Kieltenoppiminen

Barcelonan Eurooppa-neuvosto piti kansalaisten perustaitojen kehittämisen kannalta tärkeänä sitä, että vähintään kahden vieraan kielen opettaminen aloitetaan jo varhaisella iällä. Samalla se kehotti ottamaan käyttöön kielitaitoa mittaavan indikaattorin. Euroopan komissio on siitä lähtien tukenut kieltenopiskelupolitiikan ja tulosindikaattoreiden kehittämistä.

Taustaa

Barcelonan Eurooppa-neuvosto piti kansalaisten perustaitojen kehittämisen kannalta tärkeänä sitä, että vähintään kahden vieraan kielen opettaminen aloitetaan jo varhaisella iällä. Samalla se kehotti ottamaan käyttöön kielitaitoa mittaavan indikaattorin. Euroopan komissio on siitä lähtien tukenut kieltenopiskelupolitiikan ja tulosindikaattoreiden kehittämistä.

Vuosina 2011–2012 järjestettiin 14 EU-maassa eurooppalainen kielitaitotutkimus. Se osoitti, että:

  • 42 prosenttia tutkimukseen osallistuneista 15-vuotiaista koululaisista saavutti ensimmäisessä vieraassa kielessään tason "itsenäinen kielenkäyttäjä" (B1/B2 kieliä koskevassa yhteisessä eurooppalaisessa viitekehyksessä)
  • 25 prosenttia saavutti saman tason toisessa vieraassa kielessään
  • 14 prosentilla oppilaista ei ollut edes perustietoja ensimmäisestä vieraasta kielestään.

Vuonna 2014 annetuissa monikielisyyttä ja kielitaidon kehittämistä koskevissa neuvoston päätelmissä EU-maat sitoutuivat parantamaan koulujen kieltenopetuksen tehokkuutta.

Neuvoston suosituksessa kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta kielten opetukseen ja oppimiseen (2018) esitellään alan nykyhaasteita ja ehdotetaan toimintasuunnitelmaan, jolla

  • parannetaan kieltenoppimista – keskeisenä tavoitteena on Euroopan neuvoston kieliä koskevan yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen mukainen taitotaso
  • tuodaan koulutuksessa esiin kielitietoisuutta, jolla luodaan kielten oppimiselle osallistavat puitteet, joissa otetaan huomioon erilaisten oppijoiden kielitaito
  • varmistetaan, että kieltenopettajilla on mahdollisuuksia opiskella ulkomailla
  • tunnistetaan ja edistetään osallistavia ja monikielisiä innovatiivisia opetusmenetelmiä ja hyödynnetään eurooppalaisia välineitä ja foorumeita, esimerkiksi School Education Gateway -portaalia ja eTwinning-verkostoa.

Tähänastinen toiminta

Vuosina 2011–2013 toiminut työryhmä kartoitti kielten asemaa koulutuksessa sekä tapoja parantaa kieltenopiskelun tuloksia. Ryhmä laati vertailuanalyysin ja raportin innovatiivisista ja tutkituista tavoista nopeuttaa kieltenopiskelua. Raportin kaksi keskeistä aihetta ovat:

  • sisällön ja kielen integroitu opetus
  • tietokoneavusteinen kieltenoppiminen.

Raporttiin sisältyy tuloksia ICT-Rev ‑hankkeesta, jossa tutkittiin innovatiivisia menetelmiä kieltenopetuksessa.

Kieltenopetuksen tehostamisen rinnalla täytyy kehittää uusia arviointimenetelmiä. Monista koulutusjärjestelmistä tällainen menetelmä puuttuu. RELANG-hankkeella autetaan opetusviranomaisia ottamaan kieliä koskevassa yhteisessä eurooppalaisessa viitekehyksessä määritellyt taitotasot huomioon omien kielikokeidensa laadinnassa.

Kyky kommunikoida usealla kielellä on yksi keskeisistä taidoista, joilla on kysyntää työmarkkinoilla. Muiden monialaisten taitojen tapaan se parantaa kilpailukykyä sekä henkilökohtaisella että kansantalouksien tasolla. Kieliä koskevasta yhteisestä eurooppalaisesta viitekehyksestä saadun kokemuksen pohjalta kieltenopetuksen asiantuntijat ovat syyskuusta 2014 lähtien osallistuneet ET 2020 ‑työryhmän toimintaan, jossa he auttavat laatimaan puitteita digitaalisessa yritystoiminnassa tarvittavalle osaamiselle.

Erasmus+ -ohjelma tarjoaa mahdollisuuksia uusien kieltenopetus- ja -oppimisstrategioiden kehittämiseen monikielisille opetusryhmille. Ohjelman puitteissa voidaan toteuttaa esimerkiksi laajamittaisia kumppanuushankkeita ja erilaisia toimintapoliittisia kokeiluja.