Useampi kuin yhdeksän kymmenestä 18–64-vuotiaasta suomalaisesta ilmoitti osaavansa vähintään yhtä vierasta kieltä. Määrä on sama kuin viisi vuotta aiemmin. Koulutusasteen ja vieraiden kielten osaamisen välinen riippuvuus on vähentynyt ja kielitaitoaan ovat eniten vuodesta 1995 lisänneet pelkän perusasteen koulutuksen suorittaneet, osuus on kasvanut 37 prosenttiyksikköä vuoteen 2017 mennessä. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen Aikuiskoulutustutkimus 2017:sta.

Vähintään yhtä vierasta kieltä osaavat koulutusasteen mukaan vuosina 1995, 2000, 2006, 2012 ja 2017 (18–64-vuotias väestö), %

Pidemmän pohjakoulutuksen saaneet osasivat vieraita kieliä useammin kuin lyhyemmän pohjakoulutuksen saaneet. Kun korkea-asteen tutkinnon suorittaneista lähes kaikki osasivat ainakin yhtä vierasta kieltä, niin keskiasteen tutkinnon suorittaneista osaajia oli 91 prosenttia ja perusasteen tutkinnon suorittaneista 87 prosenttia.

Koulutusasteen ja vieraiden kielten osaamisen välinen riippuvuus on vähentynyt merkittävästi 22 vuodessa. Tuona aikana pelkän perusasteen koulutuksen suorittaneet ovat lisänneet kielitaitoaan eniten, 37 prosenttiyksikköä. Myös keskiasteen tutkinnon suorittaneiden kielitaito lisääntyi tasaisesti vuodesta 1995 vuoteen 2012, lähes 20 prosenttiyksiköllä. Vuonna 2017 perus- ja korkea-asteen suorittaneiden kielten osaamisessa oli eroa enää 10 prosenttiyksikköä.

Vähintään yhtä vierasta kieltä osaavat sukupuolen mukaan vuosina 1995, 2000, 2006, 2012 ja 2017 (18–64-vuotias väestö), %

Kielten osaaminen lisääntyi vuodesta 1995 vuoteen 2012 asti, jolloin vähintään yhtä vierasta kieltä ilmoitti ainakin jonkin verran osaavansa 93 prosenttia 18–64-vuotiaasta väestöstä. Vielä vuosina 1995 ja 2000 miehistä 10 prosenttiyksikköä harvempi kuin naisista ilmoitti osaavansa vieraita kieliä. Ero oli puolittunut vuoteen 2017 mennessä. Vieraiden kielten osaajia oli vuonna 2017 saman verran kuin viisi vuotta aiemmin, 93 prosenttia 18–64-vuotiaasta väestöstä.

Lähes kaikki alle 45-vuotiaat osasivat vähintään yhtä vierasta kieltä (96-97 prosenttia). Vanhemmista, 45–54-vuotiaista 92 prosenttia osasi vähintään yhtä kieltä ja 55–64-vuotiaistakin 83 prosenttia.

Eniten puhutut vieraat kielet olivat järjestyksessä englanti, ruotsi ja saksa. Englantia ilmoitti osaavansa yhdeksän, ruotsia seitsemän ja saksaa kolme kymmenestä 18–64-vuotiaasta.

Aikuiskoulutustutkimuksen vastaajilta kysyttiin heidän äidinkieltään sekä mitä vieraita kieliä he osaavat. Heitä pyydettiin myös arvioimaan itse kielitaitonsa tasoa heille annetusta valmiista luokituksesta. Osaamisen alin taso tarkoitti vain muutamien sanojen ja fraasien ymmärtämistä, ylin taso kielen melkein täydellistä hallintaa.

Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Aikuiskoulutukseen osallistuminen [verkkojulkaisu].
ISSN=2489-6918. Kielitaito 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 2.1.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/aku/2017/04/aku_2017_04_2018-12-12_tie_001_fi.ht…

Lisätietoja: Helena Niemi 029 551 2488, Timo Ruuskanen 029 551 3620, aikuiskoulutus.tilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma