Rikostilastot

Tiedot helmikuulta 2020.

Seuraava suunniteltu päivitys: joulukuu 2020.

Englanninkielinen versio on uudempi.

Poimintoja


Ryöstöt vähentyneet EU:ssa 30 % vuodesta 2012 vuoteen 2017.
EU:ssa 4 300 tahallista henkirikosta ja 589 000 pahoinpitelyä vuonna 2017.

Moottoriajoneuvojen varkaudet (maa-ajoneuvot), EU-27, 2008-2017

Tässä artikkelissa esitetyt tilastot perustuvat Euroopassa vuosina 2008–2017 poliisin tietoon tulleita rikoksia koskeviin virallisiin lukuihin. Tulokset kattavat Euroopan unionin (EU), Yhdistyneen kuningaskunnan, jotkin EFTA-maat, ehdokasmaat jamahdolliset ehdokasmaat. Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskevat tiedot on ilmoitettu erikseen Englannin ja Walesin, Pohjois-Irlannin sekä Skotlannin osalta, koska nämä alueet muodostavat omat lainkäyttöalueensa.


Koko artikkeli

Ryöstöt ovat vähentyneet 30 % vuodesta 2012 vuoteen 2017

Vuosina 2012–2017 poliisin tietoon tulleet ryöstöt vähenivät EU:ssa 30,3 % noin 317 000 ryöstöön. Sen sijaan vuosina 2008–2012 kasvua oli 8,8 %, ja tähän osuu myös vuosien 2008–2017 huippu, kuten kuviosta 1 käy ilmi. Vuosien 2016 ja 2017 välillä kokonaismäärä laski EU:ssa 22 000 henkilöllä. Määrä lisääntyi jonkin verran ainoastaan Irlannissa, Kyproksessa, Romaniassa, Sloveniassa ja Ruotsissa (kasvua yhteensä 266 ryöstöä).

Kuvio 1: (Poliisin tietoon tulleet) ryöstöt, EU-27, 2008–2017
(rikosten määrä)
Lähde: Eurostat (crim_off_cat)

Kuviosta 2 käy ilmi poliisin tietoon tulleiden ryöstöjen määrä suhteessa väestön kokoon (rikosten määrä 100 000:ta asukasta kohti). Vuonna 2017 määrä oli suurin Belgiassa (167), Ranskassa (150), Espanjassa (144) ja Portugalissa (115), ja vähiten ryöstöjä oli Romaniassa (16), Virossa ja Tšekissä (molemmissa 15), Kyproksessa (14), Sloveniassa (12) ja Slovakiassa ja Unkarissa (molemmissa 9). Yhdistyneessä kuningaskunnassa osuus oli suurin Englannissa ja Walesissa (132). EFTA-maista Sveitsissä oli korkein poliisin tietoon tulleiden ryöstöjen määrä 100 000:ta asukasta kohti, 21.

Kuvio 2: Ryöstöt, 2017
(poliisin tietoon tulleet rikokset 100 000:ta asukasta kohti)
Lähde: Eurostat (crim_off_cat)

4 300 tahallista henkirikosta EU:ssa vuonna 2017

Poliisin tietoon tuli EU:ssa noin 4 300 tahallista henkirikosta vuonna 2017 (pois lukien Alankomaita koskevat tiedot), mikä on 22 % vähemmän kuin vuonna 2008. Taulukossa 1 esitetään maakohtaiset luvut.

Taulukko 1: Tahalliset henkirikokset, 2008–2017
(poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä)
Lähde: Eurostat (crim_off_cat)

Kuviosta 3 käy ilmi tahallisten henkirikosten määrä suhteessa väestön kokoon (poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä 100 000:ta asukasta kohti). Vuonna 2017 määrä oli suurin Latviassa (5,6), Liettuassa (4,0), Virossa (2,2) ja Maltassa (2,0) ja vastaavasti alin Tšekissä ja Italiassa (molemmissa 0,6) ja Luxemburgissa (0,3).

