jatkuvasti ja luottamuksellisesti vaihtaa tietoa varoituksista, kansanterveyteen liittyvien riskien arvioinnista ja kansanterveyden suojelemisen mahdollisesti edellyttämistä toimista.

Tämän Euroopan komission järjestelmän käytännön toiminnasta vastaa ECDC. Varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmää on käytetty varoitusten lähettämiseen, tiedonvaihtoon ja toimien koordinointiin monien tartuntatautien (esim. SARS, A(H1N1)-influenssapandemia, ebolavirus, zikavirus) esiintymisen ja leviämisen yhteydessä.

Komission täytäntöönpanopäätöksessä 2017/253 (13.2.2017) vahvistetaan varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmään liittyvät ilmoitusmenettelyt, joilla varmistetaan terveysuhkia koskeva tiedonvaihto, kaikkien tahojen kuuleminen ja reagointitoimien koordinointi.

Nopea reagointi

Vakaviin valtioiden rajat ylittäviin terveysuhkiin liittyviä nopean reagoinnin toimia koordinoi EU:n tasolla terveysturvakomitea. Terveysturvakomitea ja varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmä tarjoavat yhdessä välineet toimien koordinoinnille ja terveysuhkiin reagoimiselle. Terveysturvakomitea koostuu EU-maiden edustajista. Se tukee maiden välistä tiedonvaihtoa ja koordinoi yhteistyössä komission kanssa niiden valmiuksia, suunnittelutoimia, riski- ja kriisiviestintää ja uhkiin reagoimista.

Terveysturvakomitea kokoontuu säännöllisesti ja lisäksi tarvittaessa komission tai jonkin EU-maan pyynnöstä. Komitean kokousten puheenjohtajana toimii komission edustaja.

Jos jokin EU-maa aikoo toteuttaa kansanterveystoimia valtioiden rajat ylittävän vakavan terveysuhkan torjumiseksi, sen on ennen toimien toteuttamista ilmoitettava muille EU-maille ja komissiolle toimien luonne, tarkoitus ja laajuus, ellei tarve suojella kansanterveyttä ole niin kiireellinen, että toimenpiteet on välttämätöntä toteuttaa välittömästi.

Pandemiauhka

Influenssapandemian sattuessa komissio johtaa EU:n toimien koordinointia varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän avulla. Komissio edellyttää, että kansalliset viranomaiset ilmoittavat toisilleen suunnittelemistaan ja toteuttamistaan toimenpiteistä. Komissio on myös jatkuvassa yhteydessä tärkeimpiin yhteistyökumppaneihinsa, kuten Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskukseen, Euroopan lääkevirastoon (EMA), Maailman terveysjärjestöön (WHO) sekä maailmanlaajuiseen terveysturva-aloitteeseen.

Komissio voi tarvittaessa sallia influenssapandemiarokotteiden hyväksynnän nopeutetussa menettelyssä. Komissio ja EU-maat ovat lujittaneet yhteistyötään muun muassa H1N1-pandemiasta saatujen kokemusten perusteella tehostaakseen rokotteiden saatavuutta tulevien influenssapandemioiden aikana.

Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus

Vuonna 2005 perustetun Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) tehtävänä on auttaa tunnistamaan ja arvioimaan uhkia, joita tartuntataudeista ihmisten terveydelle aiheutuu nyt ja tulevaisuudessa. ECDC tukee näin Euroopan komission työtä valmiuksien kehittämisen, riskinhallinnan ja reagointitoimien aloilla.

ECDC muun muassa kerää, analysoi ja levittää tartuntatautien ja niihin liittyvien terveysnäkökohtien seurantaan liittyviä tietoja kaikista EU-maista ja Euroopan talousalueen (ETA) maista (Islanti ja Norja). Tiedot kerätään TESSy-tietokantaan, ja niitä voi tarkastella Surveillance Atlas -karttasovelluksella.

ECDC laatii tautitilanteista nopeita riskinarviointeja komission tai EU-maiden pyynnöstä tai sisäisellä päätöksellä.

Lisätietoa