Digitaalitaloutta ja tietoyhteiskuntaa koskevat tilastot – kotitaloudet ja yksityishenkilöt


Tiedot maaliskuulta 2018.

Seuraava päivitys: kesäkuu 2019.

Poimintoja

Vuonna 2017 sellaisten EU-28:n kotitalouksien osuus, joilla oli internet-yhteys, oli noussut vuoteen 2007 verrattuna 32 prosenttiyksikköä 87 prosenttiin.

Vuonna 2017 85 prosentilla EU-28:n kotitalouksista oli käytössään laajakaista. Määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2007 (42 %).

Internetistä tavaroita tai palveluja yksityiseen käyttöön tilanneiden tai ostaneiden osuus 16–74-vuotiaista oli EU-28:ssa vuonna 2017 57 prosenttia.

Internet access of households, 2017


Tässä artikkelissa esitetään tietoyhteiskunnan monia eri osa-alueita koskevat viimeisimmät tilastotiedot Euroopan unionissa (EU). Siinä keskitytään tieto- ja viestintätekniikan saatavuuteen ja siihen, miten yksityishenkilöt ja kotitaloudet sitä käyttävät.

Tieto- ja viestintätekniikka vaikuttaa ihmisten arkipäivään monella tavalla sekä työpaikalla että kotona esimerkiksi viestinnän ja tavaroiden tai palvelujen verkosta ostamisen kautta. EU:n toiminta tällä alalla ulottuu kokonaisia sektoreita, kuten verkkokauppaa, koskevasta sääntelystä pyrkimyksiin suojella ihmisten yksityisyyttä. Tämän vuoksi monet pitävät tietoyhteiskunnan kehitystä ratkaisevana tarvittavien edellytysten luomiselle nykyaikaisen ja kilpailukykyisen talouden edistämiseksi.

Koko artikkeli

Internet-yhteydet

Tieto- ja viestintätekniikka on levinnyt suuren yleisön pariin. Sitä on saatavilla helposti ja kohtuuhintaan. Yksi raja rikkoutui vuonna 2007, jolloin suurimmalla osalla (55 %) kotitalouksista EU-28:ssa oli internet-yhteys. Osuus on kasvanut jatkuvasti, ja se oli yli kolme neljännestä vuonna 2012 ja neljä viidennestä vuonna 2014. Vuonna 2017 sellaisten EU-28:n kotitalouksien osuus, joilla oli internet-yhteys, oli noussut vuoteen 2007 verrattuna 32 prosenttiyksikköä 87 prosenttiin.

Laajalle levinnyt ja kohtuuhintainen laajakaista on yksi keino edistää osaamiseen ja tietoon perustuvaa yhteiskuntaa. Laajakaista oli kaikissa jäsenvaltioissa selvästi yleisin tapa käyttää internetiä. Vuonna 2017 85 prosentilla EU-28:n kotitalouksista oli käytössään laajakaista. Määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2007 (42 %) — ks. kuvio 1.

Kuvio 1: Kotitalouksien internet-yhteydet ja internet-laajakaistayhteydet, EU-28, 2007–2017
(% kaikista kotitalouksista)
Lähde: Eurostat (isoc_ci_in_h) ja (isoc_ci_it_h)


Eniten kotitalouksia, joilla oli internet-yhteys, oli vuonna 2017 Alankomaissa (98 %) (ks. kuvio 2). Myös Tanskassa, Luxemburgissa, Ruotsissa, Suomessa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Saksassa vähintään yhdeksällä kymmenestä kotitaloudesta oli internet-yhteys vuonna 2017. EU:n jäsenvaltioista vähiten internet-yhteyksiä tilastoitiin Bulgariassa (67 %). Bulgariassa, Tšekissä, Italiassa, Kyproksessa, Kreikassa, Portugalissa ja Espanjassa kotitalouksien internet-yhteyksien määrä kuitenkin kasvoi nopeasti, 16–18 prosenttiyksiköllä vuosien 2012 ja 2017 välillä. Kasvu oli sen sijaan odotetusti varsin vähäistä monissa sellaisissa jäsenvaltioissa, joissa markkinat olivat vuonna 2012 jo lähes kyllästetyt, kuten Alankomaissa, Luxemburgissa ja Tanskassa. Tilanne oli sama myös Islannissa ja Norjassa.

