Tietoa työmarkkinoista

Print this page

Suomi - Kansallinen Taso

Lyhyt katsaus työmarkkinoihin

 

Suomen väkiluku on noin 5,5 miljoonaa. Työikäisen väestön määrää vähentää lähivuosina eläkkeelle jäävien lisääntyminen, mutta samaan aikaan maahanmuuttajien määrä kasvaa ja töissä viihdytään yhä pidempään. Väestöstä työllisiä oli vuonna 2018 hieman alle 2,5 miljoonaa.  Työttömiä oli vuonna 2018 keskimäärin noin 200000 ja työttömyysaste oli noin 7,5 prosenttia.

Nykyisin Suomessa suurin osan työllisistä työskentelee palvelualoilla. Eniten työllistäviä toimialoja ovat kauppa, liikenne, majoitus ja ravitsemuspalvelut, koulutus, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä muut palvelut. Palvelualan työpaikkojen osuuden arvioidaan kasvavan myös tulevaisuudessa.

Suurimpia Suomessa työllistäviä yrityksiä ovat, posti- ja kuriiritoimintaa harjoittava Posti Group Oy, pankki- ja vakuutuspalveluita tuottava OP-ryhmä ja kiinteistö- ja toimitilapalveluita tuottava ISS palvelut Oy.  Eniten uusia työsuhteita on solmittu viime aikoina pienissä sekä keskisuurissa yrityksissä. Suomessa myös julkinen sektori on suuri työllistäjä ja esimerkiksi Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantaja. Se tarjoaa työtä koulutus-, sosiaali- ja terveysalalla sekä liikenne- ja kunnossapitotöitä. 

Työnantajien vaatimukset rekrytoitavasta henkilöstä vaihtelevat suuresti työtehtävän mukaan. Työvoiman saatavuusongelmien taustalla on Suomessa usein työnhakijan riittämätön koulutus, vähäinen työkokemus tai erityisosaamisen puute. 

COVID19 tilanteeesta

  • Yritykset ovat selviytyneet kesän yli valtion ja omien rahoitus- ja tuki-instrumenttien avulla. Myös konkurssilainsäädännön väliaikainen muutos vaikuttaa. 
  • Lomautettuja on jo noin 100 000 vähemmän kuin kevään huippuaikana. Kokoaikaisesti lomautettujen työttömien työnhakijoiden määrä on laskenut edelleen elokuun aikana ja on nyt elokuun viimeisellä viikolla alle 65 000. Viime vuoteen verrattuna lomautettuja on edelleen moninkertaisesti.
  • Lomautusten perusteella toimialoista mara-toimialan yritykset ja alueista Lappi ja Uusimaa ovat kärsineet eniten koronakriisistä.
  • Nuorten työttömyys on edelleen huolestuttava ja pitkäaikaistyöttömyys on koronakriisin aikana kääntynyt nousuun.
  • TE-hallintoon ilmoitettuja uusia avoimia työpaikkoja on edelleen vähemmän kuin viime kesänä, mutta kevään jälkeen tilanne on kuitenkin parantunut.
    Talouden ja toimialojen tilanne
  • Teollisuustuotannon lasku on jatkunut huhtikuusta asti. Teollisuuden tuotanto oli vuoden 2020 kesäkuussa 6,9 % pienempi kuin vuoden 2019 toukokuussa.
  • Teollisuuden uusien tilausten arvo oli vuoden 2020 kesäkuussa 11,7 % pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Tammi-kesäkuun aikana tilaukset vähenivät 11,3 % vuodentakaisesta. Yritykset saivat heinäkuussa uusia tilauksia vuodentakaista vähemmän kaikilla teollisuuden toimialoilla.
  • Toistaiseksi suurten vientiyhtiöiden tilauskirjat ovat kannatelleet teollisuutta. Investointihyödykkeiden tilaussyklit ovat usein hitaita, minkä vuoksi vaikutukset Suomen teollisuuteen nähtäneen osin viiveellä.
  • Taloustilanteen positiivisia tekijöitä • elinkeinoelämän ja kuluttajien luottamuksen nousu, kaupan ja palvelujen liikevaihdon laskun pieneneminen, asuntokaupan elpyminen, positiiviset signaalit Euroopan teollisuudesta. • kaivokset ovat toimialana toistaiseksi kärsineet poikkeustilanteesta monia muita toimialoja vähemmän. Raaka-aineiden kysyntää on ylläpitänyt eri maiden ja maanosien erilainen tilanne taudin ja rajoitusten suhteen

Suomessa on käytössä järjestelmä, jonka kautta saa lisäinformaatiota, missä ammateissa on kysyntää työntekijöistä ja missa mahdollisesti ei (Ammattibarometri).

 

Tekstiä muokattu viimeksi: 11/2020