Kielihankkeiden eurooppalainen laatuleima

Euroopan kielten päivän ja kielihankkeiden eurooppalaisen laatuleiman avulla edistetään kieltenopetusta ja -oppimista sekä Euroopan kielellistä monimuotoisuutta.

Euroopan kielten päivä

Euroopan kielten päivää vietetään joka vuosi 26. syyskuuta. Teemapäivän tarkoituksena on

Aloitteen Euroopan kielten päivästä tekivät alun perin Euroopan komissio ja Euroopan neuvosto, jonka 47 jäsenmaassa on yli 800 miljoonaa asukasta. Päivää vietettiin ensi kertaa Euroopan kielten teemavuonna 2001, ja se on järjestetty sen jälkeen vuosittain. Tapahtumia järjestävät muun muassa kieli- ja kulttuurikeskukset, erilaiset järjestöt, korkeakoulut ja muut oppilaitokset.

Eri puolilla Eurooppaa järjestetään teemapäivän tienoilla monenlaisia kieliaiheisia tapahtumia: kielikursseja, keskustelutilaisuuksia, kilpailuja, konferensseja, radio-ohjelmia yms.

Lisätietoa teemapäivän ohjelmatarjonnasta on Euroopan neuvoston ylläpitämällä Euroopan kielten päivän sivustolla. Euroopan komission edustustot ja niiden yhteistyökumppanit järjestävät monenlaisia kieliaiheisia tapahtumia kaikissa EU-maissa.

Kielihankkeiden eurooppalainen laatuleima

Kielihankkeiden eurooppalainen laatuleima on tunnustus, jolla halutaan edistää uusien menetelmien kehittämistä kieltenopetukseen ja -opiskeluun. Samalla halutaan edistää myös muiden kulttuurien tuntemusta Euroopassa. 

Laatuleima myönnetään vuosittain tai joka toinen vuosi innovatiivisimmille kieltenopetuksen hankkeille kussakin hankkeeseen osallistuvassa Erasmus+ -ohjelmamaassa. Laatuleiman voi saada mihin tahansa koulutustyyppiin kuuluva hanke. 

Paikallisia ja kansallisia toimia edistämällä halutaan parantaa vieraiden kielten opetuksen laatua koko Euroopassa. Kielihankkeiden eurooppalaisen laatuleiman myöntäjänä on yleensä Erasmus+ -ohjelman kansallinen toimisto.

Esimerkkejä laatuleiman saaneista kielihankkeista:

Tuore tutkimus osoittaa, että monikielisyys on yksi parhaista keinoista treenata aivoja. