Edustusto Suomessa

EU:n ympäristökatsaus: Suomen haasteina vesistöjen hajakuormitus ja jätteenpolton vähentäminen

Euroopan komissio on tänään julkaissut ensimmäistä kertaa laajan selvityksen EU:n ympäristöpolitiikan toteutumisesta EU-maissa. Selvityksen mukaan Suomessa on parantamisen varaa vielä muun muassa jätteenpolton vähentämisessä ja vesistöjen suojelussa maatalouden hajakuormitukselta.

06/02/2017

Helsinki 6. helmikuuta 2017

Euroopan komissio on tänään julkaissut ensimmäistä kertaa laajan selvityksen EU:n ympäristöpolitiikan toteutumisesta EU-maissa. Selvityksen mukaan Suomessa on parantamisen varaa vielä muun muassa jätteenpolton vähentämisessä ja vesistöjen suojelussa maatalouden hajakuormitukselta.

"EU:n ympäristölait parantavat ihmisten elämää, mutta määräykset toimivat vain, jos niitä todellakin noudatetaan," korostaa ympäristö-, meri- ja kalastusasioista vastaava komissaari Karmenu Vella. "Ympäristölaeilla parannetaan muun muassa veden ja ilman laatua, nostetaan kierrätysastetta ja suojellaan luontoa. Myös niiden tuomat taloudelliset edut ovat merkittäviä. Laeista on kuitenkin hyötyä vain, jos niitä noudatetaan. Tästä syystä on otettu käyttöön ympäristöpolitiikan täytäntöönpanon arviointi: se on osa vastaustamme kansalaisille, jotka haluavat EU:n varmistavan, että ympäristöä koskevia sääntöjä noudatetaan asianmukaisesti heidän kotimaassaan."

Selvityksen mukaan Suomen vesien suurin ongelma on hajakuormitus, joka vaikuttaa 20 prosenttiin pintavesistä. Ravinteiden aiheuttamat saasteet kuormittavat myös Itämerta voimakkaasti. Itämeren suojelukomission (HELCOM) arvio normalisoidusta typpikuormituksesta osoittaa, että Suomen typpikuormitus esimerkiksi Perämereen on kasvanut. Huolta aiheuttavat myös metsän ekosysteemien lannoitteet, joiden myötä ravinteita huuhtoutuuu Itämereen. Selvityksen mukaan Suomen pitääkin panostaa enemmän veden laadun parantamiseen vähentämällä maatalouden aiheuttamaa hajakuormitusta.

Selvityksessä nostetaan kehittämiskohteeksi myös yhdyskuntajätteen kierrätys. Suomen pitäisi keskittyä jätteiden syntymisen ehkäisyyn sekä jätteiden kierrätyksen edistämiseen polttamisen sijaan. Taloudelliset kannustimet, kuten yhdyskuntajätteen polttovero, voisivat tukea kierrätystä. Vuoden 2014 tilastojen perusteella Suomi jäi yhdyskuntajätteen kierrätyksessä reilusti alle EU:n keskiarvon. Suomessa kierrätysaste oli 33 %, kun EU:n keskiarvo oli 44 %. Ruotsissa yhdyskuntajätteestä kierrätettiin puolet ja Saksassa päästiin peräti 64 prosenttiin.

Suomen kiertotalouspanostukset saavat kiitosta. Yksi tärkeimmistä korkean tason askelista on ollut se, että kiertotalous on sisällytetty keskeiseksi kärkihankkeeksi strategisessa hallitusohjelmassa. Suomen hallitus on kohdistanut 300 miljoonan euron lisärahoituksen biotalouden, kiertotalouden ja cleantechin strategiseen kehittämiseen ja investointeihin kaudella 2016–2018. Tämä heijastelee laajaa poliittista tukea talouden ja teollisuuden viemiseksi kiertotalouden suuntaan pitkällä aikavälillä.

Lisätietoa laajemmassa lehdistötiedotteessa:

http://europa.eu/rapid/press-release_IP-17-197_fi.htm

Suomen maa-arvio

    

     

Euroopan komission Suomen-edustusto

Tiedotuspäällikkö
Pia Siitonen
p. (09) 6226 5473, GSM 040 535 5979
etunimi.sukunimi@ec.europa.eu

Tiedottaja
Nina Hotti
p. (09) 6226 5465, GSM 050 384 7857
etunimi.sukunimi@ec.europa.eu

Seuraa Twitterissä @eukomissio