Kuvio 2: Kotitalouksien internet-yhteydet, 2012 ja 2017
(% kaikista kotitalouksista)
Lähde: Eurostat (isoc_ci_in_h)


Kuviosta 3 käy ilmi, että EU-28:ssa on jonkin verran kaupunkialueiden ja maaseudun välisiä eroja internet-yhteyksien osalta. Suurempien ja pienempien kaupunkien sekä esikaupunkialueiden kotitalouksista suhteellisen monella oli internet-yhteys – 90 %:lla kotitalouksista suuremmissa kaupungeissa ja 87 %:lla kotitalouksista pienemmissä kaupungeissa ja esikaupunkialueilla – kun taas maaseutualueilla tällaisten kotitalouksien osuus oli hiukan pienempi (82 %). EU-23:n jäsenvaltioissa sellaisten kotitalouksien osuus, joilla oli internet-yhteys, oli pienempi maaseutualueilla kuin suuremmissa ja pienemmissä kaupungeissa sekä esikaupunkialueilla. Maaseutualueiden ja kahden muun aluetyypin välinen ero oli erityisen suuri Kreikassa, Portugalissa, Bulgariassa ja Romaniassa, joista jokaisessa internet-yhteyksiä oli vähemmän kuin EU-28:ssa keskimäärin. Luxemburgissa tilanne oli päinvastainen kuin yleensä, sillä kotitalouksien internet-yhteyksien osuus oli maaseutualueilla suurempi kuin suuremmissa ja pienemmissä kaupungeissa sekä esikaupunkialueilla. Vaikka Viron suuremmissa kaupungeissa internet-yhteys oli yleisempi, kotitalouksien internet-yhteyksien määrässä ei ollut eroa pienempien kaupunkien ja esikaupunkialueiden sekä toisaalta maaseudun välillä. Yhdistyneessä kuningaskunnassa sellaisten kotitalouksien osuus, joilla oli internet-yhteys, oli lähes sama kolmella eri kaupunkityypillä (yksi prosenttiyksikkö vähemmän pienemmissä kaupungeissa ja esikaupunkialueilla). Belgiassa internet-yhteydet olivat yleisimpiä pienemmissä kaupungeissa ja esikaupunkialueilla, kun taas suuremmissa kaupungeissa ja maaseudulla niiden kotitalouksien osuus, joilla oli internet-yhteys, oli sama. Poikkeus oli Ranska, jossa internet-yhteydet olivat yleisimpiä suuremmissa kaupungeissa, mutta niiden kotitalouksien osuus, joilla ei ollut internet-yhteyttä, oli suurin pienemmissä kaupungeissa ja esikaupunkialueilla (maaseutualueiden sijaan).

Kuvio 3: Kotitalouksien internet-yhteydet kaupungistumisasteittain, 2017
(% kaikista kotitalouksista)
Lähde: Eurostat (isoc_ci_in_h)

Internetin käyttö

Vuoden 2017 alussa EU-28:ssa yli neljä viidestä (84 %) 16–74-vuotiaasta käytti internetiä (vähintään kerran tutkimusta edeltäneiden kolmen kuukauden aikana). Tanskassa, Luxemburgissa, Ruotsissa, Alankomaissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Suomessa ja Saksassa vähintään yhdeksän kymmenestä oli käyttänyt internetiä tutkimusta edeltäneiden kolmen kuukauden aikana. Sen sijaan internetiä käytti hieman yli kaksi kolmesta 16–74-vuotiaasta Italiassa (71 %), Kreikassa (70 %) ja Kroatiassa (67 %), kun taas osuudet olivat 64 % Romaniassa ja 63 % Bulgariassa.

Vuonna 2017 EU-28:n väestöstä 13 prosenttia ei ollut koskaan käyttänyt internetiä. Osuus pienentyi yhden prosenttiyksikön edellisestä vuodesta ja oli noin kolmannes siitä, mitä se oli vuonna 2007 (jolloin se oli 37 %).

