chevron-down chevron-left chevron-right chevron-up home circle comment double-caret-left double-caret-right like like2 twitter epale-arrow-up text-bubble cloud stop caret-down caret-up caret-left caret-right file-text

EPALE

Aikuiskoulutuksen eurooppalainen foorumi

 
 

Blogi

Annika Tahvanainen-Jaatinen: Onnistuneita vapaaehtoistyön ja vapaan sivistystyön ratkaisuja Hollannissa Lelystadissa

04/12/2018
by Anna Kirstinä
Kieli: FI
Document available also in: EN SV FR DE IT NL PL ES PT

/epale/fi/file/epalekslannika2jpgepale_ksl_annika2.jpg

Lokakuussa 2018 osana Erasmus + -liikkuvuushanketta toteuttamani työnseuraamisjakso (job shadowing) Hollannissa täytti täysin omat odotukseni. Tuliaisina matkaltani toin tietoa menestyksekkään vapaaehtoistoiminnan taustalla olevista tekijöistä; vapaaehtoistoiminnan työmenetelmistä, arvioinnista, vapaaehtoisten kannustamisesta, osallistavasta päätöksenteosta ja toiminnan vaikuttavuuden mittaamisesta.

Oli mukava palata maahan, jossa olin aikoinaan opiskellut. Tällä kertaa viikko vierähti vapaaehtoistoiminnan ja vapaan sivistystyön merkeissä. Vierailuni pääasiallinen kohde oli Welzijn Lelystadin (Hyvinvointi Lelystad), joka koordinoi kaupungin hyvinvointi-, kotouttamis- ja kulttuuripalveluja sekä alueen järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa. Lelystad Welzijnin työntekijät ja vapaaehtoiset olivat järjestäneet minulle ohjelmarikkaan viikon, jonka aikana sain seurata vapaaehtoistoiminnan eri muotoja sekä tavata ja jutella vapaaehtoisten ja toimintaan osallistuneiden kanssa. Vierailut eri kohteisiin sujuivat näppärästi hollantilaiseen tyyliin polkupyörällä. Käyttööni oli varattu kaunis vaaleapunainen Welzijn Lelystad logoilla varustettu menopeli.

Viikon aikana kysyin paljon vaikeita kysymyksiä, sillä halusin ymmärtää mitkä taustatekijät ovat johtaneet siihen, että Welzijn Lelystadissa vapaaehtoistyö vaikutti heti ensisilmäyksellä kukoistavan ja tuottavan hyvinvointia, osaamista ja yhteisöllisyyttä kaikille toiminnassa mukana oleville.

Kotoutumista vapaaehtoistoiminnan kautta

Pääsin heti alkuun seuraamaan Welzijn Lelystadin, FlevoMeer -kirjaston ja Hollannin turvapaikanhakijaneuvoston yhteistyön kautta toimivaa Hollannin kansalaisuutta tavoittelevien maahanmuuttajien ryhmää. Ryhmän toiminnassa korostuvat osallistuminen, koulutus ja kotouttaminen.

Ryhmän toimintaan osallistuminen voi olla osallistujan omasta tilanteesta riippuen kertaluonteista tai jatkua vaikka vuoden. Ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa kirjastossa ja vierailee kaupungin eri kohteissa tavoitteenaan tutustuttaa osallistujat yhteiskunnan eri toimijoihin.

Toiminnan toinen tarkoitus on käydä vapaaehtoisten kanssa läpi hollantilaisen yhteiskunnan arvoja ja tapoja sekä miettiä arkielämässä vastaan tulevia haasteita ja yllättäviä tilanteita sekä saada niille selitys. Pääsin seuraamaan, kun osallistujat tekivät testin koskien läpikäytyjä teemoja ja allekirjoittivat julistuksen, jossa he sitoutuivat noudattamaan hollantilaisen yhteiskunnan arvoja. Lopuksi heille annettiin todistukset ja niin he olivat jälleen yhden askeleen lähempänä Hollannin kansalaisuutta.  

Työntekijöiden ja vapaaehtoisten saumatonta yhteistyötä

Vapaaehtoisten vahva rooli ja saumaton yhteistyö työntekijöiden kanssa nousi esiin jo ensimmäisessä vierailukohteessa. Siitä alkoi oma selvitystyöni – miten he ovat onnistuneet tässä? Ensimmäinen asia, joka mahdollistaa vapaaehtoisten aktiivisen osallistumisen on se tosiasia, että monet hollantilaiset tekevät lyhennettyä työviikkoa. On täysin normaalia, että töitä tehdään vain neljänä päivänä viikossa, jolloin viidentenä päivänä voi halutessaan tehdä vapaaehtoistyötä. 

