Archive:Rikostilastot


Tiedot poimittu heinäkuussa 2020.

Seuraava päivitys: marraskuu 2021.


This Statistics Explained article has been archived on 23 August 2021.


Highlights

Poliisin tietoon tulleiden ryöstöjen määrä laski EU-27:ssä 34 % vuosien 2012 ja 2018 välillä.

Vuonna 2018 EU-27:ssä poliisin tietoon tuli 3 993 tahallista henkirikosta - 30 % vähemmän kuin vuonna 2008.

Ryöstöt, keskimäärin 2016–2018
(poliisin tietoon tulleita rikoksia 100 000:ta asukasta kohti)
Lähde: Eurostat (crim_off_cat)

Tässä artikkelissa esitetyt tilastot perustuvat virallisiin lukuihin Euroopassa vuosina 2008–2018 poliisin tietoon tulleista rikoksista. Tulokset kattavat Euroopan unionin (EU-27), Yhdistyneen kuningaskunnan kolme lainkäyttöaluetta, EFTA-maat sekä jotkin ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat.

Full article

Ryöstöt ovat vähentyneet EU-27:ssä 34 % vuodesta 2012 vuoteen 2018

Vuosien 2012 ja 2018 välillä poliisin tietoon tulleet ryöstöt vähenivät EU-27:ssä 34 % noin 299 000 ryöstöön. Sen sijaan vuosien 2008–2012 välillä kasvua oli 8,8 %, ja tähän osuu myös vuosien 2008-2018 huippu, kuten kuviosta 1 käy ilmi. Vuoden 2018 luvut puuttuvat Viron, Ranskan, Luxemburgin ja Suomen osalta, joten muutos vuodesta 2017 vuoteen 2018 EU-27:ssä ei ole täysin tarkka. Määrä väheni vuosien 2017 ja 2018 välillä useimmissa EU-27-maissa. Määrä lisääntyi sen sijaan suhteessa eniten Irlannissa (8 %) ja Sloveniassa (11 %).

Kuvio 1: (Poliisin tietoon tulleet) ryöstöt, EU-27, 2008-2018
(rikosten määrä)
Lähde: Eurostat (crim_off_cat)

Kuviosta 2 käy ilmi poliisin tietoon tulleiden ryöstöjen määrä suhteessa väestön kokoon (rikosten määrä 100 000:ta asukasta kohti). Ajanjaksolla 2016–2018 määrä oli EU-27:ssä suurin Belgiassa (154,3), Ranskassa (153,3), Espanjassa (132,5) ja Portugalissa (115,5). Vähiten ryöstöjä tehtiin Virossa (17,1), Romaniassa (16,2), Tšekissä (14,6), Sloveniassa (11,7), Kyproksessa (10,5), Slovakiassa (9,0) ja Unkarissa (9,0). EFTA-maista Sveitsissä oli korkein poliisin tietoon tulleiden ryöstöjen määrä 100 000:ta kohti (20,9)

Kuvio 2: Ryöstöt, keskimäärin 2016–2018
(poliisin tietoon tulleet rikokset 100 000:ta asukasta kohti)
Lähde: Eurostat (crim_off_cat)

3 993 tahallista henkirikosta EU-27:ssä vuonna 2018

Vuonna 2018 poliisiin tietoon tuli 3 993 tahallista henkirikosta EU-27:ssä. Määrä on laskenut lähes 30 prosenttia vuodesta 2008. Taulukossa 1 esitetään maakohtaiset luvut.

Taulukko 1: Tahalliset henkirikokset, 2008-2018
(poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä)
Lähde: Eurostat (crim_off_cat)

Kuviosta 3 käy ilmi tahallisten henkirikosten määrä suhteessa väestön kokoon (poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä 100 000:ta asukasta kohti). Vuonna 2018 eniten henkirikoksia tehtiin Latviassa (5,2), Liettuassa (3,5) ja Virossa (1,9). Luku oli alle yhden 100 000:ta asukasta kohti 15 maassa.

