Edustusto Suomessa

/finland/file/eicpieni0jpg_fieic_pieni_0.jpg

Euroopan innovaationeuvoston pk-yrityksille suunnattu pilottiohjelma
Copyright Euroopan unioni

Komissio on tänään myöntänyt Euroopan innovaationeuvoston pk-yritysosiosta seitsemälle suomalaiselle innovatiiviselle pk-yritykselle 50 000 euron avustuksen. Avustus on tarkoitus käyttää liiketoimintasuunnitelman laatimiseen innovaation markkinoillevientiä varten.

12/04/2019
Tällä kierroksella Euroopan innovaationeuvoston pk-yritysosion rahoitusta sai yhteensä 277 pk-yritystä 25 maasta.

Hakemuksia saatiin helmikuun 13. päivän määräaikaan mennessä yhteensä 2822.

Yhteensä avustuksia jaettiin 13,7 miljoonaa euroa ja kukin valittu yritys saa 50 000 euroa innovaation kaupallistamista varten tarvittavaan liiketoimintasuunnitelmaan.

Valitut yritykset saavat myös ilmaista yritysvalmennusta ja yrityshautomopalveluja.

Suurin osa rahoitettavista innovaatioista liittyy tieto- ja viestintäteknologiaan, terveydenhuoltoon ja valmistusteknologiaan.

Eniten rahoitusta saaneita yrityksiä löytyy Espanjasta (46), Sveitsistä (23) ja Ranskasta (22).

Suomesta avustuksen sai seitsemän yritystä:

• Kuori Oy, Espoo: avoimen lähdekoodin suurikokoinen interaktiivinen näyttötaulu
• Everfill, Helsinki: esimerkiksi diabeteksen sivuvaikutuksena esiintyvien kudosvaurioiden paranemista nopeuttava teknologia
• ProtectPipe Oy, Helsinki: neste, joka hajottaa orgaanista jätettä viemäriputkistoista
• Black Bruin, Jyväskylä: innovatiivinen vääntöä lisäävä voimansiirtoratkaisu offroad-työkoneisiin
• Lekatech Oy, Kausala: uudenlainen energiatehokas sähkövasara rakennus- ja kaivosteollisuuteen
• Wimao Ltd, Lappeenranta: sekamuovijätteestä komposiitiksi jalostettu kierrätettävä materiaali
• Pulsedeon Oy, Tampere: sähköautojen akkujen valmistusta optimoiva uusi menetelmä

Euroopan innovaationeuvoston pk-yrityksille suunnattu pilottiohjelma tukee huippuluokan innovaatioita, yrittäjiä, pienyrityksiä ja tutkijoita rahoituksella ja tukipalveluilla.
 
Ohjelma laajenee kesäkuussa siten, että siitä voi hakea pelkkien avustusten lisäksi myös avustuksen ja pääomarahoituksen yhdistelmää. 
 
 
 
Euroopan komission Suomen-edustusto

Tiedotuspäällikkö
Pia Siitonen
p. (09) 6226 5473, GSM 040 535 5979
etunimi.sukunimi@ec.europa.eu

Tiedottaja
Nina Hotti
p. (09) 6226 5465, GSM 050 384 7857
etunimi.sukunimi@ec.europa.eu

Seuraa Twitterissä @eukomissio

/finland/file/eduskuntavaalitjakomissaarinvalintaartikkelikuva822x548pxpng_fieduskuntavaalit_ja_komissaarin_valinta_artikkelikuva_822x548px.png

Eduskuntavaalit ovat myös EU-vaalit
Copyright Euroopan unioni

Vilkkaan vaalikevään myötä suomalaiset äänestävät sekä eduskuntavaaleissa että Euroopan parlamentin vaaleissa. Molempia vaaleja voidaan perustellusti kuvailla “EU-vaaleiksi”. Suomessa uusi eduskunta ja hallitus tulevat nimittäin päättämään yhteisestä Eurooppa-politiikasta. Vastaavasti EU:ssa kehitystä suuntaavat jatkossa uusi Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio. Nämä kaksi politiikan “Eurooppa-raidetta” elävät tiiviissä yhteydessä toisiinsa. Oman mausteensa antaa heinäkuussa alkava Suomen EU-puheenjohtajuuskausi.