Pääsin yhtenä iltapäivänä seuraamaan Welzijn Lelystadin, kirjaston ja Huis voor Taal:in (Kielten talo) yhteistyötä, jossa vapaaehtoiset vetivät ns. ”step in” -hollanninkielen ryhmiä, joissa osallistujat oli jaettu ryhmiin kielitaidon tason perusteella. Heillä oli mahdollisuus tuoda näytille erilaisia lomakkeita ja kirjeitä ja saada vapaaehtoisilta apua niiden täyttämisessä ja ymmärtämisessä.

Seurasin ensin hollanninkielen keskusteluryhmää, jossa kaikki alustivat ensin jostakin ajankohtaisesta aiheesta, jonka jälkeen he harjoittelivat uusien sanojen käyttöä roolipelien ja muiden toiminnallisten menetelmien avulla. Oli mahtavaa huomata, miten innostunut ryhmänohjaaja oli. Hän kertoi, että oli saanut tukea toiminnallisten menetelmien käyttöön kielikoulutuksessa. Hän esitteli ylpeänä kaksi matkalaukullista materiaalia ja pelejä, joita ryhmät voivat käyttää.

Ohjaajaa pidettiin organisaatiossa erittäin monipuolisena asiantuntijana. Sitä, että hän oli vapaaehtoinen ei koettu mitenkään erikoisena asiana, koska työntekijöiden ja vapaaehtoisten välillä ei toiminnassa tehdä selkeää eroa. Tämä näkyy myös siinä, että kaikilla vapaaehtoisilla on aivan samanlainen kuvallinen kulkukortti kuin työntekijöilläkin. Lisäksi he saavat ilmaisen kirjastokortin ja pienen summan rahaa ryhmän käyttöön.

Pääsin itsekin esittämään kielitaidotonta vasta maahan tullutta suomalaista. Ensin oli vaikeaa, mutta pian työharjoittelunsa Huis voor Taal:ssa suorittavat yläkoululaistytöt keksivät piirtää minulle kuvia ja niin rupesi hollannin kielen sanavarasto karttua. Heistä tulee mahtavia vapaaehtoisia. Ja selvääkin selvempää oli, että he haluavat tulevaisuudessa auttaa juuri maahanmuuttajia.

Syrjäytymisvaaraankin voidaan vastata vapaaehtoisvoimin

Osa tätä laajaa Lelystadin organisaatioiden välistä yhteistyötä on myös syrjäytymisvaarassa olevien osallistaminen vapaaehtoistoiminnan kautta niin, että he omien voimiensa mukaan ottavat hoitaakseen jonkun vapaaehtoistehtävän. Tutustuin KWINTES -järjestön toimintaan, joka tarjoaa mielenterveyskuntoutujille vapaaehtoistoimintaa ja paikan kokoontua. Toiminta koostui keittiövuoroista (jonka tuloksena keskuksesta pystyi ostamaan lounaan edulliseen hintaan), kirpputoritoiminnasta, keramiikka- ja taidetyöpajoista sekä painotuotteiden valmistamisesta ja myymisestä. Kävimme tutustumassa myös De Groene Sluis -kierrätyskeskukseen, missä vapaaehtoiset hoitavat melkein kaikki tehtävät ja pääsevät vuosittain päättämään mihin kohteisiin vuoden tuotto lahjoitetaan. Näiden organisaatioiden vahvuuksia ovat matalan kynnyksen toiminta ja osallisuuden ja yhteisöllisyyden eri muotojen tarjoaminen lähiöissä. 

IDO -keskus on Lelystadin eri seurakuntien yhteinen keskus, joka tarjoaa kokoontumistilan ja mahdollisuuden osallistua vapaaehtoisena mm. lounaan valmistamiseen. Keskuksessa voi myös tehdä kirpputorilöytöjä, saada neuvoja erilaisiin pulmiin ja lounastaa joka päivä kahden euron hintaan.

