Uutisia portaalista


Hakumatka johti Suomeen asti eli kun ikä ja kokemus ovat etu

Työn löytyminen omasta maasta yli nelikymppisenä saattaa olla kiven alla. Mikä siis estäisi katselemasta vähän laajemmaltakin ja etsimästä työtä vaikka ulkomailta? Seikkailuun ryhtyminen takaisi kenties kotiin jäävälle perheelle paremman tulevaisuuden, antaisi tilaisuuden käyttää taitoja uudenlaisessa työympäristössä sekä laajentaisi samalla sekä omia että kulttuurisia näköaloja yleensä. Tätä kaikkea mietti Mirosław Koziołek päättäessään lähteä kotimaastaan Puolasta Suomeen, kun tarkoituksena oli mahdollistaa lasten opiskelun jatkuminen.

“Työvoimapula on Suomessa melkoista joillakin teollisuuden aloilla samoin rakennus- ja palvelualoilla, koska työllisyyden kasvu on ollut maassa poikkeuksellisen voimakasta vuosina 2006 – 2007.” sanoo Suomen työvoimahallinnon palveluksessa työskentelevä Hanna Luoma. Ottaen huomioon, että tämä pohjoinen maa on yksi Euroopan harvimmin asutuista, on helppoa ymmärtää, miksi joillakin yrityksillä on vaikeuksia henkilöstön löytämisessä.

Mekaanista metalliteollisuutta edustava Sorvaamo Ruuska Oy toimii Leivonmäellä. Väestötiheys on noin 2,8 as/km², mikä on lähes 40 kertaa vähemmän kuin Euroopan keskiarvo eli 112 as/km². Monien Suomessa epäonnistuneiden rekrytointiyritysten jälkeen yritys päätti lähteä etsimään kokeneita työntekijöitä oman maan ulkopuolelta. Tässä tarkoituksessa se otti yhteyttä EURES-verkostoon.

Samaan aikaan Puolan Rybarzowicesta kotoisin oleva 44-vuotias sorvaaja Mirosław Koziołek päätti etsiä töitä ulkomailta voidakseen tukea perhettään taloudellisesti. Lyhyen Etelä-Italiassa vietetyn työjakson jälkeen hän otti yhteyttä puolalaiseen EURES-toimistoon löytääkseen työtä ulkomailta. Kun Suomesta löytyi useitakin työtilaisuuksia, hän päätti kokeilla onneaan. “Ajattelin, että ikäni saattaisi olla este, enkä puhunut tietenkään yhtään sanaa suomea, mutta kyseessä oli ainut tuolloin tarjolla ollut mahdollisuus, jota en halunnut jättää käyttämättä.” muistelee Mirosław. Suomessa EURES-neuvoja Mari Turunen sai hänen hakemuksensa ja lähetti sen eteenpäin Ruuskan sorvaamolle, joka oli juuri tuolloin etsimässä profiililtaan samanlaista työntekijää. “Kun tuleva työnantajani Ruuska kuuli EURES-neuvojalta, että puolalainen työnhakija oli kiinnostunut tarjolla olevasta työpaikasta, hän otti yhteyttä puolalaiseen naapuriinsa yhteydenpidon mahdollistamiseksi. Jo parissa viikossa olin hyväksynyt työtarjouksen ja lentänyt Suomeen, missä kaksi viimeksi mainittua jo odotti minua lentokentällä.” kertoo Mirosław, joka vaikuttaa selvästi arvostavan Ruuskan osoittamaa luottamusta ja tukea.

“Koska pelkäsimme, että hänellä saattaisi olla kommunikointivaikeuksia työtovereiden kanssa, pidimme yhteyttä häneen ja hänen työnantajaansa, ja ilahduimme huomatessamme, että hän pystyi liittymään muiden joukkoon sangen hyvin, vaikka joutuikin alussa usein käyttämään merkkikieltä.” sanoo Hanna Luoma.

“Olen aloittanut suomenkielen kurssin ja työkaverini tekevät parhaansa auttaakseen minua oppimaa lisää. Olen myös oppinut lisää Suomesta työkavereiden ja Ruuskan itsensä avustuksella käydessämme säännöllisesti kalassa ja saunomassa.” kertoo innostunut Mirosław. “Olen erittäin tyytyväinen tekemääni valintaan ja nyt haaveenani on saada perheeni tänne vierailulle. Tyttäreni opiskelee lääketiedettä Puolassa ja poikani on vielä koulussa. He tahtoisivat jatkaa opintojaan Puolassa ja itse aion tehdä parhaani heidän tukemisekseen.”

Kun nämä tavoitteet on kerran saavutettu, Mirosławin aikomuksena on palata takaisin Puolaan. Hän aikoo kuitenkin ottaa mukaansa pienen palan Suomea: “En voisi enää elää ilman saunaa ja aion ilman muuta rakentaa itselleni sellaisen Puolassa.” hän sanoo jo muutaman Suomessa vietetyn kuukauden jälkeen.

« Taaksepäin