Kuvio 3: Tahalliset henkirikokset, 2017
(poliisin tietoon tulleet rikokset 100 000:ta asukasta kohti)
Lähde: Eurostat (crim_off_cat)

589 000 pahoinpitelyä EU:ssa vuonna 2017

Poliisin tietoon tuli EU:ssa vuonna 2017 noin 589 000 pahoinpitelyä. Kuten kuviosta 4 käy ilmi, suuntaus oli yleisesti ottaen laskeva vuosina 2010–2017. Olisi kuitenkin huomattava, että vuosia 2016 ja 2017 koskevat EU:n kokonaismäärät perustuvat osittain aiempiin lukuihin. Ranska ei toimittanut tietoja vuodelta 2017 eikä Unkari vuosilta 2016 ja 2017. Ranskassa suuntaus on ollut kasvava, 232 000:sta tapauksesta (vuonna 2010) 243 000:een (vuonna 2016). Unkarin ilmoittamat luvut osoittavat laskua 14 600:sta (vuonna 2010) 12 500:aan (vuonna 2015).

Poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyjen määrä vaihtelee paljon eri puolilla EU:ta myös väkilukuun suhteutettuna. Vertailuun vaikuttavat lainsäädännön erot, rikoksista ilmoittaminen ja kirjaamiskäytännöt. Esimerkiksi joidenkin maiden luvut sisältävät törkeiden pahoinpitelyjen lisäksi uhkaukset, lievät pahoinpitelyt, kuolemaan johtavat pahoinpitelyt (tapot, murhat jne.) ja seksuaaliset hyökkäykset (jotka luokitellaan yleensä erikseen).

Kuvio 4: Pahoinpitelyt, EU-27, 2010–2017
(poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä)
Lähde: Eurostat (crim_off_cat)

EU:ssa varastettiin 573 000 autoa vuonna 2017

Poliisin tietoon tuli EU:ssa 573 000 autovarkautta vuonna 2017, mikä oli 35 % vähemmän kuin vuonna 2008. Kuten kuviosta 5 käy ilmi, suuntaus on ollut EU:ssa laskeva vuosina 2008–2017. Irlannissa, Kreikassa, Espanjassa, Latviassa, Maltassa ja Romaniassa poliisin tietoon tulleiden autovarkauksien määrä kuitenkin kasvoi vuosien 2016 ja 2017 välillä. Belgia, Ranska, Luxemburg ja Unkari eivät ole vielä ilmoittaneet vuoden 2017 lukuja.

Kuvio 5: Moottoriajoneuvojen (maa-ajoneuvot) varkaudet, EU-27, 2008–2017
(poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä)
Lähde: Eurostat (crim_off_cat)

Väkilukuun suhteutettuna eniten poliisin tietoon tulleita autovarkauksia 100 000:ta asukasta kohti tapahtui Luxemburgissa (328), Kreikassa (269), Italiassa (257), Ruotsissa (256), Ranskassa (247) ja Tšekissä (238) (keskiarvo 2015–2017). Määrät olivat EU:ssa pienimmät Slovakiassa ja Virossa (molemmissa 31), Kroatiassa (20), Romaniassa (15) ja Tanskassa (4). EFTA-maista määrä oli korkein Islannissa, 138 varkautta 100 000:ta asukasta kohti.

Luvut sisältävät yleensä muun muassa moottoripyörien, henkilöautojen, linja-autojen, kuorma-autojen ja puskutraktoreiden varkaudet, mutta vaihtelevat ilmoitus- ja kirjaamiskäytännöt vaikuttavat vertailuun eri maiden ja eri vuosien välillä.

Kuvio 6: Moottoriajoneuvojen (maa-ajoneuvot) varkaudet, keskimäärin 2015-2017
(poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä 100 000:ta asukasta kohti)
Lähde: Eurostat (crim_off_cat)

Taulukoiden ja kaavioiden lähdetiedot

Excel.jpg Crime statistic: tables and figures (englanniksi)

Tietolähteet

Rikollisuutta ja rikoslainkäyttöä koskevien tilastojen tietolähteinä on käytetty poliisia ja muita lainvalvontaviranomaisia, syyttäjälaitoksia, tuomioistuimia, vankiloita, asiaankuuluvia ministeriöitä ja tilastokeskuksia. Kansalliset viranomaiset ovat vastuussa virallisista luvuista, jotka toimitetaan Eurostatille ja YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavalle järjestölle United Nations Survey on Crime Trends and Operations of Criminal Justice Systems -tutkimusta varten.