Matkani ehkä koskettavin tapaaminen oli IDO -keskuksen uuden vapaaehtoisen, eläkkeellä oleva konduktööri, ja hänen vapaaehtoisena toimivan mentorinsa, entinen pankkivirkailija, kanssa. Uusi vapaaehtoinen oli ollut mielenterveyssyistä syrjässä työelämästä yli kymmenen vuotta. Vuodet olivat vierineet tietokonepelejä pelaten. Vuorokausirytmi oli sekaisin ja hän pelkäsi uusia ihmisiä sekä kodin ulkopuolelle lähtemistä.

Welzijn Lelystadin työntekijä oli ehdottanut hänelle vapaaehtoista mentoria, joka kannustaisi häntä vapaaehtoistyöhön sekä tukisi häntä vapaaehtoistehtävissä. Nyt mielenterveyskuntoutuja tekee vapaaehtoistyötä IDO -keskuksen vastaanotossa kolme tuntia viikossa. Siihen hänen voimansa tällä hetkellä riittävät. Tulevaisuudessa hän toivoo voivansa tehdä vapaaehtoistyötä pidempiä jaksoja. Toiminta oli mahdollistanut sosiaalisten taitojen harjoittelun sekä omien pelkojen kohtaamisen turvallisessa ympäristössä. Meidänkin tapaamisemme peruminen oli kuulemma ollut todella lähellä. Hän ei ollut kymmeneen vuoteen pystynyt sellaiseen tapaamiseen, mutta nyt hän hymyili aurinkoisesti, puhui jännityksestä huolimatta sujuvaa englantia, analysoi omaa tilannettaan ja suhdetta ohjaajaansa. Hänestä oli kuulemma ollut antoisaa keskustella omasta sairaudestaan, mentorisuhteestaan ja vapaaehtoistyöstä sekä katsoa kännykkäkuviani Suomesta. Toivottavasti mentorisuhteesta on hyötyä ja hänestä tulee jälleen aktiivinen kansalainen vapaaehtoistoiminnan kautta.

Menestyksekkään vapaaehtoistoiminnan ytimessä

Welzijn Lelystadin toiminnanjohtaja ja hyvinvointitoimialajohtaja kertoivat organisaation ilmeisen menestyksekkään vapaaehtoistoiminnan organisoinnin ja organisaatioiden rajoja ylittävän yhteistyön perustuvan neljään eri osa-alueeseen – varttuminen Lelystadissa, elinikäinen oppiminen, toinen toisista huolehtiminen ja eloisa naapurusto.

Näiden teemojen alla niin kaupungin kuin organisaation työntekijät, vapaaehtoiset, erilaiset yhdistykset ja kuntatyöntekijät muovaavat verkostomaista yhteistyötään palvelemaan tavoitetta, jossa jokainen Lelystadin asukas voi olla aktiivinen yhteiskunnassa niin pitkään kuin mahdollista. Joka ikisellä on kykyjä, taitoja ja osaamista, joiden käyttämisestä joku toinen asukas ja koko yhteiskunta voi hyötyä.

Organisaatio ylläpitää laajaa vapaaehtoisten rekisteriä, johon jokainen, joka haluaa tehdä vapaaehtoistyötä voi käydä rekisteröitymässä. Vapaaehtoistoiminta on kaupungissa niin keskeisessä osassa, että jokaisen vapaaehtoisen kanssa solmitaan erillinen sopimus, jossa sovitaan vapaaehtoistyön muodoista ja sen laajuudesta. Tämän lisäksi, vapaaehtoiset käyvät kerran vuodessa kehityskeskustelun, ja vapaaehtoisista koostuva raati osallistuu vuosittain myös työntekijöiden ja koko organisaation toiminnan arviointiin. Vapaaehtoiset osallistuvat myös jokaisen hallinnollisen osa-alueen päätöksentekoon osallistavan ja konsensukseen perustuvan sosiokratia -päätöksentekomenetelmän avulla. Menetelmää sovelletaan koko organisaatiossa sen kaikilla tasoilla. Näiden toimien on huomattu lisäävän vapaaehtoisten sitoutumista tehtäväänsä, heidän tyytyväisyyttään sekä parantavan toiminnan laatua ja sen jatkuvuutta.

Avoin ja kannustava ilmapiiri sekä mahdollisuus auttaa ja oppia arkielämän haasteista motivoi

Vierailun aikana minulla oli mahdollisuus tutustua myös Opintokeskus Siviksen yhteen Improving Validation in the Voluntary Field -hankekumppaniin, eli EDOS Foundation:iin. Kävimme antoisia keskusteluja vapaaehtoisten osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta sekä hyvistä käytännöistä. He kertoivat myös koulutuksistaan ja antoivat vinkkejä hyvistä materiaaleista.

