Matkailutilastot


Tiedot tammikuulta 2020.

Seuraava päivitys: maaliskuu 2021.

Poimintoja

Vuonna 2018 puolet kaikista ulkomaalaisten yöpymisistä EU:ssa tapahtui Espanjassa, Italiassa ja Ranskassa.

Vuonna 2018 Espanja oli EU:n yleisin ulkomaan matkailukohde: siellä tilastoitiin 301 miljoonaa yöpymistä majoitusliikkeissä eli 23 % kaikista EU:n yöpymisistä.

64 % EU:n asukkaista teki vähintään yhden lomamatkan vuonna 2018.

Matkailukohteet – yöpymisten määrä majoitusliikkeissä, 2018

Tässä artikkelissa tarkastellaan Euroopan unionin (EU) viimeisimpiä matkailutilastoja. Matkailulla on suuri merkitys EU:lle sekä sen taloudellisten ja työllistävien vaikutusten että sosiaalisten ja ympäristövaikutusten vuoksi. Matkailutilastoilla seurataan paitsi EU:n matkailupolitiikkaa myös alue- ja kestävää kehitystä koskevaa politiikkaa.

Vuonna 2016 joka kymmenes Euroopan muiden kuin rahoitukseen liittyvien talouden alojen yrityksistä toimi matkailualalla. Nämä 2,4 miljoonaa yritystä työllistivät arviolta 13,6 miljoonaa ihmistä. Matkailuun liittyvien toimialojen yritykset työllistivät 9,5 % kaikista rahoitusalan ulkopuolisten alojen työntekijöistä ja 21,7 % palvelualan työntekijöistä. Matkailualan osuudet kokonaisliikevaihdosta ja arvonlisäyksestä tuotantokustannushintaan olivat suhteessa pienempiä, sillä matkailualan osuus oli 3,9 % rahoitusalan ulkopuolisten alojen liikevaihdosta ja 5,8 % niiden arvonlisästä.


Koko artikkeli

EU-27:n vuodepaikat: eniten Italiassa ja Ranskassa

Vuonna 2018 kaikista EU-27:n vuodepaikoista 36 % sijaitsi Ranskassa ja Italiassa

Arvioiden mukaan vuonna 2018 EU-27:ssa toimi yli 600 000 majoitusliikettä, joissa oli yhteensä lähes 28,3 miljoonaa vuodepaikkaa (ks. taulukko 1). Yli kolmannes (36,1 %) EU-27:n vuodepaikoista oli vain kahdessa jäsenmaassa, Italiassa ja Ranskassa (5,1 miljoonaa vuodepaikkaa molemmissa). Sen jälkeen eniten vuodepaikkoja oli Espanjassa (3,6 miljoonaa) ja Saksassa (3,5 miljoonaa).

Taulukko 1: Majoitusliikkeet, 2018
Lähde: Eurostat (tour_cap_nat), (tour_occ_ninat) ja (tour_occ_nim)

Ulkomaalaisten yöpymiset EU-27:ssa: Espanja suosituin

Puolet kaikista ulkomaalaisten yöpymisistä EU-27:ssa tapahtui Espanjassa, Italiassa ja Ranskassa

Viime vuosina majoitusliikkeissä tapahtuneiden yöpymisten määrän suuntaus on ollut nouseva (katso kuvio 1). Määrä kuitenkin notkahti hetkellisesti vuosina 2008 ja 2009 talous- ja finanssikriisin seurauksena. EU-27:n majoitusliikkeissä vietettyjen yöpymisten määrä laski 0,2 % vuonna 2008 ja 2,8 % vuonna 2009. Vuonna 2010 yöpymisten määrä alkoi kuitenkin elpyä ja oli vuonna 2018 korkeimmillaan 2,8 miljardilla yöpymisellä. Kasvua oli 2,7 % vuodesta 2017.

