Edustusto Suomessa

Suomen EU-puheenjohtajakausi alkaa – mitä kaudelta voi odottaa?

/finland/file/lindevall822x548jpg_filindevall_822x548.jpg

Taruanne Lindevall-Vanhala
Copyright EU-puheenjohtajuussihteeristö

Suomen EU-puheenjohtajakausi alkaa heinäkuussa. Puolen vuoden ajan Suomi toimii puheenjohtajana Brysselissä ja Luxemburgissa pidettävissä Euroopan unionin neuvoston virallisissa kokouksissa sekä Suomessa järjestettävissä epävirallisissa ministerikokouksissa. Haastattelimme Suomen EU-puheenjohtajakaudella työskentelevää Taruanne Lindevall-Vanhalaa hänen työstään ja odotuksistaan Suomen puheenjohtajakaudelle.

27/06/2019

Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus kiertää EU:n jäsenmaiden kesken puolen vuoden jaksoissa. Puheenjohtajakausia koordinoidaan kolmen peräkkäisen puheenjohtajamaan ryhmissä, jotka tekevät yhdessä niin sanotun trio-ohjelman 18 kuukaudeksi viitoittamaan neuvoston työtä. Suomi toimii triossa yhdessä Romanian ja Suomen jälkeen puheenjohtajakautensa aloittavan Kroatian kanssa.

Romanian, Suomen ja Kroatian trio-ohjelma painottaa muun muassa unionin yhteisiä arvoja, kestävää kasvua sekä EU:n globaalin aseman ja EU:n sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden vahvistamista. Lisäksi puheenjohtajamaat tekevät omat kansalliset puheenjohtajaohjelmansa. Suomen EU-puheenjohtajakauden slogan on ”Kestävä Eurooppa – Kestävä tulevaisuus”, ja kauden prioriteetteja ovat yhteisten arvojen ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen, kilpailukykyisempi ja sosiaalisesti eheämpi unioni, EU:n aseman vahvistaminen globaalina ilmastojohtajana sekä kansalaisten kokonaisturvallisuuden takaaminen.

”EU-puheenjohtajakaudella on iso merkitys Suomelle. Olemme panostaneet siihen, että kausi toteutetaan hyvin ammattitaitoisesti ja näytetään, että Suomessa asiat toimivat. Se vie omalta osaltaan myös Suomen brändiä eteenpäin Eurooppaan”, kertoo Lindevall-Vanhala.

Suomen puheenjohtajakausi osuu EU:n taitekohtaan

Suomen EU-puheenjohtajakaudella käsitellään useita laaja-alaisia kokonaisuuksia, kuten EU:n tulevaa monivuotista rahoituskehystä, Britannian EU-eroa, ilmastopolitiikkaa, muuttoliikettä, oikeusvaltioperiaatetta ja Euroopan talous- ja rahaliiton kehittämistä.

”Suomen EU-puheenjohtajakausi osuu todella mielenkiintoiseen aikaan. Eurovaalit on juuri käyty, ja edessä ovat Euroopan komission puheenjohtajan ja uusien komissaarien valinnat sekä Brexit. Lisäksi Suomessa oli keväällä vielä omat eduskuntavaalit”, kuvailee Lindevall-Vanhala.

Uusia lainsäädäntöhankkeita ei juurikaan käynnistetä Suomen kaudella, koska uusi Euroopan komissio aloittaa vasta Suomen kaudella. Eurooppa-neuvostossa käsitellään kesäkuussa Euroopan komission viisivuotissuunnitelmaa, jonka pohjalta uusi komissio lähtee päättämään seuraavan viiden vuoden prioriteeteista. Ajankohta tuo Suomelle puheenjohtajamaana mahdollisuuden vaikuttaa viisivuotissuunnitelmaan, sillä Suomi on ensimmäinen puheenjohtajamaa, joka aloittaa suunnitelman jalkauttamisen neuvoston työhön.

Korkea-arvoisia vieraita, kierrätyslaukkuja ja Helsinki-kierroksia

Lindevall-Vanhala on kauppatieteiden maisteriopiskelija, joka työskentelee avustajana Suomen EU-puheenjohtajakaudella järjestettävissä epävirallisissa ministerikokouksissa. Epävirallisia ministerikokouksia järjestetään Suomen kaudella kuusi, ja yhteensä erilaisia kokouksia ministerikokouksista virkamiestason kokouksiin pidetään Suomessa noin 90. Epäviralliset ministerikokoukset alkavat heinäkuussa, jolloin edessä ovat ensimmäisenä kilpailukykyministerikokous, ympäristöministerikokous ja oikeus- ja sisäministerikokous.

”Olen ensimmäinen ja viimeinen ihminen, jonka Suomeen tulevat vieraat näkevät matkansa aikana. Elän mukana kokouksissa, ja avustan kaikissa mahdollisissa vierailuun liittyvissä käytännön asioissa kuten esimerkiksi hotellikirjautumisissa. Valtiosihteerikokouksessa kävin myös esittelemässä eräälle päävieraalle Helsinkiä”, Lindevall-Vanhala kertoo.

Lindevall-Vanhalan mukaan ekologisuus ja ympäristön kunnioittaminen ovat vahvasti esillä Suomen EU-puheenjohtajakaudella. Suomi painottaakin puheenjohtajana, että EU:n on nostettava profiiliaan globaalina ilmastojohtajana luomalla pitkän tähtäimen ilmastostrategia, jolla EU on hiilineutraali vuonna 2050.

”Haluamme peräänkuuluttaa ympäristön kunnioittamista ja kierrättämistä myös käytännössä. Meillä liaison officereilla eli lissuilla on esimerkiksi kierrätysmateriaaleista tehdyt lissulaukut, joiden kangas on vanhaa messumattoa ja hihnat tehty auton turvavöistä. Nämä ovat todella tyylikkäät ja keränneet huomiota myös vierailta!”

EU avaa nuorille ovet Eurooppaan

Taloudesta, politiikasta ja kansainvälisistä suhteista kiinnostuneelle Lindevall-Vanhalalle oli tärkeää päästä mukaan tekemään Suomen EU-puheenjohtajakautta. Hän on aiemmin keväällä suorittanut korkeakouluharjoittelun Euroopan komissiossa, ja pitkän tähtäimen unelmana on EU-virkamiesura.

”Tämä on todella ainutkertainen kokemus päästä näkemään lähietäisyydeltä, mitä EU-puheenjohtajakaudella tapahtuu. Kannustan kaikkia nuoria tutustumaan siihen, mitä EU:ssa tehdään, ja olemaan kiinnostuneita EU:n tarjoamista mahdollisuuksista”, Lindevall-Vanhala kertoo.

Lindevall-Vanhalan mukaan monet nuoret kokevat EU:n itsestäänselvyytenä, sillä nykynuorten Suomi on aina ollut osa EU:ta.

”EU tarjoaa paljon mahdollisuuksia, joista pitäisi puhua enemmän. Esimerkiksi Erasmus-vaihto-ohjelmat ja harjoittelut antavat hienoja mahdollisuuksia tutustua muihin Euroopan maihin, kieliin ja kulttuureihin. EU-yhteistyön puitteissa tehtävät päätökset vaikuttavat meidän kaikkien tulevaisuuteen. Siksi olisi tärkeää, että nuoret tutustuisivat siihen, mistä kaikista asioista EU:ssa päätetään.”

Lue lisää EU:n tarjoamista uramahdollisuuksista

Lisätietoja EU-puheenjohtajakaudesta

Tutustu Suomen EU-puheenjohtajakauden ohjelmaan