Edustusto Suomessa

Vastuullisen sijoittamisen opintokokonaisuus vie kohti kestävämpää rahoitusalaa

/finland/file/janisiirila600copyrighthaaga-heliajpg_fijani_siirila600_copyright_haaga-helia.jpg

Yliopettaja Jani Siirilä Haaga-Heliasta
Copyright Haaga-Helia

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun rajat ylittävässä Sustainability in Finance -yhteistyöhankkeessa kehitetään vastuullisen rahoituksen ja sijoittamisen verkko-opintokokonaisuus ammatilliseen koulutukseen. EU-rahoituksella luotavassa opintokokonaisuudessa tarkastellaan kestävän kehityksen eri näkökulmia ja huomioidaan niin ympäristöön liittyvät kuin sosiaalisen vastuullisuudenkin näkökohdat sijoittamistoiminnassa.

29/09/2020

Sustainability in Finance -opintokokonaisuuden kehittämishanke saa tukea EU:n Central Baltic 2014–2020 ‑ohjelmasta, joka rahoittaa rajat ylittäviä yhteistyöhankkeita Suomen, Viron, Latvian ja Ruotsin alueella. Hankkeessa Haaga-Helian kumppaneina toimivat Finanssiala, latvialainen ammattioppilaitos Liepājas Valsts tehnikums ja Latvian yliopisto sekä Finance Latvia Association Latviasta, ammattioppilaitos Tartu Kutsehariduskeskus ja Tarton yliopisto Virosta sekä Ahvenanmaan ammattikorkeakoulu ja Ålandsbanken.

Hanke käynnistyi maaliskuussa 2020. Syksyn 2020 aikana toteutetaan kysely, jossa opiskelijoilta, opettajilta ja rahoitusalan eri sidosryhmiltä kartoitetaan rahoitusalan vastuullisuuden osaamistarpeita. Kyselyn vastauksia hyödynnetään opintojakson suunnittelussa. Opintokokonaisuus pilotoidaan jokaisessa hankkeen ammatillisessa oppilaitoksessa syksystä 2021 alkaen, esimerkiksi Haaga-Heliassa osana tradenomin tutkintoa finanssi- ja talousasiantuntijan koulutusohjelmassa. Opintokokonaisuuden suunnitteluun ja toteutukseen osallistuu useita rahoitusalan ja pedagogiikan asiantuntijoita.

Vastuullisuuteen kiinnitetään lisääntyvässä määrin huomiota myös rahoitusalalla. Suomessa institutionaaliset sijoittajat, kuten veronmaksajien eläkkeitä sijoittavat eläkevakuutusyhtiöt, huomioivat hyvin vastuullisuutta ohjaavat tekijät sijoituspäätöksissään. Miksi tällainen hanke sitten on tänä päivänä tarpeen?

”Meillä on YK:n kestävän kehityksen tavoitteet eli Agenda 2030, ja niistä on johdettu Suomen kestävän kehityksen tavoitteet. Tavoitteena on Suomi, jonka haluamme 2050 -julkaisun sanoin “luonnon kantokyvyn turvaava, hyvinvoiva ja globaalisti vastuullinen Suomi”. Tästä näkökulmasta on olennaista, miten rahoitusmarkkinat ohjaavat vastuullista sijoittamista kohdentaen pääomaa yrityksille, jotka pyrkivät torjumaan ilmastonmuutosta toiminnassaan. Myös meidän on yksittäisinä veronmaksajina ja tulevaisuuden eläkkeensaajina tärkeä tietää, mihin varamme sijoitetaan. Lisäksi vastuullisuus on keskeinen kuluttajan ostopäätöstä ohjaava tekijä tänä päivänä”, sanoo hanketta vetävä yliopettaja Jani Siirilä Haaga-Heliasta.