Vuonna 2017 EU-28:ssa lähes kolme neljästä (72 %) yksityishenkilöstä käytti internetiä päivittäin – ks. kuvio 4 – ja lisäksi 8 % käytti internetiä vähintään kerran viikossa (mutta ei päivittäin). Näin ollen 80 % yksityishenkilöistä käytti internetiä säännöllisesti (vähintään viikoittain). Päivittäisten käyttäjien osuus internetin käyttäjistä (jotka olivat käyttäneet internetiä edeltävien kolmen kuukauden aikana) oli keskimäärin 87 % EU-28:ssa ja vaihteli EU:n jäsenvaltioiden kesken Romanian 73 %:sta yli 90 %:iin kahdeksassa jäsenvaltiossa. Osuus oli suurin (96 %) Italiassa. Islannissa päivittäisten käyttäjien osuus internetin käyttäjistä oli vielä tätäkin suurempi, 97 %.

Kuvio 4: Internetin käyttötiheys, 2017
(% 16–74-vuotiaista)
Lähde: Eurostat (isoc_ci_ifp_iu) ja (isoc_ci_ifp_fu)


Kuviossa 5 tarkastellaan internetin käyttöä liikkeellä oltaessa eli muualla kuin kotona tai työpaikalla kannettavalta tietokoneelta tai kämmenlaitteelta mobiili- tai langattoman yhteyden kautta. Kuviossa vertaillaan vuoden 2012, jolloin EU-28:ssa 36 % 16–74-vuotiaista käytti mobiililaitetta internet-yhteyden muodostamiseen, ja vuoden 2017 tietoja, jolloin luku oli noussut jo 65 %:iin. Yleisimmät internet-yhteyden muodostamisessa käytetyt mobiililaitteet olivat älypuhelimet, kannettavat tietokoneet ja tabletit.

Langatonta internet-yhteyttä käytettiin tilastojen mukaan vuonna 2017 eniten Alankomaissa, Ruotsissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Tanskassa ja Luxemburgissa. Näissä maissa yli neljä viidestä 16–74-vuotiaasta käytti internetiä liikkeellä ollessaan. Osuus oli suurin Alankomaissa ja Ruotsissa (87 %). Norjan osuus oli samankaltainen (87 %). Sen sijaan Kroatiassa, Romaniassa, Kreikassa, Liettuassa, Bulgariassa, Latviassa, Portugalissa ja Tšekissä 50 %–60 % 16–74-vuotiaista yksityishenkilöistä käytti internetiä kodin tai työn ulkopuolella, ja osuus oli vain 40 % Puolassa ja 32 % Italiassa.

Kuvio 5: Internetiä kannettavalla tietokoneella tai mobiililaitteella muualla kuin kotona tai työpaikalla käyttäneet, 2012 ja 2017
(% 16–74-vuotiaista)
Lähde: Eurostat (isoc_ci_im_i)


Osallistuminen verkkoyhteisöpalveluihin oli yksi yleisimmistä internetin käyttötavoista EU-28:ssa vuonna 2017, ks. kuvio 6. Yli puolet (54 %) 16–74-vuotiaista käytti internetiä verkkoyhteisöpalveluihin käyttämällä esimerkiksi Facebookia tai Twitteriä. Maltassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Ruotsissa, Belgiassa ja Tanskassa 70–75 % ihmisistä käytti sosiaalisen verkostoitumisen sivustoja. Tanskassa tällaisten henkilöiden osuus ylsi 75 %:iin, Islannissa 89 %:iin ja Norjassa 83 %:iin. Asteikon toisessa päässä oli kolme EU:n jäsenvaltiota, joissa enintään 45 %:ia käytti mainittuja palveluja, Slovenia (45 %), Ranska (43 %) ja Italia (43 %).

Kuvio 6: Internetiä sosiaalisiin verkostoihin osallistumiseen käyttäneet, 2017
(% 16–74-vuotiaista)
Lähde: Eurostat (isoc_bde15cua)

Yksityisyys ja henkilöllisyyden suoja

EU:n jäsenvaltioiden välillä voidaan havaita eroja siinä, miten käyttäjät hallitsivat pääsyä henkilötietoihinsa internetissä vuonna 2016. Yli neljännes (28 %) EU-28:n internetin käyttäjistä ei luovuttanut henkilötietojaan internetissä. Osuus vaihteli Luxemburgin vain 8 %:sta puoleen tai yli puoleen käyttäjistä Bulgariassa, Portugalissa ja Romaniassa (ks. kuvio 7). Näin yli 70 % EU-28:n internetin käyttäjistä luovutti joitakin henkilötietojaan verkossa, ja heistä monet rajoittivat eri toimilla henkilötietojensa saantia internetissä. Lähes puolet (46 %) kaikista internetin käyttäjistä ei sallinut henkilötietojensa käyttöä mainontaa varten, ja kaksi viidestä (40 %) rajoitti pääsyä profiiliinsa tai sisältöönsä verkkoyhteisöpalveluiden sivustoilla. Lisäksi yli kolmasosa (37 %) internetin käyttäjistä luki tietosuojaselosteet ennen henkilötietojensa luovuttamista, kun taas hieman alle kolmasosa (31 %) rajoitti pääsyä maantieteelliseen sijaintiinsa.

