chevron-down chevron-left chevron-right chevron-up home circle comment double-caret-left double-caret-right like like2 twitter epale-arrow-up text-bubble cloud stop caret-down caret-up caret-left caret-right file-text

EPALE

Aikuiskoulutuksen eurooppalainen foorumi

 
 

Uutishuone

Moni aikuinen on ymmällään digitaalisessa maailmassa

18/06/2018
Kieli: FI
Hyvä yleisö!
 
Kansanopistot, kansalaisopistot, kesäyliopistot ja opintokeskukset tunnetaan yhteisesti nimellä vapaa sivistystyö. Kun pysähdymme ajattelemaan hetkeksi, voiko paljon hienompaa nimeä ollakaan – omaehtoista työtä, omasta vapaasta halusta, sivistyksen puolesta!
Todella hienoja ovat myös vapaan sivistystyön tavoitteet, jotka on kirjoitettu lakiin. Lain mukaan vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta.
Vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus.
Kansalaisopistojen kynnys on matala ja tarjonta laajaa. Kaikissa kunnissa on tarjolla kansalaisopiston koulutusta. Jokaisella henkilöllä iästä ja koulutustaustastaan riippumatta on mahdollisuus osallistua oman lähiopistonsa kursseille omien kiinnostustensa ja koulutustarpeidensa mukaisesti, omaehtoisesti ja vapaatavoitteisesti. Toivoisin, että tulevaisuuden sivistyskunnassa kansalaisopistot, koulut, kirjastot, kulttuuritoimi, vapaa-ajan palvelut sekä nuoriso- ja liikuntatoimi kaikki toimisivat entistä läheisemmässä yhteistyössä, ja tuossa yhteistyössä luontevina osallistujina mukana olisivat myös paikalliset järjestöt, urheiluseurat ja yhdistykset.
 
Kansalaisopistot ovat nopeita reagoimaan yhteiskunnan muutoksiin. Esimerkkinä nopeasta reagoinnista on vuosi 2015, kun suuri määrä turvapaikanhakijoita saapui Suomeen. Vapaan sivistystyön toimijat ryhtyivät heti suunnittelemaan ja toteuttamaan tarvittavaa koulutusta tulijoille. Ryhdyttiin järjestämään kielikoulutusta ja muuta opetusta. Opetusta vietiin myös vastaanottokeskuksiin.
Valtion budjetissa on määräraha varattuna luku- ja kirjoitustaidon opetukseen sitä tarvitseville maahanmuuttajille. Kun tuo määräraha siirtyi työ- ja elinkeinoministeriöltä opetus- ja kulttuuriministeriölle, ministeriö antoi tehtävän hoidettavaksi vapaalle sivistystyölle – siis teille.
Uudessa mallissa valtio maksaa sataprosenttisella valtionosuudella kustannukset, kun koulutus on kirjattu henkilön kotoutumissuunnitelmaan. Osallistujalta ei peritä maksuja. Tämä ratkaisu on tärkeä askel eteenpäin maahanmuuttajien kouluttamisessa sekä luottamuksen osoitus vapaalle sivistystyölle.
Olen erityisen iloinen siitä, että uusi koulutusmuoto sopii erityisen hyvin niin sanotuille kotivanhemmille, joiden osallistuminen koulutukseen voi olla vähäistä. Koko perhe kotoutuu parhaiten yhdessä. Kotoutumissuunnitelmien kautta tapahtuva koulutukseen osoittaminen tekee toiminnasta suunnitelmallista ja järjestäytynyttä. Ja samalla voidaan – ja tulee – kirjata, että lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen, josta on heille erityisen suuri hyöty.
Tämän uuden koulutusmuodon toteuttamiseen on varattu vuosittainen 5 miljoonan euron määräraha. Olen erittäin iloinen voidessani kertoa, että tuohon määrärahaan saatiin nyt lisätalousarviossa 2 miljoonaa euroa lisää. Tuolla rahalla saadaan lisää suomen tai ruotsin kielen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutusta, jotta voimme tarjota maahanmuuttajille paremmat edellytykset elää osana suomalaista yhteiskuntaa. Valmistelu toteutustavoista on ministeriössä valmistelussa.
Tämä päätös on osa monipuolista työtämme maahanmuuttajien koulutuksen saamiseksi toimivammaksi ja joustavammaksi. Opetusalan asiantuntijat laativat jo ministeriössä kaikkiaan 99-kohtaisen toimintaohjelman. Olemme myös uudistaneet aikuisten perusopetuksen, poistaneet koulutukseen hakeutumisen esteitä ja korkeakouluissakin on uusi maahanmuuttajia palveleva ohjausmalli.
 
Hyvät kuulijat!
 