09/04/2019
Suomen eduskuntavaalit järjestetään 14. huhtikuuta. Vaalien jälkeen alkaa uuden hallituksen ja hallitusohjelman rakentaminen. Hallitusneuvottelijaksi nousee tyypillisesti vaaleissa suurimman kannatuksen saaneen puolueen puheenjohtaja, josta tulee neuvottelujen onnistuessa myös uusi pääministeri. Hallitusneuvotteluissa sovitaan hallituksen kokoonpanosta ja yhteisen politiikan sisällöstä - mukaan lukien EU-politiikka - sekä ministerisalkkujen jaosta hallituspuolueiden kesken.

Käytännössä vaalitulos ohjaa vahvasti myös Suomen EU-komissaarin valintaa, sillä vakiintuneen käytännön mukaan hallitusneuvottelujen yhteydessä sovitaan myös Suomen ehdokas Euroopan komission jäseneksi. Komissaariehdokas on tavattu valita pääministeripuolueen esityksestä. Näin eduskuntavaalien tulos vaikuttaa siis suoraan Suomen komissaariehdokkaan valintaan.

Brexitin vaikutus on vielä epävarma

Kevään toiset vaalit eli EU-vaalit järjestetään 26. toukokuuta. Ehdokkaat kampanjoivat EU-vaaleissa kansallisten puolueiden ehdokkaina. Euroopan parlamenttiin valitut päättäjät järjestäytyvät Euroopan tason poliittisten ryhmien mukaan, eivät kansallisuuksittain.
 
EU-vaalien kannalta erittäin ajankohtainen tekijä on Iso-Britannian mahdollisen EU-eron eli Brexitin vaikutukset uuteen Euroopan parlamenttiin. Jos Brexit toteutuu, 72 brittiläistä parlamentaarikkoa jättää Euroopan parlamentin, ja osa paikoista siirretään muille maille. Kokonaisuudessaan Euroopan parlamentin koko pienenee 751 parlamentaarikosta 705:een. Brexitin toteutuessa Suomen paikkamäärä kasvaa 13:sta 14:ään.

Vasta valitut Euroopan parlamentin jäsenet aloittavatkin heti vaalitulosten selvittyä 27.5. neuvottelut parlamentin poliittisten ryhmien muodostamiseksi. Euroopan parlamentti aloittaa toimikautensa 2.7. Strasbourgissa.

Euroopan parlamentin vaalit tärkeässä osassa komission puheenjohtajan valinnassa

Komission puheenjohtajaehdokkaan valinta perustuu Euroopan parlamentin poliittisiin voimasuhteisiin Euroopan parlamentin vaalien jälkeen. Yleensä ehdokas nimitetään parlamentin suurimmasta poliittisesta ryhmästä.

Ennen EU-vaaleja kukin nykyisen Euroopan parlamentin poliittinen ryhmä on nimittänyt oman kärkiehdokkaansa tai useita kärkiehdokkaita (Spitzenkandidat) Euroopan komission puheenjohtajaksi. Kärkiehdokasasettelun tarkoituksena on, että EU-vaalien suurimman poliittisen ryhmän ehdokas nousisi Euroopan komission puheenjohtajaksi ja näin EU-kansalaiset vaikuttaisivat EU-vaaleissa suoraan myös komission puheenjohtajan valintaan.

Eurooppa-neuvosto eli EU:n jäsenmaiden johtajat tekevät EU-vaalien tulokset huomioiden ehdotuksensa Euroopan komission puheenjohtajasta. Suomea Eurooppa-neuvostossa edustaa pääministeri. Komission puheenjohtajan valitsee lopulta Euroopan parlamentti, jonka enemmistön on tuettava puheenjohtajaehdokasta, jotta hänet voidaan valita tehtävään.

Komissaarien valinta on monivaiheinen

Komission puheenjohtajan valinnan jälkeen huomio kiinnittyy komission jäsenten eli komissaarien valintaan. Jäsenmaat tekevät kuvaillun Suomen mallin mukaisesti omat esityksensä ehdokkaista. Vasta valittu komission puheenjohtaja valitsee mahdolliset komission varapuheenjohtajat ja komissaarit jäsenmaiden tekemien ehdotusten perusteella. EU-maiden johtajien on hyväksyttävä komissaariehdokkaat Eurooppa-neuvostossa.

Tämän jälkeen kukin komissaariehdokas menee uuden Euroopan parlamentin kuultavaksi. Kuulemisessa ehdokkaat vastaavat parlamentin kysymyksiin ja esittelevät näkemyksiään heidän vastuulleen kaavaillusta politiikan alasta. Kautensa aloittanut Euroopan parlamentti äänestää komissaariehdokkaiden hyväksymisestä, minkä jälkeen Eurooppa-neuvosto tekee vielä nimityspäätöksen määräenemmistöllä. Ei olisi tavatonta, että parlamenttikäsittely johtaisi vielä muutoksiin komissaariehdokkaissa.

