Mikrobilääkeresistenssi

Mikrobilääkeresistenssiä koskevat EU:n toimet

Mikrobilääkeresistenssi eli mikrobien kyky vastustaa mikrobilääkkeitä, erityisesti antibiootteja, vaikuttaa suoraan ihmisten ja eläinten terveyteen ja aiheuttaa raskaan taloudellisen taakan, koska hoidot ovat kalliita ja sairastamisen seurauksena tuottavuus alenee. Mikrobilääkeresistenssi aiheuttaa vuosittain arviolta 33 000 kuolemantapausta EU:ssa. On myös arvioitu, että mikrobilääkeresistenssi maksaa EU:lle vuosittain 1,5 miljardia euroa terveydenhuollon kustannuksina ja tuottavuuden menetyksinä.

Stella Kyriakidesille osoitetussa toimeksiantokirjeessä tuodaan esiin tarve torjua erittäin tarttuvien tautien leviämistä tai paluuta. Lisäksi siinä korostetaan tarvetta keskittyä mikrobilääkeresistenssin torjumiseen tähtäävän eurooppalainen yhteinen terveys -toimintasuunnitelman toteuttamiseen kaikilta osin, jotta voidaan toimia yhteistyössä kansainvälisten kumppaneiden kanssa ja edistää näin maailmanlaajuista sopimusta mikrobilääkkeiden käytöstä ja saatavuudesta.

EU:n toimintasuunnitelma mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi

Eurooppalainen yhteinen terveys -toimintasuunnitelma mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi

Euroopan komissio hyväksyi kesäkuussa 2017 eurooppalainen yhteinen terveys -toimintasuunnitelman mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi, jollaista EU-maat pyysivät 17.6.2016 annetuissa neuvoston päätelmissä. Se perustuu vuoden 2011 toimintasuunnitelmaan (ks. jäljempänä), sen arviointiin, Euroopan komission mikrobilääkeresistenssiä koskevasta etenemissuunnitelmasta saatuun palautteeseen sekä avoimeen julkiseen kuulemiseen.

Tämän uuden suunnitelman keskeiset tavoitteet on ryhmitelty kolmeen pääpilariin:

  1. Tehdään EU:sta parhaiden käytäntöjen alue.

  2. Tehostetaan koulutusta, tutkimusta, kehitystoimintaa ja innovointia.

  3. Osallistutaan globaalin agendan laatimiseen

Komissio on myös hyväksynyt suunnitelman ensimmäiset tulokset, esimerkiksi EU:n ohjeet mikrobilääkkeiden maltillisesta käytöstä ihmislääketieteessä (kaikki kieliversiot saatavilla). Ohjeilla pyritään vähentämään mikrobilääkkeiden epätarkoituksenmukaista käyttöä ja edistämään niiden maltillista käyttöä ihmisillä. Ohjeet on suunnattu kaikille niille tahoille, jotka vastaavat mikrobilääkkeiden käytöstä tai osallistuvat siihen.

Komissio julkaisee kahdesti vuodessa tilannekatsauksen mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi vuonna 2017 laaditusta eurooppalainen yhteinen terveys -toimintasuunnitelmasta.

Sen jälkeen, kun mikrobilääkeresistenssin torjumiseen tähtäävän vuoden 2017 EU:n toimintasuunnitelman täytäntöönpano aloitettiin, siihen on tehty merkittäviä päivityksiä, joiden tavoitteena on vahvistaa entisestään mikrobilääkeresistenssin vastaisia EU:n toimia. Näitä ovat esimerkiksi seuraavat:

