Veri, kudokset ja elimet

Elimet

Vaikka elinsiirtojen käyttö lääketieteellisenä hoitona lisääntyy jatkuvasti, siirtojen käyttöä rajoittaa edelleen ennen kaikkea siirrettävien elinten puute.

Yleisimpiä ovat munuaissiirrot, jotka auttavat munuaissairauksien loppuvaiheessa olevia potilaita. Muita usein siirrettyjä elimiä ovat maksa, keuhkot ja sydän, mutta myös ohutsuolen- ja haimansiirtoja voidaan tehdä. Myös uudenlaisia elinsiirtotyyppejä ollaan koko ajan kehittämässä.

Kaikkien näiden elinten luovutus on mahdollista henkilön kuoleman jälkeen. Elävät luovuttajat voivat luovuttaa toisen munuaisen ja osan maksasta.

/health/file/31893_fi2017_infographic_obtc.jpg

Lainsäädäntö

Elinsiirtojen vaatimuksia koskeva lainsäädäntökehys määritellään direktiivissä 2010/53/EU eli niin kutsutussa elinsiirtodirektiivissä.

Direktiivissä vahvistetaan elinten laatu- ja turvallisuusvaatimukset. Se kattaa kaikki elinsiirtojen vaiheet luovutuksesta talteenottoon, testaukseen, käsittelyyn ja jakeluun.

Helpottaakseen tämän perussäädöksen täytäntöönpanoa Euroopan komissio hyväksyi tiiviissä yhteistyössä EU:n jäsenmaiden viranomaisten kanssa komission direktiivin 2012/25/EU elinsiirtoa varten tarkoitettujen ihmiselinten välityksessä jäsenvaltioiden välillä käytettävistä ilmoitusmenettelyistä.

Elinsiirtodirektiiviä koskevaan komission ehdotukseen liittyi vaikutustenarviointipäätöslauselma 2007/2210, neuvoston päätelmät (asiak. 15332/07) elinten luovutuksesta ja elinsiirroista, komission tiedonanto KOM (2007) 275 sekä elinten luovutusta ja elinsiirtoja käsittelevä kuulemisasiakirja, jotka on otettu huomioon nykyisessä lainsäädännössä.

Suuntaviivat

Euroopan komissio laatii parhaillaan tiiviissä yhteistyössä asiantuntijaelinten, kuten Euroopan neuvoston ja Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC), kanssa käytännön ohjeita, jotka auttavat elinsiirtokeskuksia ja talteenotto-organisaatioita tämän sitovan lainsäädäntökehyksen täytäntöönpanossa.

Koordinointi ja täytäntöönpano

Jäsenmaiden toimivaltaiset viranomaiset vastaavat EU-lainsäädännön vaatimusten täytäntöönpanosta. Euroopan komissio järjestää säännöllisiä tapaamisia toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Tapaamisten tarkoituksena on helpottaa viestintää, keskustella parhaista käytännöistä ja saavuttaa yhteisymmärrys direktiivien täytäntöönpanosta.

Euroopan komissio laatii selvityksiä lainsäädännön täytäntöönpanon etenemisestä viranomaisten säännöllisesti täyttämien kyselyjen pohjalta.

Toisinaan EU:n jäsenmaiden toimivaltaiset viranomaiset antavat lausunnon yhteistä etua tai huolenaihetta koskevasta aiheesta:

Toimintasuunnitelma

Eurooppalainen elinluovutuksia ja elinsiirtoja koskeva toimintasuunnitelma (2009–2015): jäsenvaltioiden yhteistyön tiivistäminen auttaa EU-maita torjumaan siirrettävien elinten puutetta, tehostamaan elinsiirtojärjestelmiä sekä parantamaan elinluovutusten ja -siirtojen laatua ja turvallisuutta. Toimintasuunnitelmassa viitoitettiin EU-maiden yhteiset toimintalinjat niiden elinsiirtotoiminnan tehostamiseksi. Toimintasuunnitelma toimi myös pohjana monille EU:n rahoittamille hankkeille. Toimintasuunnitelman täytäntöönpanokaudella eli vuosina 2009–2015 EU-maissa tehtiin vuosittain 4 600 elinsiirtoa enemmän kuin aiemmin.

EU:n rahoittamat toimet

Euroopan komissio rahoittaa ihmisperäisiin aineisiin liittyviä toimia terveysohjelmiensa kautta. Parhaillaan on käynnissä EU:n kolmas terveysohjelma (2014–2020). Rahoitusta annetaan pääasiassa jäsenmaiden viranomaisten kanssa toteutettaviin hankkeisiin ja yhteisiin toimiin. Lisäksi Euroopan parlamentti on ehdottanut eräiden alan pilottihankkeiden rahoittamista.

Toimilla tuetaan EU:ta, kun se hoitaa turvallisuutta ja laatua koskevaa tehtäväänsä. Samalla niillä edistetään myös muita politiikan painopisteitä, kuten ihmisistä peräisin olevien aineiden saatavuuden parantamista tai niiden terveydenhuoltojärjestelmien tehostamista, joilla tuetaan näiden aineiden luovuttamista ja toimittamista. Tuoreita esimerkkejä ovat seuraavat:

  • FOEDUS – EU-maissa luovutettujen elinten vaihdon helpottaminen
  • EDITH – erilaisiin elinluovutus- ja elinsiirtokäytäntöihin keskittyvä hanke
  • EUDONORGAN – hanke, jossa annetaan koulutusta ja lisätään tietoisuutta elinluovutuksista EU:ssa ja naapurimaissa
  • COORENOR – kansallisten elinsiirto-ohjelmien koordinointihanke
  • ODEQUS – elinluovutusalan laatuindikaattoreita käsittelevä hanke
  • ACCORD – yhteinen toimi, jolla parannetaan elinluovutuksen koordinointia EU:ssa
  • MODE – yhteinen toimi, jolla edistetään elinluovutus- ja elinsiirtoyhteistyötä ja kehitetään kuolleilta henkilöiltä saatujen elinten luovutus- ja siirto-ohjelmia
  • EFRETOS – elinsiirtojen arvioinnin eurooppalainen kehys
  • DOPKI – hanke, jolla lisätään tietoa elinluovutuksesta ja parannetaan luovutuskäytäntöjä
  • ALLIANCE-O – elinluovutusta ja -siirtoa koskevien tutkimusohjelmien eurooppalainen yhteistyöryhmä
  • ETPOD – elinluovutusalan eurooppalainen koulutusohjelma
  • ELIPSY – elinluovuttajien psykososiaalisen seurannan hanke
  • EULOD – elävien elinluovuttajien eurooppalainen kattojärjestö.