Arkielämä muuttuu monimutkaisemmaksi. Moni aikuinen on ymmällään digitaalisessa maailmassa. Miten erottaa uutisen ja valeuutisen, mikä on tärkeä asia ja mikä turhaa some-kohua? Julkiset ja yksityisetkin palvelut ovat kaikki netissä, löytyvätkö ne ja osataanko niitä käyttää?
Suurin osa suomalaisista kyllä osaa. Aikuisten osaamistutkimus PIAAC kertoo, että suomalaisten perustaidot – lukutaito, numerotaito ja ongelmanratkaisu – ovat parhaiden joukossa. Mutta ikäryhmien välillä on suuria vaihteluita. Hyvistä tuloksista huolimatta jopa 600 000 aikuisella suomalaisella on puutteita näissä taidoissa. Puutteelliset perustaidot ovat merkittävä riski pärjäämiselle jatkuvasti muuttuvassa työelämässä – ne voivat nykymaailmassa jättää ihmisen suorastaan yhteiskunnan laitamille.
Tarvitaan moderni versio 90-luvun atk-kursseista: lisää matalan kynnyksen digitaitokoulutusta, kriittistä lukutaitoa, tiedonhakua ja muita yleissivistäviä taitoja. Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää yhdessä vapaan sivistystyön kanssa Digiaikakauden taidot -ohjelman aikuisille. Sen tavoitteena on digitaitojen ja heikkojen perustaitojen vahvistaminen. Matalan kynnyksen koulutuksella ehkäisemme eriarvoisuutta, annamme myönteisiä oppimisen kokemuksia ja luomme paremman elämän edellytyksiä.
Hallitus päätti toukokuussa 7 miljoonan euron uudesta perustaitojen ohjelmasta, joka toteutetaan vapaan sivistystyön kautta – teidän kanssanne – sekä yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien, kansalaisjärjestöjen ja muun kolmannen sektorin kanssa.
 
Hyvät kuulijat!
 
Vapaa sivistystyö on koulutusmuotona lähellä kansalaisia ja ketteryytensä ansiosta se myös elää hyvin ajan hermolla. Se on erinomainen väline vastaamaan muuttuviin osaamistarpeiseen. Ihmisten näkökulmasta kansalaisopistot ovat tärkeä väylä oppimiseen ja osaamisen ylläpitämiseen. Niiden osalta, jotka eivät kuulu työvoimaan, vapaan sivistystyön mahdollisuudet korostuvat entisestään.
Vapaan sivistystyön koulutuksissa saavutetaan paljon uutta osaamista, joka ei ole sidottu opetussuunnitelmien tai tutkintojen perusteisiin ja niiden pohjalta annettuihin todistuksiin.
Yksilön kannalta on tärkeää voida osoittaa mitä on oppinut. Tässä on haaste: kehitetään työkaluja, joiden avulla kansalaisopistoissa saavutettu osaaminen saataisiin paremmin näkyviin ja siten myös yksilöt saisivat siitä entistä paremman hyödyn. Pidän tärkeänä, että kansalaisopistoissa hankittu osaaminen näkyy tulevaisuudessa myös valtion luomassa uudessa Koski-rekisterissä, joka on suoritettujen tutkintojen ja opintojen kansallinen tietopankki.
 
Suomi menestyy avoimena, eurooppalaisena yhteiskuntana, jossa kestävä kasvu rakennetaan osaamisen varaan. Tämä edellyttää meiltä korkeaa koulutustasoa, nopeaa uuden omaksumista sekä kannustavaa toimintaympäristöä luovuudelle, yrittämiselle ja työllistämiselle. Tämän hallituksen aikana koko koulutusketjumme varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin on uudistettu – tulevaisuuskuntoon.
Maailman paras koulutus ja halu oppia uutta antavat hyvän pohjan pyrkiä eteenpäin niin yksilönä kuin yhteiskuntana. Mahdollisuuksien tasa-arvo on minulle erittäin tärkeää – se, että jokainen lapsi ja nuori saa perhetaustastaan riippumatta oppia, kouluttautua, vaikuttaa oman elämänsä suuntaan ja valita itse oman polkunsa. Mahdollisuuksien tasa-arvo on myös sitä, että jokaisella on mahdollisuus jatkuvaan, koko eliniän kestävään oppimiseen. Tässä kansalaisopistoilla on tulevaisuuden sivistyskunnissa hyvin tärkeä rooli. 

/epale/fi/file/sannigrahn-laasonen-11jpgsannigrahn-laasonen-1_1.jpg

Kuvaaja: Sakari Piippo, Kuvankäyttöoikeudet Valtionneuvoston kanslialla. 
 
 
Share on Facebook Share on Twitter Epale SoundCloud Share on LinkedIn