Kuvio 7: Internetin välityksellä henkilötietojaan luovuttamattomat yksityishenkilöt, 2016
(% viime vuonna internetiä käyttäneistä yksityishenkilöistä)
Lähde: Eurostat (isoc_cisci_prv)


Vuonna 2016 noin 71 % EU-28:ssa internetiä edeltäneiden 12 kuukauden aikana käyttäneistä 16–74-vuotiaista tiesi, että evästeitä voidaan käyttää ihmisten verkkotoimien jäljittämiseen internetissä. Nuoret käyttäjät (16–24-vuotiaat) olivat asiasta hieman tietoisempia (74 %) ja vanhemmat käyttäjät (55–74-vuotiaat) vähemmän tietoisia (64 %). Hieman yli kolmannes (35 %) 16–74-vuotiaista käyttäjistä ilmoitti muuttaneensa internet-selaimensa asetuksia evästeiden käytön estämiseksi tai rajoittamiseksi (ks. kuvio 8).

EU:n jäsenvaltioista Alankomaiden (89 %), Saksan ja Suomen (molemmissa 85 %) internetin käyttäjät tiesivät yleisimmin, että evästeitä voidaan käyttää heidän verkkotoimiensa jäljittämiseen. Tämä oli laajalti tiedossa myös Tanskassa (81 %), Kroatiassa (78 %), Italiassa (77 %), Luxemburgissa ja Itävallassa (molemmissa 76 %). Sen sijaan internetin käyttäjistä alle puolet tiesi tästä Romaniassa (38 %), Latviassa (47 %) ja Kyproksessa (48 %). Myös Turkissa ja entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa (molemmissa 30 %) asia tunnettiin harvemmin. Internet-selaimensa asetuksia evästeiden käytön estämiseksi tai rajoittamiseksi muuttaneiden internetin käyttäjien osuus ylitti puolet käyttäjistä (54 %) vain yhdessä jäsenvaltiossa, Luxemburgissa. Sen sijaan alle viidennes internetin käyttäjistä oli ryhtynyt tällaisiin toimenpiteisiin Tšekissä, Romaniassa, Bulgariassa, Kyproksessa, Latviassa ja Turkissa.

Kuvio 8: Evästeiden ja selainasetusten käyttö, 2016
(% viime vuonna internetiä käyttäneistä yksityishenkilöistä)
Lähde: Eurostat (isoc_cisci_prv)

Tavaroiden ja palvelujen tilaaminen tai ostaminen

Internetistä tavaroita tai palveluja yksityiseen käyttöön tilanneiden tai ostaneiden osuus 16–74-vuotiaista jatkoi kasvuaan EU-28:ssa ja oli vuonna 2017 yhteensä 57 %. Vuoteen 2012 verrattuna kasvua oli 13 prosenttiyksikköä (ks. kuvio 9). Vähintään kolme neljästä yksityishenkilöstä Saksassa ja Alankomaissa tilasi tai osti tavaroita tai palveluja internetistä vuonna 2017. Tällaisten henkilöiden osuus oli neljä viidestä Luxemburgissa, Tanskassa (molemmissa 80 %), Ruotsissa (81 %) ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (82 %). Sen sijaan osuus oli alle 30 % Kroatiassa ja alle 20 % Bulgariassa ja Romaniassa.

