Kalastus

Monenväliset sopimukset

Monenväliset sopimukset

Monenväliset sopimukset

Merioikeus ja kansainvälinen kalastuslainsäädäntö

Aavaan mereen sovellettava lainsäädäntö perustuu YK:n merioikeusyleissopimukseen (UNCLOS), joka tuli voimaan vuonna 1994. Tärkeä osa UNCLOS-sopimusta oli kaikkien allekirjoittajamaiden sitoutuminen kestävän kalastuksen edistämiseen.

UNCLOS-sopimuksen jälkeen on erinäisin sopimuksin pyritty löytämään keinoja kestävän kalastuksen aikaansaamiseksi aavalla merellä. Yksi niistä on hajallaan olevia ja laajalti vaeltavia kalakantoja koskeva sopimus (1995).

YK:n järjestelmällä on keskeinen rooli myös torjuttaessa vahingollisia kalastuskäytäntöjä, jotka vahingoittavat herkkiä elinympäristöjä, erityisesti merenalaisia vuoria ja kylmän veden koralleja.

Seuraavat sopimukset on tehty YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) alaisuudessa:

YK:n yleiskokous antoi vuonna 2007 päätöslauselman 61/105 kestävästä kalastuksesta.

EU on liittynyt myös muihin kansainvälisiin sopimuksiin ja yleissopimuksiin, jotka vaikuttavat kalastukseen. Yksi niistä on kestävän kehityksen huippukokouksessa vuonna 2002 annettu sitoumus vähentää kalastus vuoteen 2015 mennessä tasolle, jolla kannasta saadaan pitkällä aikavälillä korkein mahdollinen tuotto (kestävä enimmäistuotto) ja käyttää kalastuksenhoidossa ekosysteemiin perustuvaa lähestymistapaa. EU on osapuolena biologista monimuotoisuutta koskevassa yleissopimuksessa sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevassa yleissopimuksessa (CITES).

Lisää aiheesta