Edustusto Suomessa

​Kevään 2018 eurobarometri: 79 prosenttia suomalaisista kokee itsensä EU-kansalaiseksi

/finland/file/eurobarometrijpg_fieurobarometri.jpg

Eurobarometri-mielipidetutkimus
©

Valtaosa eurooppalaisista pitää taloustilannetta hyvänä ja on optimistinen tulevaisuuden suhteen, käy ilmi tänään julkaistusta Eurobarometri-kyselystä. Luottamus Euroopan unioniin kasvaa, ja talous- ja rahaliiton kannatus on suurempi kuin koskaan. EU-kansalaiseksi itsensä mieltää suomalaisistakin 79 prosenttia.

14/06/2018

Helsinki 14. kesäkuuta 2018

Yhä useammat kansalaiset katsovat hyötyneensä EU:sta.

Kaksi kolmasosaa pitää tärkeänä sitä, että EU:lla on vahva asema kansainvälisessä kaupassa.

Enemmistöllä vastaajista on myönteinen mielikuva EU:sta.

Lisäksi niiden vastaajien osuus, joiden mielestä kansalaisten mielipiteellä on merkitystä EU:ssa, on suurimmillaan sitten vuoden 2004.

Nämä ovat keskeiset tulokset tuoreimmasta Eurobarometri-kyselystä, joka tehtiin 17.–28. maaliskuuta 2018 ja julkaistiin tänään.

Suomen tuloksista käy ilmi muun muassa, että ilmastonmuutos huolettaa suomalaisia heti ruotsalaisten jälkeen toiseksi eniten EU:ssa. Suomalaisista 25 prosenttia pitää sitä yhtenä EU:n tärkeimmistä haasteista, ruotsalaisista 29 prosenttia.

Suomessa valtiontalouden tila huolettaa hieman EU-keskiarvoa enemmän. Suomalaisista 22 prosentille tämä on huolenaihe, kun EU:n keskiarvo on 17 prosenttia.

Kansallisella tasolla suomalaisia huolettaa EU:n keskiarvoa (23 %) enemmän (47 %) sosiaali- ja terveysalan tilanne.

EU:hun suomalaisista luottaa yli puolet, 53 prosenttia, mikä on EU-maista kahdeksanneksi eniten. Toisaalta 35 prosenttia suomalaisista sanoo, että ei luota EU:hun.

Positiivinen kuva Suomen talouden näkymistä on 77 prosentilla suomalaisista.

Suomalaisten positiivinen näkemys taloudesta on lisääntynyt 6 prosenttiyksikköä verrattuna viime syksyn eurobarometriin.

Muutos myönteiseen suuntaan on EU:n suurimpia.

1. Luottamus talouden kehitykseen ja euron kannatus ovat vahvoja

Eurooppalaisilla on edelleen myönteinen käsitys Euroopan talouden tilasta (50 % vastaajista, muutos + 2 prosenttiyksikköä syksystä 2017; vrt. negatiivinen käsitys 37 %:lla vastaajista, muutos -2 prosenttiyksikköä). Positiivisten vastausten osuus oli suurin sitten vuoden 2007. Yhteensä 25 EU-maassa suurin osa vastaajista on sitä mieltä, että Euroopan talouden tilanne on hyvä (vrt. 23 EU-maassa syksyllä 2017). Syksyyn 2017 verrattuna on myönteisten vastausten osuus kasvanut 21 maassa.

Ensi kertaa sitten kevään 2007 on myönteisiä arvioita oman maan taloustilanteesta enemmän (49 %, muutos + 1 prosenttiyksikkö) kuin kielteisiä arvioita (47 %, – 2 prosenttiyksikköä). Myönteinen käsitys kotimaan talouden tilanteesta on vahvistunut viime syksystä 18 maassa. Muutos on selvin Portugalissa (43 %, +10 prosenttiyksikköä), Irlannissa (79 %, +7 prosenttiyksikköä), Suomessa (77 %, +6 prosenttiyksikköä) ja Liettuassa (38 %, +6 prosenttiyksikköä). Näkemykset vaihtelevat suuresti maittain. Esimerkiksi Alankomaissa ja Luxemburgissa 93 % vastaajista pitää kotimaansa taloustilannetta hyvänä, mutta Kreikassa vain 2 %.

Talous- ja rahaliiton ja euron kannatus on edelleen ennätyksellisen suuri: euroalueella EU:n yhteistä rahaa kannattaa kolme neljäsosaa (74 %) vastaajista.

2. Luottamus Euroopan unioniin kasvaa

Euroopan unioniin ilmoittaa luottavansa 42 % vastaajista (+ 1 prosenttiyksikkö). Osuus on suurin sitten syksyn 2010. Vastaajista suurin osa luottaa EU:hun sen 15 jäsenmaassa. Luottamus on suurinta Liettuassa (66 %), Portugalissa ja Tanskassa (molemmissa 57 %) sekä Luxemburgissa ja Bulgariassa (molemmissa 56 %). Luottamus EU:hun on vuodesta 2017 kasvanut 19 maassa, eniten Portugalissa (57 %, + 6 prosenttiyksikköä) ja Sloveniassa (44 %, + 6 prosenttiyksikköä). Luottamus EU:hun on puolestaan vähentynyt 6 maassa, joista eniten Belgiassa (47 %, -6 prosenttiyksikköä), Unkarissa (44 %, -5 prosenttiyksikköä) ja Slovakiassa (44 %, -4 prosenttiyksikköä).