Pääsin myös seuraamaan paikallisen STIP Oud-West:in toimintaa. Kyseessä on lähes täysin vapaaehtoisvoimin toimiva matalan kynnyksen lähiökeskus, johon kuka tahansa lähiössä asuva voi kävellä sisään kysymyksen tai ongelman kanssa ja saada siihen apua ja neuvoja. Tyypillisesti asukas tarvitsee apua lomakkeiden täyttämisessä tai niiden kääntämisessä. Häätötilanteessa tarvitaan hätätilamajoitusta, avioeron sattuessa apua lastenhuollosta sopimiseen. Yksi tarvitsee ystävän, toinen apua oikeudellisissa asioissa ja kolmas kaipaa vinkkejä arjen pyörittämiseen: ostosten tekemiseen, lasten kasvatukseen ja omaa tai läheisen terveyttä koskeviin kysymyksiin.

Vapaaehtoiset tekevät keskuksessa työtä ammattilaisten kanssa niin, että vapaaehtoiset vastaavat niihin kysymyksiin joihin osaavat ja ohjaavat vaativammat kysymykset ammattilaisten ratkaistavaksi. Neuvola, työvälitystoimisto ja sosiaalitoimisto ovat läsnä monta kertaa viikossa.

Vapaaehtoistoiminta houkuttelee, koska STIP:ssä se on hyvin organisoitu, ihmiset tietävät mitä tehtävää he rupeavat hoitamaan ja saavat siihen koulutuksen. Työskentely tapahtuu kokeneemman vapaaehtoisen kanssa parityöskentelynä, kunnes oma osaaminen on riittävällä tasolla. Kysyessäni vapaaehtoisilta suoraan, mikä heitä motivoi tehtävässään, vastaus oli keskuksen avoin ja kannustava ilmapiiri sekä mahdollisuus auttaa ja samalla oppia itse arkielämän haasteista ja ratkaisuista, ja niiden kautta kartuttaa omaa osaamista yhteiskunnasta.   

Viikon varrella kiitollisuuteni Welzijn Lelystadia kohtaan kasvoi entisestään. Vierailuni eteen oli nähty paljon aikaa ja vaivaa. Opin viikon aikana paljon ja aionkin hyödyntää oppimaani tulevaisuudessa.

 

Annika Tahvanainen-Jaatinen

Opintokeskus Sivis

Tämä blogikirjoitus on osa alunperin englanninkielistä artikkelisarjaa aikuisoppimisen sektorille sijoittuvista oppimiskokemuksista Euroopan laajuisessa kontekstissa. ERASMUS+ KA1-hankkeemme on nimeltään “European Educational Know-how Supporting Civil Society”.

 
TAKAISIN BLOGIN PÄÄSIVULLE

/epale/fi/file/voittajapngvoittaja.png

Joulukuun ajan käynnissä olleen Vapaaehtoistoiminnan ääni -kirjoituskampanjan ansiokkaimmaksi tuotokseksi Suomen EPALE-tiimi valitsi Annika Tahvanainen-Jaatisen blogitekstin: Onnistuneita vapaaehtoistyön ja vapaan sivistystyön ratkaisuja Hollannissa Lelystadissa. Tahvanainen-Jaatinen kuvasi menestyksekkään vapaaehtoistoiminnan taustalla olevia tekijöitä, vapaaehtoistoiminnan työmenetelmiä, arviointia, vapaaehtoisten kannustamista, osallistavaa päätöksentekoa ja toiminnan vaikuttavuuden mittaamista eräässä hollantilaisessa vapaaehtoistoimintaa koordinoivassa organisaatiossa. Tahvanainen-Jaatinen tutustui kyseiseen organisaatioon syksyllä 2018 osana Kansalaisfoorumin, KSLn ja Siviksen European Educational Know-how Supporting Civil Society Erasmus+ -liikkuvuushanketta.

Share on Facebook Share on Twitter Share on Google+ Share on LinkedIn
Refresh comments Enable auto refresh

Näytetään 1 - 1 1:sta
  • Käyttäjän Anna Kirstinä kuva
    Onnittelut hienosta tunnustuksesta! :) Tämä kirjoitus on todella hyvä ja mielenkiintoinen pohdinta vapaaehtoistyöstä.