chevron-down chevron-left chevron-right chevron-up home circle comment double-caret-left double-caret-right like like2 twitter epale-arrow-up text-bubble cloud stop caret-down caret-up caret-left caret-right file-text

EPALE

Aikuiskoulutuksen eurooppalainen foorumi

 
 

Blogi

Sisä-Savon kansalaisopiston toimistosihteerit Eila ja Nina Erasmus+ -kielikurssilla

17/08/2018
by Kirsti Häkkinen
Kieli: FI

/epale/fi/file/barcelonakuva1002jpgbarcelona_kuva_1_002.jpg

Osallistuimme Intensive English for Staff -kurssille Barcelonassa Espanjassa toukokuun puolivälissä. Koulun nimi oli Spain Bcn-Programs ja opettajana toimi Houstonista kotoisin oleva Steve Howard. Koulupäivän pituus oli viisi tuntia ja opetus oli todellakin intensiivistä ja monipuolista.

Kurssille osallistui meidän lisäksemme yksi henkilö Saksasta ja yksi Ruotsista. Oppilaiden lähtötasossa ei ollut suurtakaan eroa, joten ryhmässä työskentely oli sujuvaa.

Päivän aloitimme joka aamu jumpalla, jotta saimme kehon ja pään kunnolla hereille ja vetreäksi. Alkuviikolla avasimme myös äänen, joka oli piristävä kokemus. Suomalaiset opettajat eivät ole tällaista metodia koskaan hyödyntäneet, ainakaan omalla kohdallamme. Opettajalla oli näyttelijätausta, joten hän osasi käyttää entisen ammattinsa oppeja myös englanninkielen opettamiseen. Ensimmäiset harjoitukset olivat joka aamu lyhyiden ja pitkien vokaalien ja yleensäkin eri äänteiden harjoittelua esimerkkisanoilla. Äänenavauksen merkitys tuli tässä vaiheessa hyvin esille. Jos emme jotain sanaa osanneet kunnolla sanoa, sitä toistettiin niin kauan, että sen osasimme.

Aamurutiinien jälkeen päivä jatkui erilaisten harjoitusten merkeissä opintomateriaalia ja Internetiä hyödyntäen. Kuuntelimme esimerkiksi TED Talks –sivustolta tarinoita, selvitimme vieraiden sanojen merkityksen, jonka joku opiskelijoista aina yleensä tiesi ja selitti sitten muillekin. Saimme myös suosituksen etsiä mielenkiintoisia tarinoita kyseiseltä sivustolta ja kuunnella niitä jatkossa tällä kurssilla saavutetun kielitaidon ylläpitämiseksi. Tuntui todellakin, että kielitaito karttui kovaa vauhtia tämän viikon aikana. Puhumiseen tuli myös lisää rohkeutta, kun ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin puhua. Näin suomalaisena vieraan kielen puhuminen on juuri se vaikein juttu, vaikka kuinka hyvin kieltä osaisikin.

Ennakkotehtävänä meillä oli kirjoittaa opettajalle lyhyt tarina ja lähettää se jo ennen lähtöä opettajalle. Tämä auttoi häntä määrittelemään jo etukäteen millä tasolla tulevat kurssilaiset ovat. Se sai olla totta tai tarua, piti sisältää kolmea eri aikamuotoa ja olla 250-500 sanaa pitkä. Tekstit käytiin kurssilla yhdessä läpi ja korjattiin virheet. Mikäs sen parempaa ja opettavaisempaa, kuin huomata itse omat virheensä.

Opettaja oli hyvin innostava ja kannusti meitä kovasti antamaan kaikkemme ja niinhän me sitten teimmekin. Entinen näyttelijä pisti meidätkin näyttelemään. Näyttelimme erilaisia keksittyjä tilanteita, joissa kaikilla oli samat vuorosanat mutta eri tarina taustalla. Toinen pari näytteli ja toinen koetti arvata mistä oli kysymys. Tämä avarsi kummasti ajattelutapaa ja opetti heittäytymistä. Monesti muulloinkin viikon aikana menimme reilusti oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Viimeisenä kurssipäivänä pidimme kaikki n. 10 minuutin mittaisen esitelmän valitsemastamme aiheesta englanniksi.

Viikko oli mukava ja matka meni hienosti ilman kommelluksia. Viemisiksi veimme mansikkakuvioiset kahvimukit ja mansikkatupsuilla varustetut töppöset sekä Fazerin suklaakonvehteja. Nyt tietävät sielläkin päin maailmaa, mistä Suonenjoki on kuuluisa.

Matkan rahoitus oli saatu Erasmus+ aikuiskoulutuksen KA1 Sisä-Savon kansalaisopiston hankkeesta Kolmen kopla matkalla kohti kansainvälisyyttä. 

Teksti: Nina Härkönen ja Eila Korhonen

Share on Facebook Share on Twitter Epale SoundCloud Share on LinkedIn
Refresh comments Enable auto refresh

Näytetään 1 - 1 1:sta
  • Käyttäjän Pekka TENHONEN kuva
    Kiitos tästä!

    Mainio elämänmakuinen ja rehellinen selostus, ja antoi lukijoille mietittävää.
    Mukavuusalueen ulkopuolella tapahtuu hyviä asioita.

    Kiitos!