Kuvio 1: Suuntaukset yöpymisten määrässä EU-27:n majoitusliikkeissä, EU-27, 2005-2018
(indeksi 2005=100)
Lähde: Eurostat (tour_occ_ninat)

Vuonna 2018 Espanja oli EU:n yleisin ulkomaan matkailukohde (ulkomailta tulevat matkailijat). Siellä kirjattiin 301 miljoonaa yöpymistä majoitusliikkeissä eli 22,6 % kaikista EU-27:n yöpymisistä (katso kuvio 2 ja kuvio 3). Näistä 301 miljoonasta Espanjan yöpymisestä 70 % keskittyi kolmelle alueelle: Kanariansaarille, Baleaareille ja Kataloniaan, (ks. myös artikkeli "Tourism statistics at regional level” (englanniksi)).

Koko EU:ssa neljä suosituinta ulkomaan matkailukohdetta olivat Espanja, Italia (217 miljoonaa yöpymistä), Ranska (141 miljoonaa) ja Kreikka (103 miljoonaa). Kyseisten maiden osuus kaikista EU-27:n ulkomailla vietetyistä yöpymisistä oli enemmän kuin puolet (57,2 %). Harvinaisimpia kohteita olivat Luxemburg, Liettua ja Latvia. Tietojen tulkinnassa on kuitenkin otettava huomioon näiden jäsenvaltioiden koon vaikutus.

Kuvio 2: Matkailun kohdemaat – yöpymisten määrä majoitusliikkeissä, 2018
(miljoonaa ulkomaisten matkailijoiden yöpymistä kussakin maassa)
Lähde: Eurostat (tour_occ_ninat)


Kuvio 3: Ulkomaanmatkoilla EU-27:n majoitusliikkeissä vietettyjen yöpymisten osuus, 2018
(% kaikista yöpymisistä EU-27:n majoitusliikkeissä)
Lähde: Eurostat (tour_occ_ninat)

Yöpymisten määrä (kotimaiset ja ulkomaiset matkailijat) voidaan suhteuttaa vertaamalla maiden väestömääriä ja laskemalla matkailun intensiteettiä koskeva indikaattori. Tätä menettelyä käyttäen vuonna 2018 suosituimpia olivat Välimeren kohteet Kroatia (yöpymisten määrä asukasta kohti 22), Malta (21) ja Kypros (20) (katso kuvio 4). Sen jälkeen tulivat Itävalta (14 yöpymistä asukasta kohti), Kreikka (11) ja Espanja (10).

Kuvio 4: Matkailun intensiteetti, 2018
(kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset majoitusliikkeissä asukasta kohti)
Lähde: Eurostat (tour_occ_ninat)

Osallistuminen matkailuun: yli 90 % suomalaisista teki matkoja

EU:n asukkaista 64 % teki vähintään yhden henkilökohtaisen matkan vuonna 2018

EU-27:n vähintään 15-vuotiaasta väestöstä 64,1 %:n arvioidaan matkailleen vuonna 2018 eli tehneen kyseisen vuoden aikana ainakin yhden vapaa-aikaan liittyvän matkan. Tältäkin osin EU:n jäsenvaltioiden väliset erot ovat huomattavia, ja luvut vaihtelevat Romanian 27,0 %:sta Suomen 91,0 %:iin (katso kuvio 5).

Kuvio 5: Matkoja tehneiden osuus, 2018
(% vähintään 15-vuotiaasta väestöstä)
Lähde: Eurostat (tour_dem_tttot)

Lomamatkat: Luxemburgin, Belgian, Maltan ja Slovenian asukkaat tekivät enemmän ulkomaanmatkoja kuin kotimaanmatkoja

Lähes seitsemän kymmenestä EU:n asukkaiden matkoista suuntautui kotimaahan

Vähintään 15-vuotiaat EU-27:n asukkaat tekivät arviolta 1,1 miljardia henkilökohtaista tai työhön liittyvää matkaa vuonna 2018. Yli puolet (54,8 %) matkoista oli lyhyitä matkoja (yhdestä kolmeen yöpymistä) (katso taulukko 2). Matkoista 70,5 % oli kotimaanmatkoja ja loput matkoista suuntautuivat ulkomaille.