Lukuun ottamatta neljää EU:n jäsenvaltiota, joilla oli katkos aikasarjassa (Viro, Latvia, Romania ja Ruotsi), internetistä tavaroita tai palveluja tilanneiden tai ostaneiden yksityishenkilöiden osuus kasvoi vuosina 2012–2017 eniten Tšekissä (24 prosenttiyksikköä) ja Espanjassa (20 prosenttiyksikköä). Kasvu oli odotetusti pienintä (6–7 prosenttiyksikköä) Tanskassa ja Suomessa, joissa tavaroita tai palveluja verkosta tilanneiden tai ostaneiden yksityishenkilöiden osuus oli jo suhteellisen korkea muihin jäsenvaltioihin verrattuna. Näin oli myös Norjassa. Tavaroita tai palveluja verkosta tilanneiden henkilöiden osuus kuitenkin nousi suhteellisen hitaasti myös Irlannissa (7 prosenttiyksikköä) ja Kroatiassa (6 prosenttiyksikköä).

Kuvio 9: Tutkimusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana tavaroita tai palveluja yksityiseen käyttöön internetistä tilanneet, 2012 ja 2017
(% 16–74-vuotiaista)
Lähde: Eurostat (isoc_ec_ibuy)

Muilta henkilöiltä internetin välityksellä tilatut palvelut

Sellaisten 16–74-vuotiaiden henkilöiden osuus EU-28:ssa, jotka olivat käyttäneet verkkosivustoa tai sovellusta järjestääkseen majoituksen toiselta (yksityis) henkilöltä tutkimusta edeltävien 12 kuukauden aikana, oli vuonna 2017 18 %. Tämä osuus vaihteli Yhdistyneen kuningaskunnan 34 %:sta ja vähintään yhdestä viidesosasta Luxemburgissa, Irlannissa, Maltassa ja Alankomaissa alle kymmeneen prosenttiin kymmenessä EU:n jäsenvaltiossa. Osuus oli pienin Kroatiassa (7 %), Portugalissa ja Romaniassa (molemmissa 6 %), Tšekissä (5 %) ja Kyproksessa (4 %). Sähköinen majoituksen varaaminen toiselta yksityishenkilöltä oli yleisempää keski-ikäisten (25–54-vuotiaiden) kuin nuorten (16–24-vuotiaiden) tai vanhempien sukupolvien (55–74-vuotiaiden) joukossa. Näitä palveluja tilataan pääosin niitä koskevien verkkosivustojen tai sovellusten avulla, jotka toimivat välittäjinä ja joiden avulla yksityishenkilöt voivat jakaa majoituspalvelujen saatavuutta – esimerkkejä tästä ovat Airbnb, Lovehomeswap tai Couchsurfing.

Kuvio 10: Tutkimusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana verkkosivustoa tai sovellusta majoituksen järjestämiseen toiselta yksityishenkilöltä käyttäneet, 2017
(% 16–74-vuotiaista)
Lähde: Eurostat (isoc_ci_ce_i)


Samankaltainen analyysi esitetään kuviossa 11, jossa esitetään niiden henkilöiden osuus, jotka olivat käyttäneet verkkosivustoa tai sovellusta liikennepalvelun järjestämiseen toiselta henkilöltä. Tällainen palvelu oli yleisesti ottaen harvinaisempi kuin majoituksen järjestäminen, mutta sitäkin tarjottiin asiaa koskevan verkkosivuston ja sovellusten kautta (esimerkiksi Liftshare, UberPool tai Wundercar). Keskimäärin tällaisia palveluja käytti EU-28:ssa 8 % 16–74-vuotiaista. EU:n jäsenvaltioiden kesken liikennepalvelujen järjestelyyn verkkosivustoa tai sovellusta käyttävien henkilöiden osuus vuonna 2017 oli suurin Yhdistyneessä kuningaskunnassa (27 %), kun taas Viro oli ainoa toinen jäsenvaltio, jossa tämä osuus oli vähintään yksi viidesosa. Yleisesti ottaen alle yksi kymmenestä henkilöstä oli käyttänyt verkkosivustoa tai sovellusta liikennepalvelujen järjestämiseen. Tilanne oli tämä 22 jäsenvaltiossa niistä 27 jäsenvaltioista, joiden osalta tietoa on saatavilla. Liikennepalvelujen sähköinen varaaminen muilta yksityishenkilöiltä oli yleisempää nuorempien sukupolvien (16–24-vuotiaat) kuin vanhempien joukossa.

