Koulupolitiikka

Euroopan komissio kehittää koulujärjestelmiä yhdessä EU-maiden kanssa. Vaikka kukin maa on itse vastuussa oppilaitostensa ja koulutusjärjestelmiensä organisoinnista ja opetuksen sisällöstä, yhteistoiminnasta on hyötyä koko EU:lle yhteisten ongelmien ratkaisemisessa.

EU:n tuki koulupolitiikalle

Euroopan komissiolla on jäsenmaiden tukemisessa kaksi keskeistä toimintalinjaa:

  • Se tekee tiivistä yhteistyötä kansallisten päätöksentekijöiden kanssa ja auttaa näitä kehittämään koulutuspolitiikkaa ja -järjestelmiä sekä seuraa tavoitteiden saavuttamista talouspolitiikan EU-ohjausjakson puitteissa. Lisäksi komissio kerää ja jakaa tietoja ja analyysejä sekä kannustaa vaihtamaan kokemuksia toimintapolitiikan kehittämisestä ja lähestymistavoista esimerkiksi ET 2020 -työryhmissä. Koulualan työryhmä sai vuonna 2016 laajat valtuudet kehittää kestävän innovoinnin keinoin kouluopetusjärjestelmien hallintoa siten, että opetuksen laatu paranee ja kaikki saavat tasavertaiset mahdollisuudet koulunkäyntiin.
  • Komissio rahoittaa koulujen yhteistyö- ja vaihtohankkeita Erasmus+ -ohjelmasta vuosittain huomattavilla summilla.

Keskeiset tavoitteet

EU:n jäsenmaiden opetusministerit ovat määrittäneet seuraavat ensisijaiset tavoitteet:

  • Kaikilla oppilailla on oltava elinikäisen oppimisen avaintaidot. Tähän pyritään uudistamalla opetussuunnitelmia ja oppilaiden arviointia, kouluttamalla koulujen henkilökuntaa sekä parantamalla laadukkaiden opetusvälineiden ja -resurssien saatavuutta ja käyttöä.
  • Kaikkien oppilaiden on saatava laadukasta opetusta, ja varhaiskasvatusta on oltava laajemmin saatavilla.
  • Erityisoppilaiden tukea on parannettava yleisessä kouluopetuksessa. Tämä koskee myös maahanmuuttajia. Lisäksi koulunkäynnin varhain lopettavien määrää on vähennettävä.
  • Opettajien, koulujen johtajien ja opettajankouluttajien on saatava enemmän tukea, ja heille on annettava mahdollisuudet ammatilliseen täydennyskoulutukseen sekä joustavia ja houkuttelevia uravaihtoehtoja.
  • Laadunvarmistusta on kehitettävä edelleen, jotta koulutusjärjestelmien tehokkuus, tasapuolisuus ja tuloksellisuus paranevat ja oppilas- ja opettajavaihtojen toteuttaminen helpottuu.

Komissio on toteuttanut eurooppalaisen koulutusyhteistyön (ET 2020) puitteet, joissa edistetään yhteistyötä parhaiden toimintatapojen kehittämiseksi koulutuksen ja opetuksen alalla. Se julkaisee myös säännöllisesti tutkimuksia Euroopan koulutusjärjestelmien kehittämisestä ja uudistamisesta sekä seuraa alalla tapahtuvaa edistystä.

Koulupolitiikan tulevaisuus EU:ssa

Komission tiedonanto koulujen kehittämisestä ja huipputason opetuksesta sisältää ehdotuksia toimista, joilla voidaan parantaa koulujen laatua ja inklusiivisuutta, kehittää opettajien ja rehtorien valmiuksia ja parantaa koulujen hallintoa. Tiedonannossa esitetyt ehdotukset perustuvat siihen liittyvässä valmisteluasiakirjassa annettuihin tietoihin.

Tiedonannossaan nuoriso-, koulutus- ja kulttuuripolitiikan roolista vahvemman Euroopan rakentamisessa komissio esitti lisää aloitteita, joissa korostetaan koulutuksen, nuorison ja kulttuurin merkitystä Euroopan tulevaisuudelle.

Komission tiedonanto eurooppalaisen identiteetin vahvistamisesta koulutuksen ja kulttuurin avulla sisältää vision eurooppalaisen koulutusalueen perustamisesta. Sen mukaan EU:n koulutusyhteistyön keskeisiä osa-alueita ovat liikkuvuus, ulkomailla suoritettujen tutkintojen ja opintojaksojen tunnustaminen, kielet, varhaiskasvatus, opettajat, innovointi ja digitaalitekniikka.