Katso yksinkertaistettu graafinen esitys eduskuntavaalien, EU-vaalien ja uuden komission muodostamisen yhteyksistä täältä.

Komissaari ei edusta kotimaataan, vaan koko unionia

Euroopan komissio on 28-jäseninen kollegio, johon kuuluvat komission puheenjohtaja ja komissaarit. Komission jäsenet eli komissaarit johtavat komission poliittisia linjauksia viisivuotisen toimikautensa aikana.  Kaikki komissaarit ovat päätöksenteossa tasavertaisia ja jakavat vastuun yhteisistä päätöksistään. Kukin komission jäsen vastaa jostakin tietystä EU-politiikan alasta komission puheenjohtajan tehtäväjaon mukaisesti. Komissaarien tehtävänä on ajaa koko EU:n etua yksittäisten kansallisten etujen sijaan.

Palaten alkuun voi todeta, että vuosi 2019 on todellinen Euroopan supervuosi. Suomalaiset pääsevät kaksissa vaaleissa määrittelemään Euroopan tulevaisuuden suuntaa. Eduskuntavaaleissa päätetään yhden jäsenmaan eli Suomen EU-politiikan linjasta ja käytännössä ohjataan myös oman komissaarimme valintaa. EU-vaaleissa puolestaan päätämme koko Euroopan suuntaviivoista. Euroopan tulevaisuus tarvitsee myös sinun äänesi, molemmissa vaaleissa! Äänelläsi on väliä!

/finland/file/eu-lippupienijpg_fieu-lippu_pieni.jpg

EU-vaalit
Copyright Euroopan unioni

Tervetuloa perjantaina 3.5. klo 9.30–11.00 Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) toimittajille järjestettävään taustatietotilaisuuteen, jossa valotetaan EU-päätöksenteon kiemuroita.

Päivä: 
17/04/2019 - 08:45

Tilaisuudessa avataan päätöksentekoa ja sen prosesseja eri toimielimissä (komissio, Euroopan parlamentti, neuvosto, Eurooppa-neuvosto). Myös Suomen hallituksen ja eduskunnan käytännöt ja yhteistoiminta EU-asioiden kansallisessa valmistelussa avataan. Tilaisuuden jälkeen tiedät, missä vaiheessa prosessia lähestyä mitäkin tahoa ja mistä saat asiakirjoja, kun tarvitset lisätietoa, ja tavallinen lainsäätämisjärjestys on kirkkaana mielessäsi.

Tilaisuudessa on kevyt aamupalatarjoilu. Puhujina ovat Antti Peltomäki (päällikkö, Euroopan komission Suomen-edustusto), Jarmo Oikarinen (päällikkö, Euroopan parlamentin Suomen-toimisto), Veera Kojo (lainsäädäntösihteeri, valtioneuvoston kanslian EU-asioiden osasto) sekä Peter Saramo/Anna Sorto (valiokuntaneuvos, eduskunnan suuri valiokunta).

Aika: Perjantai 3. toukokuuta klo 9.30–11.00
Paikka: Eurooppasalin iso neuvotteluhuone, Malminkatu 16, Helsinki

Pyydämme ilmoittautumaan tilaisuuteen maanantaihin 29.4. mennessä osoitteeseen COMM-REP-HEL-NEWS@ec.europa.eu.

Lämpimästi tervetuloa!
 

Lisätietoja:

Pia Siitonen, tiedotuspäällikkö / komission Suomen-edustusto, 040 535 5979, pia.siitonen@ec.europa.eu

Maria Tuomela, lehdistötiedottaja / parlamentin Suomen-toimisto, 040 720 5025, maria.tuomela@europarl.europa.eu

Anne Sjöholm, EU- ja kv-asioiden viestintäpäällikkö / Valtioneuvoston kanslia, 040 537 07 33, anne.sjoholm@vnk.fi

/finland/file/inkajasuvi822x548pxjpg_fiinka_ja_suvi_822x548px.jpg

Inka Kiuru ja Suvi-Maria Saikkala
Copyright Euroopan unioni

Eurooppanuorten tutkimuksen mukaan 18–29-vuotiaista nuorista 81 % pitää EU-jäsenyyttä hyvänä asiana Suomelle. Silti vuoden 2014 eurovaaleissa nuorten äänestysaktiivisuus jäi vain 10 prosenttiin. Suunta saattaa kuitenkin olla muuttumassa: maaliskuussa julkaistun Nuorisobarometrin mukaan nuorten kiinnostus politiikkaan on suurin yli kahteenkymmeneen vuoteen. Lukiolaisnuoret ovatkin keväällä osoittaneet mieltään ympäri Eurooppaa vaatien päättäjiltä toimia ilmastonmuutoksen estämiseen. Miltä EU näyttää nyt lukiolaisten silmin?

