chevron-down chevron-left chevron-right chevron-up home circle comment double-caret-left double-caret-right like like2 twitter epale-arrow-up text-bubble cloud stop caret-down caret-up caret-left caret-right file-text

EPALE

Electronic Platform for Adult Learning in Europe

 
 

Blog

Kasvatustieteilijät saivat kansallisen yhteistyöjärjestön opiskelijavoimin

10/09/2018
by Juha Wakonen
Language: FI
Document available also in: EN SV

/epale/es/file/skolhallitus2pngskolhallitus2.png

Suomen kasvatustieteiden opiskelijoiden liiton SKOLin hallituksen jäsenet Oona Hallasaari, Malva Envall, Johanna Ojama ja Alice Jäske.

Suomen kasvatustieteiden opiskelijoiden liitto on vuoden alussa perustettu Suomessa opiskelevien kasvatustieteilijöiden yhteistyöjärjestö. Siitä käytetään myös epävirallista lyhennettä SKOL.

Liitto pyrkii sekä kehittämään eri kaupunkien kasvatustieteiden opiskelijoiden yhteistyötä että vahvistamaan oppialan tunnettavuutta työmarkkinoilla. Oona Hallasaari, Alice Jäske, Malva Envall ja Johanna Ojama hyödynsivät liittoa perustaessaan omaa kokemustaan ainejärjestötoiminnasta.

He lähtivät liikkeelle halusta kehittää kasvatustieteiden valtakunnallista toimintaa ja verkostoitua entistä paremmin ympäri Suomen. Nyt SKOL levittääkin "kasvisylpeyttä", kasvatustieteiden toimijoiden aitoa innostuneisuutta ja ylpeyttä omasta alastaan.

Ei ole vain yhtä kasvatustiedettä, vaan on kokonainen joukko kasvatustieteitä.

Alan opiskelussa perehdytään monipuolisesti muun muassa kasvatus- ja koulujärjestelmien kehitystrendeihin sekä kouluttaudutaan monenlaisiin suunnittelun, tutkimuksen, opetuksen ja hallinnon työtehtäviin kasvatus- ja opetusalan organisaatioihin.

Lisäksi kasvatustieteissä pyritään tarkastelemaan sitä, miten juuri kasvatus kytkeytyy monialaisesti erilaisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin.

Vaikka kasvatustiedettä on Suomessa opetettu aina Turun akatemian perustamisesta alkaen, se vakiintui omaksi oppiaineekseen vasta 1800-luvun puolivälissä, ensimmäisen kasvatus- ja opetusopin professuurin perustamisen myötä.

Kasvatustieteiden opiskelijat nimittävät nykyään itseään usein leikkimielisesti kasviksiksi ja alan ainejärjestöt järjestävätkin "kasvistapahtumia", kuten kasvisristeilyjä.

Myös kasvismökkeilty on kaksi kertaa.

Toisen mökkireissun aikana alkunsa sai myös Suomen kasvatustieteiden opiskelijoiden liitto eli lyhyesti SKOL.

– Kasvatustieteiden alalla Suomessa ei ole vielä samalla tavalla pitkiä perinteitä kuin esimerkiksi lääketieteen ja oikeustieteen opiskelijoilla, joiden keskuudessa se yhteinen identiteetti on vahvempi, miettii liiton varapuheenjohtaja Alice Jäske.

– Näiden alojen opiskelijoille tulee myös yritysmaailman suunnasta paljon erilaisia yhteistyötahoja. Tällaista kohti mekin haluamme mennä.

– Kun olimme kokoontuneet kaikki eri puolilta Suomea mökille, huomasimme, että oli valtava määrä erilaista potentiaalia mutta ei mitään yhtenäistä tahoa, joka pitäisi yllä sitä meidän "kasvisylpeyttä" ja hyvää yhteishenkeä. Tähän tarpeeseen SKOL pyrkii vastaamaan vahvasti, sanoo puolestaan järjestön puheenjohtaja Oona Hallasaari.

Omasta oppialasta saa ja pitää olla ylpeä

Ajatus koko maan kasvatustieteiden opiskelijat yhdistävän liiton perustamisesta nousi sekä konkreettisesta tarpeesta että halusta kertoa eteenpäin alan monipuolisesta osaamisesta.

Puheenjohtajat Oona Hallasaari ja Alice Jäske sekä järjestön sihteeri Johanna Ojama ja rahastonhoitaja Malva Envall tiesivät SKOL:in olevan olemassa Facebook-ryhmänä, mutta siltä puuttui kuitenkin kokonaisvaltainen koordinointi. Ryhmä toimi vain eri ainejärjestöjen hallitusten yhteydenpitokanavana ja ilmoitustauluna.

