chevron-down chevron-left chevron-right chevron-up home circle comment double-caret-left double-caret-right like like2 twitter epale-arrow-up text-bubble cloud stop caret-down caret-up caret-left caret-right file-text

EPALE

Aikuiskoulutuksen eurooppalainen foorumi

 
 

Blogi

Perustaidot ja jatkuva ammatillinen koulutus: puuttuva yhteys näiden välillä?

08/06/2017
by Linda Juntunen
Kieli: FI
Document available also in: EN NL

/epale/pl/file/missinglinkresizedjpgMissing Link

Missing Link

 

Hiljattain on julkaistu kaksi toiminta-asiakirjaa, jotka käsittelevät tärkeitä aikuisoppimisen osa-alueita.  Luettuani ne uskon, että yhteys todellakin puuttuu.

Euroopan komissio on juuri julkaissut yksiköiden valmisteluasiakirjan liiteasiakirjaksi komission tiedotteeseen Euroopan parlamentille eurooppalaisen koulutusyhteistyön uusista painopistealueista.

Asiakirjassa korostetaan haasteita, jotka kävivät ilmi OECD:n PIAAC-tutkimuksesta (kansainvälisestä aikuistutkimuksesta): ”Euroopan kasvu ja kilpailukyky ovat vaarassa tilanteessa, jossa tutkimuksen mukaan joka viidennen eurooppalaisen luku- ja numerotaidot ovat heikot ja jossa joka neljännellä on vaikeuksia hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa ongelmanratkaisussa. Vaikka keskimäärin yli 50 % niistä, joiden taidot ovat heikot, on työelämässä, he saavat vähemmän koulutusta kuin korkeammin koulutetut henkilöt ja ovat näin jääneet ’heikkojen taitojen loukkuun’.”

Toinen äskettäin julkaistu toiminta-asiakirja, Cedefopin käsikirja ”Access to and participation in continuous vocational education and training (CVET) in Europe” (2014) (Pääsy ja osallistuminen jatkuvaan ammatilliseen koulutukseen Euroopassa), korostaa jatkuvan ammatillisen koulutuksen tärkeää roolia niin yksilön kannalta uran rakentamisessa, henkilökohtaisessa kehittymisessä ja tyytyväisyydessä elämäänsä kuin yhteiskunnalle ja taloudellekin, mikä edistää älykästä ja osallistavaa talouskasvua sekä sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja tasa-arvoa. Käsikirjassa luetellaan syitä, jotka estävät osallistumisen jatkuvaan ammatilliseen koulutukseen, sekä kerrotaan onnistumiskriteereistä, joilla varmistetaan koulutuksen parempi laatu, suurempi osallistuminen ja tehokkuus.

Näistä kahdesta hyödyllisestä asiakirjasta näyttää kuitenkin puuttuvan yksi tärkeä tekijä: syy-yhteys perustaitojen funktionaalisen tason puutteen ja jatkuvaan ammatilliseen koulutukseen osallistumisen välillä.

Luku-, lasku- ja digitaidot ovat portti lisäkoulutukseen tämän päivän Euroopassa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että eurooppalaiset aikuiset eivät suoriutuisi taitoa vaativasta työstä, vaikka heidän perustaitojensa taso olisikin riittämätön. Monet ovat näin tehneet, ja monet ns. matalasti koulutetut henkilöt menestyvät työssään ja nauttivat siitä. Tällaisilla henkilöillä on kuitenkin esteitä hankkia muodollista pätevyyttä, johon heillä olisi oikeus, ja heidän polkunsa jatkuvassa ammatillisessa koulutuksessa on keskeytynyt. Matala perustaitotaso voi olla esteenä hankkia uutta teoreettista osaamista, mikä on yhä enemmän osa jatkuvaa ammatillista koulutusta, ja tämä vaikuttaa merkittävästi oppijoiden jatkokoulutuksessa kokemaan itseluottamukseen.

Myös päinvastaista voi tapahtua: norjalainen Basic Competence in Working Life (BCWL) -ohjelma (perusosaaminen työelämässä) esimerkiksi osoittaa, että perustaitoihin liittyvä koulutus voi toimia ponnahduslautana ammattipätevyyksien hankkimiseen. Monissa BCWL-ohjelmaan osallistuneissa yrityksissä perustaitoihin liittyvä koulutus on suunniteltu erityisesti niin, että työntekijät saavat sen myötä ammattitodistuksen. Tästä esimerkkinä ovat erään tehtaan työntekijät, joista kertovan videon Epale sai hiljattain.

Koulutuksen merkityksellisyys on tärkeä menestystekijä kaikessa aikuisoppimisessa. Perustaitoihin liittyvä koulutus, jonka tarkoituksena on helpottaa ammatillisen pätevyyden hankkimista, on suunniteltava huolellisesti yksilön työkontekstiin sopivaksi. Mitä enemmän oppiminen perustuu työntekijän tai opiskelijan arkipäivän tarpeisiin, sitä motivoivampi, tehokkaampi ja jatkuvampi oppimisprosessi on.

Tätä periaatetta korostivat yli vuosikymmen sitten asiantuntijat, jotka työskentelivät ”sulautuvan oppimisen” parissa. Nopea Google-haku tuottaa paljon tähän aiheeseen keskittyviä tutkimustuloksia, materiaaleja, eurooppalaisia projektiraportteja ja opettajien opetussuunnitelmia. Paljon on opittu mutta liian vähän on oikeasti toteutettu. Tulokset kaksisuuntaisen lähestymistavan tärkeydestä jatkuvassa ammatillisessa koulutuksessa (sekä ammatillisessa että perustaitoihin liittyvässä koulutuksessa) ja tämän lähestymistavan vaikutukset opettajien uudenlaiseen koulutukseen on yhä laajalti jätetty huomiotta.

EPALEn käytäntöyhteisöjen tarkoituksena on kannustaa jakamaan tietoa ja kokemuksia. Haluaisin EBSN-verkoston (European Basic Skills Network) puolesta pyytää kommentteja tässä blogikirjoituksessa esille nostettuihin asioihin. Onko sinulla lisää esimerkkejä syy-suhteesta, joka perustaitojen ja muodollisen pätevyyden puutteiden välillä on?

Tiedätkö lisää esimerkkejä onnistuneesta perustaitojen ja ammatillisen pätevyyden integraatiosta? Onko maassasi tarjolla opettajille sopivaa koulutusta, jolla varmistetaan, että tämäntyyppistä sulautuvaa oppimista voi tapahtua? Miten tällainen koulutus on järjestetty? Voitko jakaa opetussuunnitelman ja oppimateriaaleja kanssamme? Miten työpaikalla tapahtuva jatkuva ammatillinen koulutus on järjestetty maassasi?

Toivottavasti kuulemme teistä pian!

Graciela Sbertoli on European Basic Skills Network (EBSN) -verkoston toimeenpanokomitean puheenjohtaja ja norjalaisen elinikäisen oppimisen asiantuntijaelimen Voxin kansainvälisten suhteiden varajohtaja.

Share on Facebook Share on Twitter Epale SoundCloud Share on LinkedIn