Taulukko 2: Kotimaisten matkailijoiden lomamatkat (vähintään 15-vuotiaat), 2018
Lähde: Eurostat (tour_dem_tttot) ja (tour_dem_totot)

Neljässä EU:n jäsenvaltiossa yli puolet vuoden 2018 lomamatkoista tehtiin ulkomaisiin kohteisiin. Näin oli Luxemburgissa (98 %), Belgiassa (78 %), Maltassa (72 %) ja Sloveniassa (61 %). Sen sijaan Romaniassa (6 %), Espanjassa (11 %), Portugalissa (12 %), Kreikassa (13 %) ja Bulgariassa (18 %) alle viidesosa matkoista suuntautui ulkomaille. Näihin lukuihin näyttäisi vaikuttavan sekä jäsenvaltion koko että sen maantieteellinen sijainti (pienemmissä ja pohjoisemmissa maissa asukkaat näyttäisivät tekevän enemmän matkoja ulkomaille).

EU:n asukkaat matkustivat mieluiten kesäkuukausina, ja lähes neljännes matkoista tehtiin heinä- tai elokuussa (katso myös artikkeli Seasonality in tourism demand(englanniksi).

EU-27:n asukkaiden yöpymiset ulkomailla: Luxemburg johtaa asukasta kohti laskettuna

Vuonna 2018 Saksan ja Ranskan asukkaiden yöpymiset kattoivat yli puolet kaikista EU-27:n asukkaiden yöpymisistä ulkomailla

EU-27:n asukkaat viettivät arviolta 2,6 miljardia yötä ulkomaan lomamatkalla vuonna 2018 (katso kuvio 6). Saksalaiset viettivät vuonna 2018 911 miljoonaa yötä matkoilla Saksan ulkopuolella, ja ranskalaiset 400 miljoonaa yötä. Kyseisten kahden EU:n jäsenvaltion asukkaiden yöpymiset kattoivat yli puolet (51,0 %) kaikista EU-27:n asukkaiden yöpymisistä ulkomailla.

Kuvio 6: Eurooppalaisten ulkomaanlomilla viettämien yöpymisten osuus matkailijoiden asuinmaan mukaan, 2018
(% EU-27:n asukkaiden yöpymisistä ulkomailla)
Lähde: Eurostat (tour_dem_tntot)

Kun otetaan huomioon maan koko suhteessa sen väestöön, jäsenvaltioista Luxemburgin asukkaat viettivät eniten öitä ulkomailla asukasta kohti (keskimäärin 31,3 yöpymistä vuonna 2018). Seuraavana järjestyksessä olivat Ruotsi (17,2 yöpymistä) ja Kypros (16,5 yöpymistä). Asteikon toisessa ääripäässä olivat Romania, Kreikka, Bulgaria ja Portugali, joiden asukkaat viettivät keskimäärin vähemmän kuin kaksi yötä ulkomailla vuonna 2018 (katso kuvio 7).

Kuvio 7: Ulkomaanmatkat lähtömaan mukaan, 2018
(ulkomailla vietetyt yöpymiset keskimäärin asukasta kohti, vähintään 15-vuotiaat)
Lähde: Eurostat (tour_dem_tntot) ja (demo_pjanbroad)

Matkailumenot: eniten rahaa käyttivät saksalaiset

Saksalaiset käyttivät EU:ssa eniten rahaa ulkomaille matkustamiseen, yhteensä 80,9 milljardia euroa vuonna 2018

Kansainvälisen matkailun taloudellista merkitystä voidaan mitata tarkastelemalla kansainvälisten matkailutulojen osuutta BKT:stä. Nämä luvut on saatu maksutasetilastoista, ja ne sisältävät vapaa-ajan matkailun lisäksi liikematkat. Vuonna 2018 matkailutulojen osuus BKT:stä oli EU:n jäsenvaltioista korkein Kroatiassa (18,4 %), Kyproksessa (13,9 %) ja Maltassa (12,7 %), mikä osoittaa matkailun merkityksen kyseisille maille (katso taulukko 3). Absoluuttisesti mitattuna kansainväliset matkailutulot olivat vuonna 2018 suurimmat Espanjassa (69,0 miljardia euroa) ja Ranskassa (55,5 miljardia euroa), joiden jälkeen tulivat Italia (41,7 miljardia euroa) ja Saksa (36,4 miljardia euroa).

