Skip to main content
European Social Fund Plus

ESR+ -kumppanuudet

Jäsenmaat voivat hyödyntää ESR+ -rahastoa covid-19-pandemian aiheuttamasta sosioekonomisesta kriisistä selviytymiseksi. Rahasto pohjustaa EU:n vihreää, digitaalista ja palautumiskykyä tukevaa elpymistä kriisistä vauhdittamalla investointeja työpaikkoihin, osaamiseen ja palveluihin.

Suurin osa ESR+:n määrärahoista (98,5 miljardia euroa yhteensä yli 99 miljardista) kohdennetaan ja toteutetaan yhdessä Euroopan komission, kansallisten ja alueellisten viranomaisten sekä työmarkkinaosapuolten ja sidosryhmien kanssa yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa.

Euroopan sosiaalirahasto plussan painopisteet sovitetaan tarkoin yhteen talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson eli EU:n talous- ja sosiaalipolitiikan koordinointikehyksen yhteydessä laadittujen maakohtaisten suositusten ja analyysien kanssa. ESR+:sta rahoitetaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden täytäntöönpanoa työllisyyteen, koulutukseen, osaamiseen ja sosiaaliseen osallisuuteen liittyvillä toimilla. Sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpano on eurooppalaisen ohjausjakson keskeinen osa.

Temaattinen keskittäminen

Temaattisen keskittämisen avulla EU voi kohdentaa toimiaan erityisiin EU:n laajuisiin tarpeisiin. Yhteistyössä hallinnoitavia määrärahoja voidaan näin keskittää näille aloille.

  • Sosiaalinen eriarvoisuus ja köyhyys ovat edelleen merkittävä huolenaihe. Tämän vuoksi jäsenmaiden olisi osoitettava vähintään 25 prosenttia ESR+ -määrärahoistaan sosiaalisen osallisuuden edistämiseen. Lisäksi vähävaraisimmille tarjotaan elintarvike- ja perushyödykeapua sisällyttämällä vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto (FEAD) ESR+:aan. Kaikkien jäsenmaiden on käytettävä vähintään 3 prosenttia ESR+ -määrärahoistaan tähän tarkoitukseen.
  • Nuorisotyöttömyys on pysynyt jatkuvasti korkeana vuoden 2008 talouskriisin jälkeen ja kasvanut edelleen covid-19-pandemian aikana. Kaikkien jäsenmaiden on kohdennettava asianmukainen määrä yhteistyössä hallinnoitavista ESR+ -määrärahoistaan kohdennettujen toimien ja rakenteellisten uudistusten tukemiseen nuorisotyöllisyyden tukemiseksi. Jäsenmaiden, joissa ns. NEET-nuorten (työelämän tai koulutuksen ulkopuolella olevien 15-29-vuotiaiden) osuus ylitti vuosina 2017–2019 EU:n keskiarvon, on käytettävä vähintään 12,5 prosenttia ESR+ -määrärahoistaan näiden nuorten auttamiseen.
  • Lasten köyhyysaste on edelleen liian korkea ja kasvanut entisestään covid-19-pandemian seurauksena. ESR+ -rahasto edellyttää, että jäsenmaiden, joissa lapsiköyhyys on suurinta, on investoitava vähintään 5 prosenttia ESR+ -määrärahoistaan toimiin, joilla torjutaan lapsiköyhyyttä. Kaikkien muiden jäsenmaiden on kohdennettava lapsiköyhyyden vähentämistoimiin asianmukainen summa.
  • Työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen valmiudet ovat keskeisellä sijalla ESR+ -rahaston toimien ja sen tukemien toimintapolitiikkojen onnistuneessa toteuttamisessa. Kaikkien jäsenmaiden on tuettava työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen valmiuksien kehittämistä asianmukaisella osuudella. Jäsenmaiden, joille on talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettu asiaa koskeva maakohtainen suositus, on kohdennettava vähintään 0,25 prosenttia yhteistyössä hallinnoitavista ESR+ -määrärahoistaan tähän tarkoitukseen.

Jäsenmaat voivat hyödyntää ESR+ -rahastoa covid-19-pandemian aiheuttamasta sosioekonomisesta kriisistä selviytymiseksi. Rahasto pohjustaa EU:n vihreää, digitaalista ja palautumiskykyä tukevaa elpymistä kriisistä vauhdittamalla investointeja työpaikkoihin, osaamiseen ja palveluihin.