Edustusto Suomessa

Kevään talousennuste: kasvu jatkuu, mutta hitaampana

/finland/file/talousspring2019fijpg-0_fitalous_spring_2019_fi.jpg

Kevään 2019 talousennuste
copyright Euroopan unioni

Euroopan talouden ennustetaan vuonna 2019 jatkavan kasvuaan seitsemättä vuotta peräkkäin. Kokonaistuotannon odotetaan kasvavan kaikissa EU-maissa. Suomessakin kasvu jatkuu, mutta hidastuu tänä ja ensi vuonna.

07/05/2019

Maailmantalouden kasvu ja maailmankauppa ovat viime aikoina taantuneet, ja kauppapolitiikkaan liittyy suurta epävarmuutta. Tämä heikentää bruttokansantuotteen (BKT) kasvunäkymiä tänä ja ensi vuonna. Myös tehdasteollisuuden tilanteen jatkuminen heikkona vaikuttaa erityisesti niissä maissa, jotka kärsivät autoteollisuuden ongelmista.

Euroopan talous osoittaa selviytymiskykyä tilanteessa, jossa ulkoinen ympäristö kauppaan liittyvine jännitteineen ei ole yhtä suotuisa kuin aiemmin”. Näin totesi eurosta ja työmarkkinavuoropuhelusta vastaava varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis, joka on myös rahoitusvakaudesta, rahoituspalveluista ja pääomamarkkinaunionista vastaava komissaari, ja jatkoi: ”Kasvun odotetaan jatkuvan kaikissa EU:n jäsenvaltioissa ja kiihtyvän ensi vuonna. Kasvua tukevat vahva kotimainen kysyntä, työllisyyden vakaa kasvu ja alhaiset rahoituskustannukset. Näkymiin kohdistuu kuitenkin edelleen merkittäviä riskejä. Ulkoisista tekijöistä näitä ovat kauppakiistat ja heikkous kehittyvillä markkinoilla, erityisesti Kiinassa. Euroopassa meidän on pysyttävä valppaina mahdollisen sopimuksettoman brexitin, poliittisen epävarmuuden ja valtioiden ja pankkien välisen kohtalonyhteyden mahdollisen paluun varalta.

Talous- ja rahoitusasioista, verotuksesta ja tulliasioista vastaava komission jäsen Pierre Moscovici puolestaan totesi Euroopan talouden jatkavan kasvuaan tänä ja ensi vuonna. ”Kasvu säilyy positiivisena kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Työllisyysrintamalla saamme edelleen hyviä uutisia, joihin kuuluu myös palkkojen nousu. Tämä merkitsee sitä, että Euroopan talous pitää pintansa maailmantilanteen muuttuessa epäsuotuisammaksi ja epävarmuuden jatkuessa. Meidän olisi kuitenkin oltava valmiita tarvittaessa lisäämään tukea taloudelle samalla kun jatkamme kasvua edistäviä uudistuksia. Ennen kaikkea meidän on vältettävä protektionismi, joka vain pahentaisi yhteiskuntiemme sosiaalisia ja taloudellisia jännitteitä”, Moscovici jatkoi.

BKT:

Maailmankaupan ja maailmantalouden kasvun odotetaan jäävän tänä ja ensi vuonna vuoden 2017 nopeaa kasvua heikommaksi, joten Euroopan talouskasvu on täysin riippuvainen kotimaisesta toimeliaisuudesta. Työllisiä on nyt Euroopassa enemmän kuin koskaan, ja työllisyyden kasvun odotetaan jatkuvan, joskin hitaampana. Yhdistettynä palkkojen nousuun, vaimeaan inflaatioon, suotuisiin rahoitusolosuhteisiin ja joissakin jäsenvaltioissa toteutettaviin kasvua tukeviin julkisen talouden toimenpiteisiin,
tämän odotetaan kasvattavan kotimaista kysyntää. Kaiken kaikkiaan BKT:n ennustetaan kasvavan EU:ssa tänä vuonna 1,4 prosenttia ja euroalueella 1,2 prosenttia. Suomen talouden kasvuksi ennustetaan tälle vuodelle 1,6 prosenttia.

Ensi vuonna epäedullisten kotimaisten tekijöiden odotetaan vaimenevan ja talouden toimeliaisuuden elpyvän EU:n ulkopuolella. Tätä tukevat rahoitusmarkkinatilanteen helpottuminen maailmalla ja joidenkin nopeasti kehittyvän talouden maiden elvytystoimet. BKT:n kasvun ennustetaan vahvistuvan ensi vuonna hieman, EU:ssa 1,6 prosenttiin ja euroalueella 1,5 prosenttiin. Ensi vuoden lukuja parantaa myös se, että vuodessa on enemmän työpäiviä. Suomessa kehityksen ennustetaan olevan päinvastaista: BKT:n kasvun odotetaan hidastuvan ensi vuonna 1,2 prosenttiin.

Työttömyys:

Työmarkkinatilanne on parantunut edelleen siitäkin huolimatta, että kasvu hidastui vuoden 2018 loppua kohti. Vaikka työttömyys on joissakin jäsenvaltioissa edelleen liian suurta, EU:n työttömyys (6,4 prosenttia maaliskuussa 2019) on laskenut alhaisimmalle tasolle sen jälkeen, kun kuukausittaiset aikasarjat aloitettiin tammikuussa 2000. Euroalueen työttömyysaste on tällä hetkellä alimmillaan sitten vuoden 2008.