Taulukko 3: Matkailutulot ja -menot maksutaseessa, 2013–2018
Lähde: Eurostat (bop_c6_q), (bop_eu6_q) ja (nama_10_gdp)


Suurimmat kansainvälisen matkailun menot tilastoitiin Saksassa, yhteensä 80,9 miljardia euroa vuonna 2018. Sen jälkeen tulivat Ranska (40,5 miljardia euroa), Italia (25,5 miljardia euroa) ja Espanja (22,7 miljardia euroa).

Matkailun nettotulot olivat vuonna 2018 EU:n jäsenvaltioista suurimmat Espanjassa (46,3 miljardia euroa), kun taas alijäämä oli suurin Saksassa (-44,5 miljardia euroa).

Taulukoiden ja kaavioiden lähdetiedot

Tietolähteet

Tilastoissa matkailulla tarkoitetaan toimintaa, jossa ihmiset matkustavat tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella olevaan kohteeseen ja oleskelevat siellä alle yhden vuoden ajan. Matkan tarkoitus voi olla mikä tahansa (liikematka, vapaa-ajan matka tai muu henkilökohtainen matka) muu kuin työskentely maassa asuvan henkilön palveluksessa tai matkan kohteena olevassa paikassa sijaitsevassa kotitaloudessa tai yrityksessä.

Heinäkuussa 2011 Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto antoivat uuden asetuksen (EY) N:o 692/2011, joka koskee Euroopan matkailutilastoja ja jolla kumotaan neuvoston direktiivi 95/57/EY. Säädös tuli voimaan viitevuodeksi 2012, ja sillä EU:n jäsenvaltiot velvoitetaan tuottamaan säännöllisesti tietyt vertailukelpoiset matkailutilastot.

EU:n matkailutilastot koostuvat kahdesta pääosiosta, jotka ovat majoitusliikkeiden kapasiteettia ja käyttöastetta koskevat tilastot sekä matkailun kysyntää koskevat tilastot. Useimmissa EU:n jäsenvaltioissa kapasiteettia ja käyttöastetta koskevat tiedot kerätään majoitusliikkeiden täyttämillä kyselylomakkeilla ja kysyntää koskevat tiedot pääasiassa rajanylityspaikoilla tehtävillä matkailijoita koskevilla tutkimuksilla tai kotitaloustutkimuksien yhteydessä.

Majoitusliikkeiden kapasiteettia koskevissa tilastoissa annetaan tietoja majoitusliikkeiden, huoneiden ja vuodepaikkojen määrästä. Tilastot kootaan vuosittain majoitusliiketyyppien tai alueiden mukaan. Majoitusliikkeiden käyttöastetta koskevat tilastot antavat tietoja (majoitusliikkeisiin) saapuneiden määrästä ja yöpymisten määrästä jaoteltuna kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden mukaan. Ne kootaan majoitusliiketyypin tai alueen mukaan sekä vuosi- että kuukausisarjoina. Lisäksi kootaan tilastot huoneiden ja vuodepaikkojen käytöstä (käyttöasteesta).

Kysyntää koskevat tilastot kootaan matkojen määrän (ja kyseisillä matkoilla vietettyjen yöpymisten) mukaan ja jaotellaan seuraavasti:

  • kohdemaa;
  • tarkoitus;
  • matkan kesto;
  • majoitustyyppi;
  • lähtökuukausi;
  • matkustustapa;
  • menot.

Tietoja tarkastellaan myös matkailijoiden sosiodemografisten ominaisuuksien mukaan:

  • sukupuoli;
  • ikäryhmä;
  • koulutustaso (valinnainen);
  • kotitalouden tulot (valinnainen);
  • toiminnan laatu (valinnainen).

Matkailutilastot koskivat vuoteen 2013 asti vain vähintään yhden yöpymisen käsittäviä matkoja. Viitevuodesta 2014 lähtien Euroopan virallisissa matkailutilastoissa otetaan huomioon myös ulkomaan päivämatkat.