12/04/2019

Hämeenlinnalaiset lukiolaiset Inka Kiuru ja Suvi-Maria Saikkala tutustuivat EU:n toimintaan maaliskuussa TET-harjoittelussa. 17-vuotias Kiuru suoritti harjoittelunsa Euroopan parlamentin Suomen-toimistossa Helsingissä, jossa hän pääsi tutustumaan toimiston päivittäisiin työtehtäviin ja osallistumaan suomalaismeppien pressikahveille. Pressikahveilla puhuivat Sirpa Pietikäinen (kok., EPP) ja Heidi Hautala (vihr., Greens/EFA).


”Pressikahveilla oli hienoa kuulla, miten EU:ssa käsitellään arkipäiväisiä jokaiselle ihmiselle tärkeitä asioita esimerkiksi liittyen ilmastonmuutokseen, joka on meille nuorillekin tärkeä aihe”, kertoo Kiuru.


Kiurun kaveri 18-vuotias Saikkala oli puolestaan harjoittelussa Euroopan komission Suomen- edustustossa, jossa hän pääsi mukaan järjestämään varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen kansalaiskeskustelua Tampereella sekä osallistumaan komission lukiovierailulle.


”Oli kiva nähdä, että kansalaisille annetaan mahdollisuus kysyä Kataiselta ja mepeiltä heitä mietityttävistä asioista. On haastavaa olla europarlamentaarikko, sillä täytyy tietää laajasti erilaisista asioista”, Saikkala pohtii.


Kysyimme molemmilta heidän mielipiteitään EU:sta ja tulevista vaaleista.


Miten EU näkyy elämässänne?


”Vaikka sitä harvoin tulee ajatelleeksi, EU näkyy oikeasti ihan jokapäiväisen elämän arkisissa asioissa, esimerkiksi astianpesukoneiden energialuokissa. Mielestäni on hyvä, että saamme äänestää edustajia EU:hun eivätkä he ole siellä tavoittelemassa omaa etuaan vaan kaikkien EU-kansalaisten etua”, kuvailee Saikkala.


”Minulle on ollut aina itsestäänselvyys, että Suomi on EU:ssa, sillä niin on ollut koko elämäni ajan. EU:ssa Suomi on osa isompaa kokonaisuutta, mikä luo turvallisuutta ja helpottaa ihmisten elämää. EU:n ansiosta voimme esimerkiksi matkustaa ilman viisumia ja muuttaa ulkomaille opiskelemaan. Se luo mahdollisuuksia”, kertoo Kiuru.


EU-vaaleissa nuorten äänestäjien aktiivisuus on jäänyt usein alhaiseksi. Miten koette nykyajan lukioikäisten suhtautuvan EU:hun?


”Suurimmalle osalle EU on itsestäänselvyys. Lähiaikoina on kuitenkin tullut ilmi, että osa nuorista ei tarkista tietojensa lähteitä ja saattavat helposti uskoa asioihin, jotka eivät ole totta. Esimerkiksi tekijänoikeusdirektiivin myötä on tullut esille, että monet ihmiset kärjistävät sen seurauksia ja ymmärtävät tahallaan väärin, mitä EU on tekemässä”, kertoo Saikkala.


”EU on monelle aika kaukainen asia. Olisi hienoa, jos tietoa EU:sta jaettaisiin enemmän nuorille niin, että kaikki tietäisivät, mitä siellä oikeasti päätetään, ja että äänestämällä voi oikeasti vaikuttaa”, toteaa Kiuru.


Miten EU:sta pitäisi mielestänne kertoa nuorille?


”Nuoret tavoittaa helposti sosiaalisen median kautta, mutta myös esimerkiksi lukiovierailut avartaisivat monien näkemystä EU:sta. Harva jaksaa itse etsiä tietoa EU:n toiminnasta, joten tiedon pitäisi tulla nuorten luokse”, kertoo Kiuru.


”Pääsin mukaan komission lukiovierailulle, ja selkeästi asia rupesi kiinnostamaan siellä. Lukioissa on pakollinen EU-kurssi, mutta on aina eri asia, kun joku EU:ssa työskentelevä ihminen kertoo työstään ja siitä, miten EU:ssa vaikutetaan asioihin käytännössä. Osalle heräsi kysymyksiä myös esimerkiksi EU:n tarjoamista uramahdollisuuksista”, Saikkala kertoo.


Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät asiat, joihin EU:n pitäisi keskittyä seuraavan viiden vuoden aikana?


”En saa itse vielä äänestää, mikä vähän harmittaa. Olisi tosi hienoa, että seuraavalla kaudella EU:ssa puututtaisiin ilmastoasioihin ja saataisiin ilmastotavoitteet toteutettua. Lisäksi myös ihmisten välistä tasa-arvoa pitäisi edistää”, kertoo Kiuru.


”Ilmastoasiat ovat minunkin mielestäni tärkeitä, sillä EU on iso taloudellinen ryhmittymä, jonka päätöksillä on vaikutusta myös muuhun maailmaan. Esimerkiksi EU:ssa asetetut vaatimukset tuontituotteille voivat vaikuttaa siihen, mitä vaikka Kiina tuottaa. Lisäksi nuoria huolettaa työllistyminen, ja moni pelkää, saako töitä tai jos opiskelee, löytyykö töitä omalta alalta. Näihin voisi vaikuttaa myös EU-tasolla”, Saikkala kuvailee.


Nuoret ovat järjestäneet Euroopassa kevään aikana useita ilmastomielenosoituksia. Koetteko, että nuorten ääni tulee kuulluksi EU:ssa?


”Uskon, että nuorten ääni tulee kuulluksi, vaikka lukuina katsottuna ilmastolakkoihin osallistui aika pieni prosentti kaikista nuorista. Mielenosoituksilla on kuitenkin vaikutusta esimerkiksi uutisoinnin kautta. Lisäksi päättäjät näkevät, että nuoria kiinnostaa nämä asiat ja haluamme vaikuttaa niihin”, kertoo Saikkala.


”Minusta oli tosi hienoa kuulla pressikahveilla, että nuorten suhtautuminen ilmastoasioihin on huomattu. Suomalaismepit aikovat ainakin ajaa eteenpäin näitä asioita”, kertoo Kiuru.


Ketä äänestäisitte EU-vaaleissa?


”Jos voisin äänestää, äänestäisin nuorta ehdokasta, koska uskon, että nuoret osaavat ajaa paremmin nuorten etuja. Me nuoret olemme tulevaisuus, joten olisi hyvä varmistaa meille hyvät lähtökohdat elämään jo nyt”, toteaa Kiuru.


”Minäkin valitsen varmaan nuoren ehdokkaan. En ole vielä kuitenkaan päättänyt, ketä äänestän”, Saikkala kertoo.


Mitä haluaisit sanoa aikuisille, jotka voivat äänestää EU-vaaleissa?


”Valitse tarkkaan oma ehdokkaasi ja muista myös äänestää. Kannattaa katsoa, että ehdokas edustaa sellaisia arvoja, mitä haluat edistettävän EU:ssa. Näin omat arvosi pääsevät mahdollisimman hyvin toteutumaan”, Kiuru opastaa.

/finland/file/berlaymontpienijpg_fiberlaymont_pieni.jpg

Berlaymont-rakennus, Bryssel
Copyright Euroopan unioni

Tuntuvatko EU-asiat etäisiltä ja mutkikkailta? Haluatko saada asioihin selvyyttä?

11/04/2019

Lähde kesäkuussa Brysseliin tutustumaan siihen, miten EU vaikuttaa sinun elämääsi ja miten sinä voit vaikuttaa EU:n elämään.

Euroopan komission Suomen-edustusto järjestää opintomatkan Brysseliin 17.–19. kesäkuuta siten, että matkaan lähdetään maanantaina 17.6. ja kotiin palataan 19.6. Komissio tarjoaa majoituksen kahdeksi yöksi, lennot lähimmältä lentokentältä Brysseliin (ja takaisin) sekä yhden lounaan ja yhden illallisen.

Luentojen aiheina ovat mm. EU:n talousarvio, rakennerahastot, maatalouspolitiikka ja kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet EU:n päätöksentekoon. Tarkempi ohjelma selviää lähempänä matkaa.

Mukaan mahtuu 20 henkilöä (kunnanjohtajia, valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajia). Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä, yksi osallistuja/kunta. Ryhmä on täynnä!

Lisätietoja: susanna.wasenius@ec.europa.eu

Vahvistamme osallistujat 6.5. mennessä.

Pages

Subscribe to Suomi RSS