Tässä artikkelissa esitetään poliisin tietoon vuosina 2008–2017 tulleita rikoksia koskeviin virallisiin lukuihin perustuvat tulokset. Aiemmista tuloksista on saatavilla tiivistelmä rikostilastoista vuosilta 1950–1992 sekä rikoskohtaiset tilastot vuosilta 1993–2007.

Eurostat päivittää verkkotietokannan (englanniksi), kun maat lähettävät uudet luvut, jotka voivat poiketa verkkoartikkeleiden (kuten tämän artikkelin) vanhemmissa versioissa esitetyistä luvuista.

Yksi Euroopan tasolla kerättävien rikostilastojen suurimmista ongelmista on joidenkin maiden puuttuvat tiedot. Monia tässä artikkelissa esitettyjä EU:ta koskevia kokonaislukuja on mukautettu satunnaisesti puuttuvien lukujen vuoksi. Jos esimerkiksi jokin vuotta 2017 koskeva luku puuttuu, käytetään kyseisen maan samaa rikosta koskevaa vuoden 2016 lukua. Erityistapauksissa puuttuva luku korvataan edeltävän ja seuraavan vuoden keskiarvolla. Yksi menetelmä puuttuvien tietojen käsittelemiseksi on kolmen vuoden keskiarvojen vertaaminen. Joistakin rikoksista puuttuu yksinkertaisesti liikaa tietoja. Verkkotietokanta sisältää luvut sellaisena kuin ne on ilmoitettu (ei mukautuksia).

Lisää tietoa on saatavilla tahallisten henkirikosten, raiskauksien ja seksuaalisten hyökkäysten uhreista, epäillyistä, syytetyistä, tuomituista ja vangeista (englanniksi).

YK:n verkkosivuilla esitetään maailmanlaajuiset tilastot henkirikoksista (englanniksi).

Taustaa

Rikostilastoja käyttävät EU:n toimielimet, kansalliset viranomaiset, tiedotusvälineet, poliitikot, järjestöt ja suuri yleisö. Kansainväliset eritelmät kattavat vain tietyt rikokset. Kunkin valtion viranomaiset vahvistavat rikoslainsäädäntönsä, jossa määritellään rikokset, oikeudelliset menettelyt ja vastatoimet ja jonka mukaan viralliset rikostilastot määräytyvät. Tämän vuoksi rikostilastoja ei voida useinkaan vertailla yhtä hyvin sellaisia tilastoja, joihin sovelletaan kansainvälisiä eritelmiä.

Rikoslainsäädännön eroista huolimatta voidaan kuitenkin sanoa, että Euroopan maat ovat monilta osin samankaltaisia. Nämä samankaltaisuudet sekä suuren yleisön kiinnostus ja aiheen poliittinen merkitys olivat EU:n laajuisten rikostilastojen kehittämisen perustana. Viime vuosikymmenen aikana EU:n toimielimet, kansalliset viranomaiset ja YK ovat kehittäneet Euroopan rikostilastoja yhteistyössä. Laatu on parantunut merkittävästi, kun on siirrytty käyttämään yhteistä rikosluokitusta. (englanniksi)

Tilastot ovat sen mukaisia, miten viranomaiset rekisteröivät ja käsittelevät tapauksia. Luvut saadaan kansallisilta viranomaisilta, kuten poliisilta, syyttäjälaitokselta, tuomioistuimilta ja vankiloilta. Näistä poliisin luvut antavat laajimman kuvan, koska ne sisältävät ilmoitetut rikokset riippumatta siitä, johtivatko ne syytetoimiin. Poliisirekisterit eivät kuitenkaan mittaa rikosten esiintymistä kokonaisuudessaan. Kokonaismäärä saataisiin ilmoitettujen ja ilmoittamatta jätettyjen rikosten yhteismäärästä, josta vähennetään virheellisesti ilmoitetut. Voidaan olettaa, että kattavasti ilmoitetaan rikokset, joista tarvitaan rikosilmoitus vakuutuksen vahinkoilmoitusta varten, kuten autovarkaudet tai murtovarkaudet.

Suora pääsy
Muut artikkelit
Taulukot
Tietokanta
Aihekohtainen osio
Julkaisut
Metodologia
Lainsäädäntö
Visualisoinnit
Muut verkkosivustot