Sama polku ei sovi kaikille

Rahoitusalan vastuullisuudella tarkoitetaan ympäristöasioiden, sosiaaliseen vastuuseen liittyvien tekijöiden sekä hallintotapa-asioiden eli ns. ESG-asioiden (Environment, Social and Governance) huomioimista sijoitustoiminnassa siten, että sijoitussalkun tuottavuus paranee ja riskit pysyvät hyväksyttävällä tasolla. Käytännössä vastuullinen sijoittaminen ei ole yksioikoinen asia, jota jokainen sijoitustoimintaa harjoittava voisi toteuttaa samalla tavoin.

”Jokainen sijoittaja valitsee omaan sijoitusstrategiaansa sopivat työkalut ja painottaa eri vastuullisuusnäkökohtia oman lähestymistapansa pohjalta. Vastuullisuus rahoitusalalla voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei sijoiteta aseteollisuuteen, tupakkateollisuuteen tai yrityksiin, joiden toimialaan kuuluvat fossiiliset polttoaineet. Vastuullista sijoittamista on mahdollista tehdä kaikissa omaisuuslajeissa”, Siirilä sanoo.

Rahoitusalan vastuullisuus on hyvin arvolatautunut kysymys, joka herättää tunteita. Toisaalta sijoittaja voi haluta sijoituksellaan tukea työpaikkojen säilymistä Suomessa, mutta toisaalta nämä työpaikat voivat olla alalla, joka aiheuttaa haitallisia ilmastovaikutuksia.

”Esimerkiksi fossiilisiin polttoaineisiin perustuvat toimialat ovat kovassa rakennemyllerryksessä, jolloin joudumme lukemaan uutisia yhteistoimintaneuvotteluista. Toisaalta, jos yritys ei taivu ympäröivän yhteiskunnan ja muuttuvan maailman tarpeisiin ja vaatimuksiin, se lakkaa olemasta”, Siirilä toteaa.

Oppimisen perustana systeemiajattelu

Sustainability in Finance -opintokokonaisuus tarkastelee oppimista systeemiajattelun kautta, jossa ilmiöitä ei käsitellä erillisinä vaan osana suurempaa kokonaisuutta. Asiat ja ilmiöt ovat aina suhteessa toisiinsa. Systeemiajattelun avulla voidaan jäsentää ongelmia synnyttäviä ja ylläpitäviä rakenteita ja ajattelutapoja. Kestävyystiede taas perustuu ajatukseen systeemisen muutoksen tarpeesta kestävän kehityksen tavoitteisiin pääsemiseksi, ja se vastaa tähän tarpeeseen tieteidenvälisen tutkimuksen keinoin.

”Globaali markkinatalous mahdollistaa asioita, joita pidetään länsimaisen hyvinvoinnin kulmakivinä, mutta se luo myös erittäin vaikeasti ratkottavia ongelmia, joita ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, eriarvoisuus, ympäristön tilan heikentyminen tai vaikkapa maailmanlaajuinen taloudellinen epävakaus. Näitä ongelmia voidaan kuitenkin lähteä korjaamaan markkinaehtoisesti, jos pääoma kohdennetaan kestävästi toimiville yrityksille ja luodaan näin kannustimia vastuullisemmalle toiminnalle”, Siirilä sanoo.

Kansainvälisellä yhteistyöllä on hankkeessa suuri merkitys. Rahoitusalan vastuullisuuden ja kestävän kehityksen kysymykset koskevat kaikkia valtioita, ja Siirilä toivoo erityisesti EU-mailta yhtenäistä vastausta näihin haasteisiin.

”Jatkuva oppiminen ja osaamisen kehittäminen on EU-maiden kestävän tulevaisuuden edellytys. Tämä hanke tuottaa uutta osaamista ja vahvistaa siten uusia työelämän kompetensseja koulutuksen keinoin. Ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulujen yhteistyö on kansainvälistä, ja koulutuksen järjestäjät saavat toisiltaan synergiaa, josta hyötyvät eniten opiskelijat. Myös työelämäverkostoja vahvistetaan erilaisten sidosryhmien kautta”, Siirilä päättää.