Kuvio 3: Tahalliset henkirikokset, 2018
(poliisin tietoon tulleet rikokset 100 000:ta asukasta kohti)
Lähde: Eurostat (crim_off_cat)

583 000 pahoinpitelyä EU-27:ssä vuonna 2018

Vuonna 2018 EU-27:ssä poliisin tietoon tuli noin 583 000 pahoinpitelyä. Määrä laski 6,2 prosenttia vuodesta 2010 (621 500). Kuten kuviosta 4 käy ilmi, suuntaus oli yleisesti ottaen laskeva vuosina 2010–2018. On kuitenkin syytä huomata, että vuosien 2016–2018 ”EU:n kokonaisluvut” perustuvat osaksi aiempiin lukuihin Ranskan (2017–2018) ja Unkarin (2016–2018) puuttuvien lukujen vuoksi. Ilmoitetut luvut osoittavat kasvusuuntausta Ranskassa vuosina 2016–2010 (232 000–243 000) ja laskusuuntausta Unkarissa vuosina 2010–2015 (14 600–12 500).

Poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyjen määrä vaihtelee paljon eri puolilla EU-27:ää myös väkilukuun suhteutettuna. Maiden väliseen vertailuun vaikuttavat Different lainsäädännön erot, rikoksista ilmoittaminen ja kirjaamiskäytännöt. Esimerkiksi joidenkin maiden luvut sisältävät törkeiden pahoinpitelyjen lisäksi lievät pahoinpitelyt, kuolemaan johtavat pahoinpitelyt (tapot, murhat jne.) ja seksuaaliset hyökkäykset (jotka luokitellaan yleensä erikseen).

Kuvio 4: Pahoinpitelyt, EU-27, 2010–2018
(poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä)
Lähde: Eurostat (crim_off_cat)

528 000 autovarkautta EU-27:ssä vuonna 2018

Poliisin tietoon tuli EU-27:ssä 528 000 autovarkautta vuonna 2018, mikä oli noin 40 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2008. On kuitenkin syytä huomata, että Ranskan (2017–2018), Kyproksen (2018) ja Unkarin (2016–2018) puuttuvien lukujen korvaamiseen on käytetty viimeisimmän saatavilla olevan vuoden lukuja. Kuten kuviosta 5 käy ilmi, suuntaus on ollut EU-27:ssä kokonaisuudessaan laskeva vuosina 2008–2018. Irlannissa ja Kroatiassa poliisin tietoon tulleiden autovarkauksien määrä kuitenkin kasvoi 8 prosenttia vuosien 2017 ja 2018 välillä.

Kuvio 5: Moottoriajoneuvojen (maa-ajoneuvot) varkaudet, EU-27, 2008–2018
(poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä)
Lähde: Eurostat (crim_off_cat)

Eniten poliisin tietoon tulleita autovarkauksia 100 000:ta asukasta kohti (keskimäärin vuosina 2016–2018) tapahtui Kreikassa (260,6), Italiassa (244,2), Ranskassa (241,9), Ruotsissa (237,3) ja Alankomaissa (169,3). Määrät olivat EU-27:ssä pienimmät Slovakiassa (27,8), Virossa (25,1), Kroatiassa (21,4), Romaniassa (10,8) ja Tanskassa (4,0). EFTA-maista korkein määrä oli Sveitsissä, 80,5 varkautta 100 000:ta asukasta kohti.

”Autovarkauksia” koskevat luvut sisältävät muun muassa moottoripyörien, henkilöautojen, linja-autojen, kuorma-autojen ja puskutraktoreiden varkaudet, mutta vaihtelevat ilmoitus- ja kirjaamiskäytännöt vaikuttavat vertailuun eri maiden ja eri vuosien välillä.

Kuvio 6: Moottoriajoneuvojen (maa-ajoneuvot) varkaudet, keskimäärin 2016–2018
(poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä 100 000:ta asukasta kohti)
Lähde: Eurostat (crim_off_cat)

Taulukoiden ja kaavioiden lähdetiedot

Excel.jpg Source data for tables and graphs (englanniksi)

Tietolähteet

Rikostilastot ja rikoslainkäyttötilastot yleensä

Tietolähteinä on käytetty poliisia ja muita lainvalvontaviranomaisia, syyttäjälaitoksia, tuomioistuimia, vankiloita, asiaankuuluvia ministeriöitä ja tilastokeskuksia. Kansalliset viranomaiset ovat vastuussa virallisista luvuista, jotka toimitetaan Eurostatille ja YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavalle järjestölle United Nations Survey on Crime Trends and Operations of Criminal Justice Systems -tutkimusta varten.