Kuvio 11: Tutkimusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana verkkosivustoa tai sovellusta liikennepalvelujen järjestämiseen toiselta yksityishenkilöltä käyttäneet, 2017
(% 16–74-vuotiaista)
Lähde: Eurostat (isoc_ci_ce_i)

Taulukoiden ja kuvioiden lähteenä käytetyt tiedot (MS Excel)

Tietolähteet

Internetiin ja muihin tieto- ja viestintätekniikan uusiin sovelluksiin liittyvät nopeat teknologiset muutokset asettavat haasteita tilastojen laatimiselle. Ala on kehittynyt huimasti ja tilastointivälineitä mukautetaan koko ajan tietoja koskevien uusien vaatimusten täyttämiseksi. Alan tilastoja arvioidaankin vuosittain käyttäjien tarpeiden ja nopean muutosvauhdin huomioon ottamiseksi.

Tämä lähestymistapa on nähtävissä Eurostatin kotitalouksien ja yksityishenkilöiden tieto- ja viestintäteknologian käyttötottumuksia koskevassa tutkimuksessa. Tällä vuotuisella tutkimuksella pyritään luomaan vertailukohde tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvalle kehitykselle. Siinä seurataan ydinmuuttujien kehitystä ajan mittaan ja tarkastellaan syvällisemmin muita osa-alueita tiettyinä ajankohtina. Aiemmin tutkimuksessa keskityttiin internetin saatavuutta ja internet-yhteyksiä koskeviin kysymyksiin, mutta sitä on laajennettu kattamaan eri aiheita (kuten sähköinen hallinto ja verkkokauppa) ja siihen on liitetty sosioekonomisia seikkoja, kuten alueellinen monimuotoisuus, sukupuoli, ikä, koulutus ja työllisyystilanne. Tutkimuksen alaa muutetaan myös eri teknologioiden mukaisesti, jotta voidaan ottaa huomioon uudet tuoteryhmät ja tavat toimittaa viestintätekniikkaa loppukäyttäjille (kuten yksityishenkilöiden välistä majoituksen tai liikennepalvelujen tarjoamista koskevat uudet kysymykset vuonna 2017).

Kotitalouksien ja yksityishenkilöiden tieto- ja viestintätekniikan käyttöä koskevan tutkimuksen viitekausi on useimmissa tapauksissa kunkin vuoden ensimmäinen neljännes; useimmissa maissa tutkimus tehdään kunkin vuoden toisen neljänneksen aikana. Huom. Vuoden 2016 tutkimukseen sisältyi lisäkysymyksiä yksityisyydestä ja henkilöllisyyden suojasta (mutta niitä ei toistettu vuonna 2017).

Soveltamisala ja määritelmät

Kotitalouksien tieto- ja viestintäteknologian käyttöä koskeva tutkimus kattaa ne kotitaloudet, joiden jäsenistä vähintään yksi on 16–74-vuotias. Kotitalouksien internet-yhteydellä tarkoitetaan niiden kotitalouksien osuutta, joilla on internet-yhteys, jota kuka tahansa kotitalouden jäsen voi tarvittaessa käyttää kotoa käsin vaikka vain lähettääkseen sähköpostia.

Internetin käyttäjiksi määritellään kaikki 16–74-vuotiaat, jotka olivat käyttäneet internetiä tutkimusta edeltäneiden kolmen kuukauden aikana. Säännöllisiä internetin käyttäjiä ovat käyttäjät, jotka olivat käyttäneet internetiä keskimäärin vähintään kerran viikossa tutkimusta edeltäneiden kolmen kuukauden aikana.

Useimmiten kiinteä internet-yhteys oli laajakaistayhteys tai valintayhteys tavallisen tai ISDN-puhelimen kautta. Laajakaista sisältää digitaalisen liittymän (DSL), ja sen käyttämän teknologian tiedonsiirtonopeus on suuri. Laajakaistaksi määriteltävän yhteyden tiedonsiirtonopeus on suurempi kuin ISDN:n eli vähintään 144 kbit/s. Suosittuja laitteita, joilla internetiä käytetään kotona, ovat pöytätietokoneet ja kannettavat tietokoneet, minkä lisäksi muut internet-yhteydellä varustetut teknologiat ovat lisääntyneet viime aikoina.

Langattoman internetin käyttö määritellään internetin käytöksi kannettavalla tietokoneella tai kämmenlaitteella matkapuhelinverkon tai muun langattoman yhteyden kautta muualla kuin kotona tai työpaikalla.

