Edustusto Suomessa

Syksyn 2017 Eurobarometri: katto on syytä korjata silloin kun aurinko paistaa

Tänään julkaistun uuden Eurobarometri-kyselytutkimuksen mukaan eurooppalaisten enemmistö pitää taloustilannetta hyvänä. Euron kannatus euroalueella on nyt korkeimmillaan sitten vuoden 2004, ja optimistinen suhtautuminen EU:n tulevaisuuteen selättää pessimismin.

19/12/2017

Helsinki 19. joulukuuta 2017

Tänään julkaistun uuden Eurobarometri-kyselytutkimuksen mukaan eurooppalaisten enemmistö pitää taloustilannetta hyvänä. Euron kannatus euroalueella on nyt korkeimmillaan sitten vuoden 2004, ja optimistinen suhtautuminen EU:n tulevaisuuteen selättää pessimismin.

Eurooppalaisten enemmistö pitää EU:ta vakauden tyyssijana levottomassa maailmassa. Nämä ovat tänään julkaistun uusimman Eurobarometri-kyselyn sekä ”Euroopan tulevaisuus” ‑erityiseurobarometrin keskeisiä tuloksia.

1. Luottamus talouden tilaan ja euron kannatuksen nousu

Ensi kertaa sen jälkeen, kun talous- ja finanssikriisi alkoi vuonna 2007, eurooppalaiset suhtautuvat Euroopan talouden nykytilanteeseen positiivisesti (48 %, +6 prosenttiyksikköä keväästä 2017). Pessimististen mielipiteiden osuus on pienentynyt (39 %, –7 prosenttiyksikköä). Euroopan talouden nykytilanne on hyvä, toteaa kyselyyn vastanneiden enemmistö 23 jäsenvaltiossa (21 jäsenvaltiossa keväällä 2017). Viime kevääseen verrattuna myönteisyys on vallannut alaa 23 jäsenvaltiossa, varsinkin Espanjassa (39 %, +12 prosenttiyksikköä), Portugalissa (58 %, +11 prosenttiyksikköä) ja Itävallassa (63 %, +10 prosenttiyksikköä).

Eurooppalaisista 48 prosenttia pitää kotimaansa talouden nykytilannetta hyvänä (+2 prosenttiyksikköä). Tämä on paras tulos syksyn 2007 jälkeen. Myönteinen käsitys kotimaan talouden tilanteesta on vahvistunut 19 jäsenvaltiossa viime keväästä. Eniten se on lujittunut Suomessa (71 %, +12 prosenttiyksikköä), Sloveniassa (46 %, +12 prosenttiyksikköä), Itävallassa (77 %, +9 prosenttiyksikköä) ja Unkarissa (50 %, +9 prosenttiyksikköä). Näkemykset vaihtelevat suuresti jäsenvaltioittain. Alankomaissa ja Saksassa 91 prosenttia pitää kotimaansa talouden tilannetta on hyvänä, Kreikassa vain 2 prosenttia.

Euroalueella kolme neljäsosaa vastaajista kannattaa euroa (74 %, +1 prosenttiyksikkö), mikä on uusi ennätys vuoden 2004 jälkeen. Vähintään 80 prosenttia kannattaa euroa seitsemässä maassa, jotka ovat Slovakia, Belgia, Saksa, Espanja, Viro, Irlanti ja Slovenia.

2. Luottamus Euroopan unioniin on edelleen suurta

Eurooppalaisista vastaajista 40 prosentilla on myönteinen mielikuva EU:sta. Vastaajista 37 prosenttia suhtautuu neutraalisti EU:hun, kun taas kielteisesti EU:hun suhtautuvien osuus pysyttelee alhaisena, 21 prosentissa. Nämä tulokset ovat pysyneet vakaina viime kevääseen verrattuna ja vahvistavat vuonna 2016 alkanutta myönteistä kehityssuuntausta. Vastaajien enemmistöllä on myönteinen mielikuva EU:sta 14 maassa, etenkin Irlannissa (59 %) sekä Bulgariassa ja Luxemburgissa (molemmissa 57 %).