  • Komissio hyväksyi 25.11.2020 Euroopan lääkestrategian, jolla vastataan lukuisiin mikrobilääkeresistenssiin liittyviin haasteisiin, joita ovat muun muassa mikrobilääkkeisiin kohdistuvien investointien puute ja antibioottien epätarkoituksenmukainen käyttö. Strategiaan kuuluu myös toimia, joilla parannetaan terveydenhuollon ammattilaisten sekä EU:n kansalaisten tietämystä mikrobilääkeresistenssistä.
  • Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2020/1729 zoonoottisten bakteerien ja indikaattoribakteerien mikrobilääkeresistenssin seurannasta ja raportoinnista julkaistiin marraskuussa 2020. Päätös perustuu tuoreimpiin tieteellisiin lausuntoihin. Siinä käsitellään tiedossa olevia täytäntöönpanoon liittyviä ongelmia ja samalla vastataan tieteellisesti mikrobilääkeresistenssiin ja varmistetaan sitä koskevien suuntausten arvioinnin jatkuminen.
  • Komissio ilmoitti perustavansa uuden EU:n viranomaisen eli terveysalan hätätilanteiden valmiusviranomaisen (HERA). Uusi viranomainen tuo lisäkapasiteettia ja valmiutta vastata ylikansallisiin uhkiin ja hätätilanteisiin, olivatpa ne alkuperältään luonnollisia tai tahallaan aiheutettuja. Viranomainen pyrkii yhdessä teollisuuden, tiedemaailman ja kliinisten tutkimusorganisaatioiden kanssa luomaan onnistuneita julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia.
  • EU4Health-ohjelma (2021–2027) esiteltiin EU:n vastauksena covid-19-pandemiaan, jolla on ollut suuri vaikutus lääkintä- ja terveydenhuoltohenkilöstöön, potilaisiin ja terveydenhuoltojärjestelmiin Euroopassa. Ohjelman 5,1 miljardin euron määrärahat tekevät siitä rahassa mitattuna kaikkien aikojen suurimman terveysohjelman. Ohjelmasta myönnetään rahoitusta EU-maille, terveysjärjestöille ja kansalaisjärjestöille muun muassa terveysalan kiireellisiin painopisteisiin, joihin panostamalla pyritään vähentämään mikrobilääkeresistenttejä tulehduksia ja parantamaan rokotuskattavuutta
  • Komissio hyväksyi toukokuussa 2020 Pellolta pöytään -strategian, jolla autetaan EU:ta siirtymään kestäviin elintarvikejärjestelmiin. Strategian tavoitteena on vähentää puolella mikrobilääkkeiden myyntiä tuotantoeläinten kasvatukseen ja vesiviljelyyn vuoteen 2030 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamista tuetaan panemalla täytäntöön uusi eläinlääkkeistä annettu asetus (EU) 2019/6 (eläinlääkeasetus) sekä lääkerehusta annettu asetus (EU) 2019/4 (lääkerehuasetus). Asetuksissa säädetään monenlaisista toimenpiteistä, joilla torjutaan mikrobilääkeresistenssiä ja edistetään mikrobilääkkeiden vastuullista käyttöä eläimillä.
  • Eläinten hyvinvoinnin parantaminen lisää eläinten terveyttä, vähentää lääkkeiden tarvetta ja auttaa säilyttämään luonnon monimuotoisuutta. Komissio aikoo tarkistaa eläinten hyvinvointia koskevaa lainsäädäntöä. Tavoitteena on yhdenmukaistaa se tuoreimman tieteellisen näytön kanssa, laajentaa sen soveltamisalaa, helpottaa sen täytäntöönpanoa ja viime kädessä parantaa eläinten hyvinvointia.
  • Komissio hyväksyi maaliskuussa 2019 strategisen lähestymistavan ympäristössä oleviin lääkeaineisiin. Tavoitteena oli puuttua lääkeaineiden (sekä ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden että eläinlääkkeiden) ympäristövaikutuksiin niiden elinkaaren kaikissa vaiheissa suunnittelusta ja tuotannosta niiden hävittämiseen. Monilla strategisen lähestymistavan toimilla on tarkoitus edistää mikrobilääkeresistenssin torjumiseen tähtäävän eurooppalainen yhteinen terveys -toimintasuunnitelman tavoitteiden saavuttamista. 

Mikrobilääkeresistenssiä käsittelevä EU:n yhteinen terveys -verkosto

Euroopan komissio johtaa mikrobilääkeresistenssiä käsittelevää EU:n yhteinen terveys -verkostoa. Verkosto koostuu ihmisten ja eläinten terveyteen erikoistuneista kansallisista asiantuntijoista, EU:n tieteellisistä erillisvirastoista(ECDC, EMA ja EFSA) ja komission asiantuntijoista. Verkoston kahdesti vuodessa järjestämät kokoukset tarjoavat jäsenille foorumin, jossa ne voivat esitellä kansallisia toimintasuunnitelmia ja strategioita, kertoa ajankohtaista tietoa omasta edistymisestään, jakaa parhaita käytäntöjä sekä keskustella toimintavaihtoehdoista ja yhteistyön ja koordinoinnin tehostamistavoista.

Mikrobilääkeresistenssiä käsittelevän yhteinen terveys -verkoston kokouksiin sovelletaan erityistä tietosuojaselostetta, jossa annetaan tietoa henkilötietojen käsittelystä ja suojasta.

Ks. myös