Seuraavien kahden vuoden aikana työllisyyden kasvun odotetaan hidastuvan, kun maltillisemman kasvun vaikutukset alkavat näkyä ja eräiden jäsenvaltioiden tilapäiset julkisen talouden toimenpiteet vähitellen lakkaavat. Työttömyysasteen odotetaan EU:ssa tänä vuonna alenevan edelleen, ja ensi vuonna sen ennustetaan olevan 6,2 prosenttia. Euroalueen työttömyysasteen ennustetaan alenevan tänä vuonna 7,7 prosenttiin ja ensi vuonna 7,3 prosenttiin, jolloin se olisi alhaisempi kuin ennen vuonna 2007 alkanutta kriisiä. Myös Suomessa työttömyysasteen ennustetaan olevan tasaisessa laskussa: tänä vuonna työttömyysasteen odotetaan laskevan viime vuoden 7,4 prosentista 6,7 prosenttiin ja edelleen ensi vuonna 6,2 prosenttiin. 

Inflaatio:

Inflaation odotetaan hidastuvan EU:ssa tänä vuonna 1,6 prosenttiin ennen kuin se ensi vuonna kiihtyy 1,7 prosenttiin. Euroalueen kokonaisinflaatio hidastui viime vuoden viimeisen neljänneksen 1,9 prosentista 1,4 prosenttiin tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, koska energian hintojen nousu oli vähäisempää. Koska energian hintainflaation odotetaan hidastuvan edelleen tulevina vuosineljänneksinä eikä ole juurikaan merkkejä siitä, että palkkojen nousu olisi kiihdyttänyt hintapaineita, euroalueen inflaation (yhdenmukaistetut kuluttajahintaindeksit) ennustetaan olevan 1,4 prosenttia sekä tänä että ensi vuonna. Suomessa taas inflaation ennustetaan kiihtyvän tasaisesti kohti EU:n keskiarvoa ja ohi euroalueen keskiarvon: viime vuonna kuluttajahintainflaatio oli Suomessa 1,2 prosenttia, tämän vuoden ennuste on 1,4 prosenttia ja ensi vuonna noustaneen 1,6 prosenttiin.

Julkinen velka:

Velan ennustetaan supistuvan suhteessa BKT:hen useimmissa jäsenvaltioissa tänä ja ensi vuonna, sillä alijäämät ovat edelleen pieniä ja nimellinen BKT kasvanee nopeammin kuin velan keskikorko. Kun oletetaan politiikan pysyvän muuttumattomana, velkasuhteen ennustetaan supistuvan EU:ssa viime vuoden 81,5 prosentista tänä vuonna 80,2 prosenttiin ja ensi vuonna 78,8 prosenttiin. Euroalueen velkasuhteen odotetaan aggregaattitasolla supistuvan viime vuoden 87,1 prosentista tänä vuonna 85,8 prosenttiin ja ensi vuonna 84,3 prosenttiin. Suomen velkaantuneisuusaste on reilusti alle EU:n ja euroalueen keskiarvon ja supistunee edelleen: tänä vuonna velkaa arvioidaan olevan 58,3 prosenttia suhteessa BKT:hen ja ensi vuonna velkasuhteen ennustetaan alenevan edelleen 57,7 prosenttiin.

EU:n julkisen talouden alijäämän odotetaan aggregaattitasolla kasvavan viime vuoden 0,6 prosentista 1 prosenttiin suhteessa BKT:hen sekä tänä että ensi vuonna. Julkisen talouden alijäämän odotetaan kasvavan tänä vuonna myös euroalueella (viime vuoden 0,5 prosentista 0,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen) ja säilyvän ensi vuonna muuttumattomana olettaen, että politiikkaa ei muuteta. Tämän vuoden kasvu johtuu pääasiassa BKT:n hitaammasta kasvusta ja joidenkin jäsenvaltioiden elvyttävästä finanssipolitiikasta. Suomessa sen sijaan alijäämän ennustetaan supistuvan edelleen tasaisesti viime vuoden 0,7 prosentista 0,4 prosenttiin tänä vuonna ja vielä 0,2 prosenttiin ensi vuonna.

Näkymiin kohdistuvat riskit:

Näkymiin kohdistuvat heikkenemisriskit ovat edelleen merkittäviä. Maailmanlaajuinen protektionististen toimenpiteiden riski, tämänhetkinen maailman BKT:n kasvun hidastuminen ja kaupan väheneminen saattavat osoittautua odotettua pitkäaikaisemmiksi ilmiöiksi erityisesti, jos Kiinan kasvu tuottaa pettymyksen. Euroopassa riskejä ovat esimerkiksi sopimukseton brexit ja mahdollisuus, että valmistusteollisuuteen tällä hetkellä vaikuttavat väliaikaiset häiriöt osoittautuvatkin pysyvämmiksi. Vaarana on myös, että poliittisen epävarmuuden lisääntyminen ja vähemmän kasvua tukeva politiikka voisivat johtaa yksityisten investointien kaikkoamiseen.

Myönteistä on, että yksityinen kulutus ja investoinnit EU:ssa voivat osoittautua odotettua kestävämmiksi, erityisesti jos yritysten ja kuluttajien luottamus ei olisi niin herkkä epävarmuustekijöille ja kotimaiselle vastatuulelle ja jos toteutettaisiin oletettua voimakkaampia finanssipoliittisia toimenpiteitä niissä maissa, joissa on julkisen talouden liikkumavaraa, ja saataisiin aikaan kasvua lisääviä uudistuksia.

Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa: http://europa.eu/rapid/press-release_IP-19-2388_fi.htm                  

 

Euroopan komission Suomen-edustusto

Tiedotuspäällikkö
Pia Siitonen
p. (09) 6226 5473, GSM 040 535 5979
etunimi.sukunimi@ec.europa.eu

Tiedottaja
Nina Hotti
p. (09) 6226 5465, GSM 050 384 7857
etunimi.sukunimi@ec.europa.eu

Seuraa Twitterissä @eukomissio