Yksityishenkilöiden tavara- ja palvelutilauksilla viitataan tutkimusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana tehtyihin tilauksiin, ja ne sisältävät myös vahvistetut majoitus- tai matkavaraukset, sijoitushankinnat, televiestintäpalvelut, videopelit ja ohjelmistot sekä internetin tietopalvelut, joista maksetaan suoraan. Mukaan ei lasketa internetistä saatavia maksuttomia tavaroita ja palveluja. Erikseen sähköpostilla, tekstiviestillä tai multimediaviestillä tehdyt tilaukset eivät myöskään kuulu ryhmään.

Taustaa

Euroopan komissio hyväksyi toukokuussa 2015 digitaalisia sisämarkkinoita koskevan strategian (COM(2015) 192 final), joka on yksi sen kymmenestä tärkeimmästä poliittisesta painopisteestä. Strategia sisältää 16 aloitetta, jotka kattavat seuraavat kolme laaja-alaista pilaria: parannetaan tavaroiden ja palvelujen saantia verkossa koko Euroopassa; luodaan paras mahdollinen ympäristö digitaalisten verkkojen ja palvelujen kehittymiselle; taataan, että EU:n taloudessa ja teollisuudessa hyödynnetään täysimääräisesti digitaalitalouden tarjoamat mahdollisuudet kasvun edistäjänä. Euroopan komission työohjelmassa 2017 EU, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia (COM(2016) 710) komissio kehottaa hyväksymään nopeasti jo esitellyt ehdotukset ja arvioimaan digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamisessa saavutettua edistystä.

Laajakaistatekniikalla on suuri merkitys mitattaessa internetiin pääsyä ja internetin käyttöä. Sen avulla voidaan siirtää nopeasti suuria tietomääriä ja pitää yhteys auki. Nopean ja erittäin nopean laajakaistan käyttöönotto onkin keskeinen indikaattori tieto- ja viestintätekniikkaa koskevassa poliittisessa päätöksenteossa. EU:ssa laajakaistatekniikkaa tarjotaan käyttäjille yleensä digitaalisten liittymien kautta, mutta muutkin vaihtoehdot (kaapeli, satelliitti, kuituoptiikka ja langattomat tilaajaliittymät) ovat yleistymässä.

Euroopan komissio pyrkii edistämään monien eri aloitteiden avulla työvoiman tieto- ja viestintätekniikan taitoja osana laajempaa toimintasuunnitelmaa, jolla pyritään kehittämään taitojen parantamista, ennakoimaan taitojen kysyntää ja sovittamaan yhteen taitojen kysyntä ja tarjonta. Tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden tarjonnan lisäämiseksi Euroopan komissio on käynnistänyt digitaalialan työllisyyttä edistävän suuren koalition (englanniksi). Kyseessä on EU:n laajuinen kumppanuus, jolla pyritään helpottamaan Euroopan rakenne- ja investointirahastojen avulla tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden palkkaamiseen liittyviä vaikeuksia.

Euroopan komissio hyväksyi 10. kesäkuuta 2016 uuden osaamisohjelman Euroopalle (englanniksi), jonka avulla pyritään edistämään monia erilaisia toimia sen varmistamiseksi, että EU:n kansalaiset saavat oikeanlaisen koulutuksen, taidot ja tuen, jotta he voivat näin hankkia nykyaikaisessa työympäristössä tarvittavan osaamisen. Lisäksi ohjelmalla edistetään digitaalisia taitoja.

Suora pääsy
Muut artikkelit
Taulukot
Tietokanta
Aihekohtainen osio
Julkaisut
Metodologia
Lainsäädäntö
Visualisoinnit
Muut verkkosivustot







ICT usage in households and by individuals (t_isoc_i)


ICT usage in households and by individuals (isoc_i)
Connection to the internet and computer use (isoc_ici)
Households - level of internet access (isoc_ci_in_h)
Households - type of connection to the internet (isoc_ci_it_h)
Individuals - mobile internet access (isoc_ci_im_i)
Internet use (isoc_iiu)
Individuals - internet use (isoc_ci_ifp_iu)
Individuals - frequency of internet use (isoc_ci_ifp_fu)
Individuals - collaborative economy (isoc_ci_ce_i)
E-commerce (isoc_iec)
Internet purchases by individuals (isoc_ec_ibuy)
ICT trust, security and privacy (isoc_ci_sci)
Privacy and protection of personal information (isoc_cisci_prv)