Tämän artikkelin data

Tässä artikkelissa esitetään poliisin tietoon vuodesta 2008 eteenpäin tulleita rikoksia koskeviin virallisiin lukuihin perustuvat tulokset. Eurostat päivittää verkkotietokannan (englanniksi), kun maat lähettävät uudet luvut, jotka voivat poiketa verkkoartikkeleiden aiemmissa versioissa esitetyistä luvuista. Yksi Euroopan tasolla kerättävien rikostilastojen suurimmista ongelmista on puuttuvien tietojen määrä. Tästä syystä monia tässä artikkelissa esitettyjä EU:ta koskevia kokonaislukuja on mukautettu. Jos esimerkiksi jokin vuotta 2017 koskeva luku puuttuu, käytetään kyseisen maan samaa rikosta koskevaa vuoden 2016 lukua. Joissakin tapauksissa käytetään edeltävän ja seuraavan vuoden keskiarvoa. Yksi menetelmä puuttuvien tietojen käsittelemiseksi on kolmen vuoden keskiarvojen vertaaminen. Joistakin rikoksista puuttuu niin paljon tietoja, ettei esitetä niistä EU:n kokonaislukua. Verkkotietokanta sisältää luvut sellaisena kuin ne on ilmoitettu (ei mukautuksia).

Eri rikokset

Lisätietoa tahallisista henkirikoksista, raiskauksista ja seksuaalisista hyökkäyksistä:

Aiempi data

Taustaa

Rikostilastoja käyttävät EU:n toimielimet, kansalliset viranomaiset, tiedotusvälineet, poliitikot, järjestöt ja suuri yleisö. Kunkin valtion viranomaiset vahvistavat rikoslainsäädäntönsä, jossa määritellään rikokset, oikeudelliset menettelyt ja vastatoimet ja jonka mukaan viralliset rikostilastot määräytyvät (lukuun ottamatta rikoksia, jotka kuuluvat kansainvälisen tai EU:n lainsäädännön piiriin). Rikostilastoja ei voida useinkaan vertailla yhtä hyvin kuin sellaisia tilastoja, joihin sovelletaan kansainvälisiä eritelmiä.

Rikoslainsäädännön eroista huolimatta voidaan kuitenkin sanoa, että Euroopan maat ovat monilta osin samankaltaisia. Nämä samankaltaisuudet sekä suuren yleisön kiinnostus ja aiheen poliittinen merkitys olivat EU:n laajuisten rikostilastojen kehittämisen perustana. Viime vuosikymmenen aikana EU:n toimielimet, kansalliset viranomaiset ja YK ovat kehittäneet Euroopan rikostilastoja yhteistyössä. Laatu on parantunut merkittävästi, kun on siirrytty käyttämään yhteistä rikosluokitusta (englanniksi).

Tilastot ovat sen mukaisia, miten viranomaiset rekisteröivät ja käsittelevät tapauksia. Luvut saadaan kansallisilta viranomaisilta, kuten poliisilta, syyttäjälaitokselta, tuomioistuimilta ja vankiloilta. Näistä poliisin luvut antavat laajimman kuvan, koska ne sisältävät ilmoitetut rikokset riippumatta siitä, johtivatko ne syytetoimiin. Poliisirekisterit eivät kuitenkaan mittaa rikosten esiintymistä kokonaisuudessaan. Kokonaismäärä saataisiin ilmoitettujen ja ilmoittamatta jätettyjen rikosten yhteismäärästä, josta vähennetään virheellisesti ilmoitetut. Voidaan olettaa, että kattavasti ilmoitetaan rikokset, joista tarvitaan rikosilmoitus vakuutuksen vahinkoilmoitusta varten, kuten autovarkaudet tai murtovarkaudet.

Direct access to
Other articles
Tables
Database
Dedicated section
Publications
Methodology
Legislation
Visualisations
External links