Eurooppalaisista 40 %:lla on myönteinen mielikuva EU:sta (37 % suhtautuu neutraalisti ja vain 21 % kielteisesti). Vastaajien enemmistöllä on myönteinen mielikuva EU:sta 15 maassa. Tämä prosenttiosuus on suurin Irlannissa (64 %), Bulgariassa ja Portugalissa (56 %) ja Luxemburgissa (54 %).

Luottamus EU:hun on edelleen suurempi kuin luottamus kansallisiin hallituksiin tai parlamentteihin. Eurooppalaisista 42 % luottaa EU:hun ja 34 % luottaa maansa parlamenttiin ja hallitukseen.

Eurooppalaisten enemmistö suhtautuu optimistisesti EU:n tulevaisuuteen (58 %, +1 prosenttiyksikkö). Tämä pätee kaikkiin EU-maihin Kreikkaa ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa lukuun ottamatta. Kreikassa pessimistisesti suhtautuvia on 53 % ja optimistisesti suhtautuvia 42 % (+ 5 prosenttiyksikköä), ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa vastaavat osuudet ovat 48 % ja 43 %. Optimismi on suurinta Irlannissa (84 %), Portugalissa (71 %), Luxemburgissa (71 %) sekä Maltassa, Liettuassa ja Tanskassa (kaikissa 70 %). Optimismi on selvästi vähäisempää esimerkiksi Italiassa ja Kyproksessa (54 %) sekä Ranskassa (48 %).

EU:n tärkeimpinä saavutuksina pidetään ihmisten, tavaroiden ja palvelujen vapaata liikkuvuutta EU:ssa (58 % vastaajista) ja EU-maiden välistä rauhaa (54 % vastaajista). Eurooppalaisista 70 % tuntee itsensä EU:n kansalaiseksi. Ensi kertaa sitten kevään 2010 tätä mieltä on enemmistö vastaajista kaikissa EU-maissa.

3. Muuttoliike ja terrorismi ovat eurooppalaisten suurimmat huolenaiheet

Maahanmuuttoa pidetään yleisimmin yhtenä EU:n suurimmista haasteista (38 % vastaajista, -1 prosenttiyksikkö). Toiseksi useimmin mainitaan terrorismi (29 %, -9 prosenttiyksikköä). Se on edelleen polttavampi haaste kuin yleinen taloustilanne (18 %, +1 prosenttiyksikkö), EU-maiden julkisen talouden tilanne (17 %, +1 prosenttiyksikkö) ja työttömyys (14 %, +1 prosenttiyksikkö).

Kansallisella tasolla suurimpia huolenaiheita ovat edelleen työttömyys (25 %, ei muutosta), terveydenhuolto ja sosiaaliturva (23 %, + 3 prosenttiyksikköä) ja maahanmuutto (21 %, -1 prosenttiyksikkö). Terveydenhuollosta ja sosiaaliturvasta huolestuneita on enemmän kuin koskaan ennen, ja ne ovat nyt toiseksi useimmin mainittu haaste (ensi kertaa sitten kevään 2007).

4. EU-kansalaiset katsovat hyötyvänsä EU:n toiminnasta

EU:n toimista katsoo hyötyvänsä suurempi osa kansalaisista kuin vuonna 2014. Useimmin mainitaan seuraavat hyödyt: ei lainkaan tai vähemmän rajatarkastuksia ulkomaille matkustettaessa (53 %, + 1 prosenttiyksikkö), matkapuhelimen käyttö halvempaa toisessa EU-maassa (48 %, + 14 prosenttiyksikköä), paremmat kuluttajan oikeudet ostettaessa tuotteita tai palveluja toisesta EU-maasta (37 %, + 13 prosenttiyksikköä) ja paremmat lentomatkustajan oikeudet (34 %, + 12 prosenttiyksikköä).

Lisäksi vastaajat tukevat voimakkaasti ensisijaisia tavoitteita, jotka komissio on toiminnalleen asettanut. Vapaata liikkuvuutta kannattaa vastaajista 82 % (+ 1 prosenttiyksikkö) ja yhteistä puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa 75 % (ei muutosta). Ensi kertaa kansalaisilta kysyttiin myös mielipidettä EU:n kauppapolitiikasta, ja suurin osa vastaajista (71%) ilmoitti tukevansa sitä.

Tausta

Kevään 2018 Eurobarometri-kysely (EB 89) perustuu henkilökohtaisiin haastatteluihin, jotka tehtiin 17.–28.3.2017. Haastatteluihin osallistui 33 130 henkilöä EU:n jäsenvaltioissa ja ehdokasmaissa.

Lisätietoa ja graafit laajemmassa lehdistötiedotteessa:
http://europa.eu/rapid/press-release_IP-18-4148_fi.htm

Euroopan komission Suomen-edustusto

Tiedotuspäällikkö
Pia Siitonen
p. (09) 6226 5473, GSM 040 535 5979
etunimi.sukunimi@ec.europa.eu

Tiedottaja
Nina Hotti
p. (09) 6226 5465, GSM 050 384 7857
etunimi.sukunimi@ec.europa.eu

Seuraa Twitterissä @eukomissio

Euroopan komission Suomen-edustusto käsittelee kaikkia hallussaan olevia henkilötietoja noudattaen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001.