Luottamus EU:hun pysyttelee 41 prosentissa (–1 prosenttiyksikkö). Vastaajien enemmistö luottaa EU:hun 18 jäsenvaltiossa (vain 15 jäsenvaltiossa viime keväänä). Luottamus EU:hun on suurinta Liettuassa (64 %), Bulgariassa (57 %) ja Luxemburgissa (56 %). Viime kevääseen verrattuna luottamus EU:hun on kasvanut 10 maassa, etenkin Belgiassa (53 %, +7 prosenttiyksikköä), Slovakiassa (48 %, +5 prosenttiyksikköä) ja Tšekissä (35 %, +5 prosenttiyksikköä). Luottamus EU:hun on heikentynyt 17 maassa.

Eurooppalaisten enemmistö suhtautuu optimistisesti EU:n tulevaisuuteen (57 %, +1 prosenttiyksikkö). Tämä pätee kaikkiin jäsenvaltioihin lukuun ottamatta Kreikkaa (60 % ”pessimistejä”, 37 % ”optimisteja”) ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa (48 % ”pessimistejä”, 44 % ”optimisteja”). Keväällä 2017 myönteisesti suhtautuvia jäsenvaltioita oli 24. Luottamus EU:n tulevaisuuteen on suurinta Irlannissa (80 %), Luxemburgissa (72 %) ja Maltassa (70 %). On syytä huomioida myös Italia (50 %) ja Ranska (49 %).

Eurooppalaisista 44 prosenttia on sitä mieltä, että heidän mielipiteellään on merkitystä EU:ssa, mikä on uusi ennätys syksyn 2004 jälkeen.

Eurooppalaisista 70 prosenttia tuntee itsensä EU:n kansalaiseksi. EU:n parhaina saavutuksina pidetään ihmisten, tavaroiden ja palvelujen vapaata liikkuvuutta EU:ssa (57 % vastaajista) ja EU-maiden välistä rauhaa (56 % vastaajista).

3. Eurooppalaisten suurimmat huolenaiheet ovat maahanmuutto ja terrorismi

Maahanmuutto on tällä hetkellä EU:n suurin haaste (39 %, +1 prosenttiyksikkö). Toiseksi suurin haaste on terrorismi (38 %, –6 prosenttiyksikköä). Se on selvästi suurempi huolenaihe kuin yleinen taloustilanne (17 %, –1 prosenttiyksikkö), jäsenvaltioiden julkisen talouden tilanne (16 %, –1 prosenttiyksikkö) ja työttömyys (13 %, –2 prosenttiyksikköä). Kansallisella tasolla eniten huolta herättävät edelleen työttömyys (25 %, –4 prosenttiyksikköä) ja maahanmuutto (22 %, ei muutosta).

4. Euroopan tulevaisuus ‑kysely

Eurooppalaisista 75 prosentilla on myönteinen näkemys Euroopan unionista. Myönteisimmät tulokset saatiin Liettuassa (91 %), Tanskassa (89 %) ja Alankomaissa (87 %). Suomalaisista 84 %:lla on myönteinen näkemys. Eurooppalaisista 71 prosenttia pitää EU:ta vakauden tyyssijana levottomassa maailmassa (+5 prosenttiyksikköä vuodesta 2016). Suomen luku on 78 %.

Tausta

Syksyn 2017 Eurobarometri-kysely (EB 88) perustuu henkilökohtaisiin haastatteluihin, jotka tehtiin 5.–19.11.2017. Haastatteluihin osallistui 33 193 henkilöä EU:n jäsenvaltioissa ja ehdokasmaissa.[1]

Euroopan tulevaisuus ‑erityiseurobarometri 467 perustuu henkilökohtaisiin haastatteluihin, jotka tehtiin 23.9.–2.10.2017. Haastatteluihin osallistui 27 881 henkilöä EU:n jäsenvaltioissa.

Lisätietoja

Eurobarometri 88

Euroopan tulevaisuus ‑erityiseurobarometrin 467 raportti

 

 

Euroopan komission Suomen-edustusto

Tiedotuspäällikkö
Pia Siitonen
p. (09) 6226 5473, GSM 040 535 5979
etunimi.sukunimi@ec.europa.eu

Tiedottaja
Nina Hotti
p. (09) 6226 5465, GSM 050 384 7857
etunimi.sukunimi@ec.europa.eu

Seuraa Twitterissä @eukomissio

 

[1] EU:n 28 jäsenvaltiota, viisi ehdokasmaata (Albania, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Montenegro, Serbia ja Turkki) sekä Kyproksen turkkilainen yhteisö maan siinä osassa, joka ei ole Kyproksen tasavallan hallituksen hallinnassa.