– Me koimme, että tarvitaan selkeä järjestäjä yhteisille asioille eli joku, joka organisoi toimintaa, Ojama kertoo.

– Johanna perusti WhatsApp-ryhmän, jonne aloimme kerätä ideoita ja ajatuksia, jatkaa Jäske.

– Viestitimme myös ainejärjestöjen hallituksille ja opiskelijoille, että olemme perustamassa järjestöä. Saimme todella paljon positiivista palautetta ja viestejä, joissa tarjottiin apua, Envall sanoo.

Liitosta haluttiin alusta alkaen tehdä virallinen, koska toiminnan ajateltiin muuten voivan ikään kuin hiipua liian helposti pois vaikkapa omien opiskelukiireiden ja vaihto-opiskelun vuoksi. Kaikki perustamiseen liittyvä työ tehtiin myös täysin pyyteettömästi ja omalla ajalla – sen ajatuksen voimalla, että asia on yksinkertaisesti liian tärkeä jättää kesken.

– Minkäänlaista budjettia järjestön perustamiseen ei ollut. Ammattijärjestö Specialta saimme sekä asiantuntevaa apua että aloituskassan, joka mahdollisti toiminnan aloittamisen ja esimerkiksi kustansi uudet verkkosivut, kertoo Hallasaari.

SKOL:in toiminnan tavoitteet ovat sekä "kasvisylpeyden" luominen kaikkiin kasvatustieteiden opiskelijoihin että tehokkaasti verkostoitumalla kasvatustieteiden alan tekeminen tutummaksi ja houkuttelevammaksi työnantajille.

Tätä varten pyritään esimerkiksi järjestämään kaikille halukkaille kasvatustieteiden opiskelijoille ekskursioita työpaikoille ja jakamaan hyväksi havaittuja ideoita kaikkien ainejärjestöjen käyttöön.

– "Kasvisylpeys" tarkoittaa lyhyesti ylpeyttä omasta oppialasta ja sitä, että osaa myös myydä sitä omaa osaamista. Haluamme työnantajien haluavan palkata tulevaisuudessa juuri kasvatustieteilijöitä, Hallasaari tiivistää.

/epale/es/file/cropped-skol244pngcropped-skol_244.png

Tavoitteena on matalan kynnyksen järjestö

Kasvatustieteilijöiden ainejärjestöt ovat usein paikallisesti hyvin aktiivisia toimijoita, ja ne tekevät edelleen entiseen malliin SKOL:ista huolimatta omia juttujaan.

Ojama painottaa, että liiton tarkoituksena ei missään nimessä ole viedä paikallista toimijuutta pois, vaan Suomen kasvatustieteilijöiden opiskelijoiden liitto haluaa nimenomaan olla mahdollistamassa sitä.

SKOL haluaakin pysyä helposti lähestyttävänä, matalan kynnyksen järjestönä.

– Lähdimme tietoisesti kehittämään liiton toimintaa sosiaalisen median kautta. Esimerkiksi Instagram Stories -palvelun kautta olemme kyselleet opiskelijoilta toiveita ja ajatuksia syksyn ohjelman suhteen, kertoo Jäske.

– Sosiaalisen median kautta kuka tahansa yksittäinen kasvatustieteiden opiskelija voi ottaa meihin yhteyttä ja ehdottaa jotakin toimintaa. Toisaalta myös me pystymme olemaan somen kautta helposti kaikkia lähellä, Hallasaari jatkaa.

– Olen meistä kollektiivisesti ylpeä, koska nyt meillä on olemassa oleva järjestö, joka on saanut paljon seuraajia sosiaalisessa mediassa. Ihmiset tietävät jo, keitä me olemme ja mitä me teemme.

Envallin mielestä yksi liiton perustamisen suurimpia anteja on ollut sellaisen uskalluksen ja rohkeuden lisääntyminen, että voi entistä helpommin tarttua asioihin sekä ryhtyä tekemään jotakin. Myös ympärillä olevista mahtavista ihmisistä saa voimaa.

– Emme halua, että yhdenkään kasvatustieteilijän tarvitsee epävarmana selitellä, jos häneltä kysytään tulevaisuuden suunnitelmia. Meillä on osaamista, jolla erottaudumme muista. Alamme järjestöissä toimii todella siistejä tyyppejä. Tästä kaikesta kannattaa olla ylpeä, tiivistää Envall.

Teksi: Juha Wakonen

Kuvat: SKOL

Share on Facebook Share on Twitter Share on Google+ Share on LinkedIn