Matkailun tutkimisessa voidaan käyttää myös muista virallisista lähteistä saatavia tietoja. Tällaisia lähteitä ovat muun muassa

Taustaa

YK:n alaisen Maailman matkailujärjestön (UNWTO) julkaisun ”International Tourism Highlights” (englanniksi) mukaan EU on tärkeä matkailukohde. Koko maailman suosituimpien kymmenen kohdemaan joukossa on neljä EU:n jäsenvaltiota. Matkailu voi edistää työllisyyttä ja talouskasvua sekä myötävaikuttaa maaseutualueiden, syrjäisten alueiden ja vähemmän kehittyneiden alueiden kehitykseen. Tästä syystä tarvitaan luotettavia ja yhdenmukaisia tilastoja sekä matkailusta että laajemmin aluepolitiikasta ja kestävän kehityksen politiikanaloista.

Matkailulla voi olla merkittävä vaikutus Euroopan alueiden kehitykseen. Matkailua varten luotu infrastruktuuri tukee paikallista kehitystä. Samalla luodaan tai säilytetään työpaikkoja, mikä voi osaltaan lievittää teollisuuden ja maatalouden taantumisen vaikutuksia. Kestävään matkailuun kuuluu kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttäminen ja vaaliminen taiteista paikalliseen ruokakulttuuriin ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen.

Vuonna 2006 Euroopan komissio antoi tiedonannon ”Uudistettu EU:n matkailupolitiikka: Kohti vahvempaa kumppanuutta Euroopan matkailualan hyväksi” (KOM(2006) 134 lopullinen). Siinä tarkasteltiin matkailuun lähivuosina vaikuttavia haasteita, kuten Euroopan väestön ikääntymistä, ulkoisen kilpailun lisääntymistä, erikoismatkailun kysyntää kuluttajien keskuudessa ja tarvetta kehittää entistä kestävämpiä ja ympäristöystävällisempiä matkailumuotoja. Tiedonannon mukaan kilpailukykyisempi matkailutarjonta ja kestävämmät matkailukohteet lisäisivät matkailijoiden tyytyväisyyttä ja varmistaisivat Euroopan aseman maailman johtavana matkailukohteena. Lokakuussa 2007 antamassaan tiedonannossa ”Kestävää ja kilpailukykyistä eurooppalaista matkailua koskeva toimintaohjelma” (KOM(2007) 621 lopullinen) komissio ehdotti toimia, jotka liittyvät muun muassa matkakohteiden kestävään hallinnointiin, kestävyyskysymysten huomioon ottamiseen elinkeinoharjoittajien toiminnassa ja matkailijoiden tietoisuuden lisäämiseen kestävyyskysymyksissä.

Lissabonin sopimuksessa tunnustetaan matkailun merkitys sekä hahmotellaan EU:lle erityistä toimivaltaa tällä alalla ja mahdollistetaan päätöksenteko määräenemmistöllä. Yhdessä sopimuksen artiklassa määrätään, että EU ”täydentää jäsenvaltioiden toimintaa matkailualalla, erityisesti edistämällä alalla toimivien unionin yritysten kilpailukykyä”. Kesäkuussa 2010 Euroopan komissio antoi tiedonannon ”Eurooppa, maailman ykkösmatkailukohde – Euroopan matkailupolitiikan uudet puitteet” (KOM(2010) 352 lopullinen). Siinä tuetaan koordinoitua toimintatapaa matkailuun liittyvissä aloitteissa ja määritellään uudet puitteet toimille, joilla lisätään matkailualan kilpailukykyä ja valmiuksia kestävään kasvuun. Tavoitteiden saavuttamiseksi siinä ehdotettiin useita eurooppalaisia ja monikansallisia aloitteita, joista yksi on matkailun sosioekonomisen tietopohjan vahvistaminen.

Suora pääsy
Muut artikkelit
Taulukot
Tietokanta
Aihekohtainen osio
Julkaisut
Metodologia
Lainsäädäntö
Visualisoinnit
Muut verkkosivustot