Edustusto Suomessa

EU ja disinformaatio

/finland/file/disinformationpienijpg_fidisinformation_pieni.jpg

EU ja disinformaatio
Copyright Euroopn unioni

Mitä on disinformaatio?

Disinformaatio käsitteenä kattaa paljon enemmän kuin ns. valeuutiset. Disinformaatiolla tarkoitetaan todennettavasti väärää tai harhaanjohtavaa tietoa, jota luodaan, esitetään tai levitetään taloudellisen hyödyn saamiseksi tai suuren yleisön johtamiseksi harhaan tarkoituksella ja joka saattaa aiheuttaa vahinkoa yleiselle edulle.

Disinformaatioksi ei luokitella raportointivirheitä, satiiria ja parodiaa eikä selkeästi sellaisiksi ilmoitettuja puoluepoliittisia uutisia ja kommentteja.

Miksi disinformaatioon pitää puuttua EU:n tasolla?

Kansalaisten altistuminen laajamittaiselle disinformaatiolle, niin harhaanjohtavalle kuin suorastaan väärälle tiedolle, on suuri haaste Euroopalle. Euroopan avointen demokraattisten yhteiskuntien perusta on julkinen keskustelu, jossa tasapuolisesti asioista tietoa saaneet kansalaiset voivat ilmaista mielipiteensä ja vaikuttaa vapaiden ja oikeudenmukaisten poliittisten prosessien kautta.

Sananvapaus on Euroopan unionin perusarvo, joka on vahvistettu EU:n perusoikeuskirjassa ja jäsenvaltioiden perustuslaeissa. Demokraattisten yhteiskuntiemme avoimuus on riippuvainen kansalaisten kyvystä saada käyttöönsä erilaisia todennettavissa olevia tietoja, jotta he voivat muodostaa näkemyksen eri poliittisista kysymyksistä. Tällä tavoin kansalaiset voivat osallistua asian ymmärtäen julkiseen keskusteluun ja ilmaista tahtonsa vapaiden ja oikeudenmukaisten poliittisten prosessien kautta. Disinformaation tahallinen, laajamittainen ja järjestelmällinen levittäminen uhkaa yhä useammin näitä demokraattisia prosesseja. Disinformaatio saattaa myös heikentää ihmisten luottamusta tieteeseen ja empiiriseen näyttöön.

Eurooppalaisista 83 % näkee valeuutiset ja disinformaation ongelmallisena ilmiönä demokratian kannalta ( Eurobarometri ). On tärkeää, että me kaikki ymmärrämme mitä disinformaatio on, miten se leviää ja miten vältämme astumasta disinformaatioansaan.

Mitä EU tekee asiassa?

Joulukuussa 2018 julkaistiin disinformaation torjuntaa koskeva toimintasuunnitelma . Toimintasuunnitelma pohjautuu kevään 2018 tiedonantoon ” Eurooppalainen lähestymistapa disinformaation torjuntaan verkossa ”, jonka laadinnassa olivat mukana vahvasti myös erilaiset kansalaisyhteiskunnan edustajat.

EU torjuu disinformaatiota monella saralla, muun muassa tekemällä yhteistyötä sosiaalisen median alustojen kanssa. Lisätietoa löytyy täältä .

Euroopan ulkosuhdehallinnon alaisuudessa toimii EUvsDisinfo-hanke, joka seuraa Venäjän disinformaatiokampanjoita EU-maissa sekä EU:n naapurustossa ja reagoi niihin korjaamalla väärää tietoa.

Suomi, disinformaatio ja EU-myytit

Edustuston Euronautti-blogissa on purettu joitakin EU-myyttejä.

Suomessa faktantarkistusta tekee muun muassa Faktabaari.

Schuman-seuran julkaisu ”Käyrät kurkut – tosiasioita urbaanilegendojen sijaan” esittelee yleisimmät EU-myytit ja faktat niiden taustalla.

Koronavirus ja disinformaatio

Terveysasioista on liikkeellä monenlaista virheellistä ja jopa tarkoituksellisesti vääristeltyä tietoa, disinformaatiota. Tämä koskee myös maailmanlaajuista covid-19-pandemiaa. Kun haet tietoa koronaviruksesta, varmista aina lähteen luotettavuus. Faktoja löytyy: https://europa.eu/!PB46UX

Komissio ja EU:n ulkopolitiikan korkea edustaja arvioivat 10.6. koronaviruspandemiaan liittyvän disinformaation torjumiseksi jo toteutettuja toimia sekä esittivät ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi. Lue lisää toimista: https://europa.eu/!WY47Df