chevron-down chevron-left chevron-right chevron-up home circle comment double-caret-left double-caret-right like like2 twitter epale-arrow-up text-bubble cloud stop caret-down caret-up caret-left caret-right file-text

EPALE

Aikuiskoulutuksen eurooppalainen foorumi

 
 

Blogi

Kotoutumista ystävätoiminnan avulla

26/10/2018
by Alice Jäske
Kieli: FI

/epale/fi/file/img9328jpg-1img_9328.jpg

img_9328.jpg

 

”Haetaan vapaaehtoisia Ystäväksi maahanmuuttajaäidille –toimintaan”, lukee ilmoituksessa kirjaston info-taululla. Parin viikon päästä istun innokkaana muiden vapaaehtoisten kanssa perehdytyskoulutuksessa. Koulutuksen ja toiminnan järjestäjä, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, on perustettu vuonna 1920 ja sen agenda on auttaa lapsia ja lapsiperheitä. Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toimintaa järjestää MLL:n Uudenmaan piiri ja sitä on järjestetty vuodesta 2011 lähtien, aluksi Helsingissä ja nyt toimintaa on ympäri Uuttamaata. Toiminta on levinnyt myös muualle Suomeen. Tarkoituksena on luoda ystäväpari maahanmuuttajanaisesta sekä suomea puhuvasta naisesta. Ystäväpari saa itse lähteä rakentamaan omannäköistä ystävyyttä, tehden juuri heille sopivia asioita. Tämän lisäksi MLL järjestää kaikille ystäväpareille yhteisiä matalankynnyksen tapahtumia muutaman kerran vuodessa. Toiminnan tavoitteena on tukea Suomeen muuttaneiden kotoutumista sekä suomalaisen kulttuurin ja kielen oppimista. 

 

”Monella maahanmuuttajanaisella on valtava halu päästä puhumaan suomea. Vaikka olisikin kielikurssilla, niin heistä on kuitenkin todella erilaista käyttää suomen kieltä jonkun muun kuin opettajan kanssa. Moni haluaa myös tutustua suomea puhuvaan naiseen ja saada elämänpiiriinsä jonkun, jonka kanssa voi yhdessä tutustua uuteen kotikaupunkiin”, kertoo Mari Hoppari, joka toimii vapaaehtoisten koordinaattorina Helsingin, Vantaan ja Porvoon alueilla. 

 

Astun sisään Koivukylän Kafnettiin, jossa minua vastassa on MLL:n koordinaattori. Istuudumme pöytään teekupposten äärelle. Vaihdan näennäisen huolettomasti kuulumisia koordinaattorin kanssa. Minua jännittää tavata uusi ystäväni, josta en tiedä vielä kovinkaan paljoa etukäteen: Hänen nimensä on Daria ja hän on muuttanut tänne Venäjältä. Toivon kovasti, että juttu alkaisi luistaa jo tämän ensimmäisen tapaamisen aikana ja välttyisimme kiusallisilta hiljaisuuksilta. Oloni kevenee Darian tullessa paikalle ja hänen väläyttäessä minulle lämpimän hymynsä. Seuraavan tunnin aikana kyselemme toistemme mielenkiinnon kohteista, perheistä ja elämästä ylipäätään. Tapaamisen lopussa koordinaattori kysyy, haluammeko vaihtaa yhteystiedot ja aloittaa ystävyyden. Vastaus on helppo ja sovimme näkevämme jo seuraavalla viikolla. 

 

Myös Marin mukaan ensikohtaamisten järjestäminen on jännittävää, mutta samalla myös merkityksellisintä hänen työssään. Parin kuukauden päästä ensitapaamisesta hän koordinaattorina soittaa molemmille osapuolille ja kyselee ystävyyden etenemisestä. Parhaimmassa tapauksessa ystävyys on lähtenyt hyvin käyntiin ja pari alkaa muodostaa omia rutiinejaan: toiset tapaavat viikoittain MLL:n perhekahvilassa yhdessä ystävän ja lasten kanssa, toiset taas tutustuvat yhdessä lähiympäristön tarjontaan. Usein oman asuinalueen ja ympäristön laajeneminen ovatkin Marin mukaan erittäin tärkeää maahanmuuttajaäidille. 

 

Meille muodostuu Darian kanssa rutiiniksi se, että käyn heillä teehetkellä tai menemme yhdessä kävelylle. Puhumme suomeksi ihan arkipäivän asioista ja välissä selitän Darialle uusia sanoja ja sanontoja. Vertailemme niitä usein venäjän kieleen ja välillä olemme tikahtua nauruun, kun käännämme omituisia fraaseja. Jälkeenpäin lähetän Darialle aina sanalistan uusista sanoista selityksen kera. Joskus myös autan häntä lähettämään sähköposteja virkailijoille tai käymme läpi sanastoa esimerkiksi neuvolakäyntiä varten. Samalla opin myös itse todella paljon niistä haasteista, joihin maahanmuuttajat saattavat Suomessa törmätä. 

 

”Olemme saaneet paljon positiivista palautetta siitä, että toimintamme kautta voi tutustua erilaisiin ihmisiin ja kulttuureihin. Monet kokevat helpommaksi hakeutua järjestöön, joka hoitaa tutustuttamisen ja murtaa jään. Tällöin molemmat osapuolet tietävät, että toinen haluaa tutustua”, selittää Mari. ”Pienistä, molemminpuolisista asioista ystävyyssuhteessa rakentuu se laajempi merkitys, joka vaikuttaa kotoutumiseen.”

 

Itse en edes aktiivisesti muista, että toimin MLL:n vapaaehtoisena. Kahden vuoden jälkeen Daria on minulle rakas ystävä muiden joukossa. Muistellessani Darian kanssa ystävyyttämme tätä juttua varten, hän kuvasi sitä ”onnekkaaksi tapahtumaksi”. Ты вытащил слово из моего рта, eli veit sanat suustani.

 

Lisää tietoa toiminnasta löytyy täältä!

- Alice Jäske

Yleisen ja aikuiskasvatustieteen opiskelija sekä EPALE-lähettiläs

Share on Facebook Share on Twitter Epale SoundCloud Share on LinkedIn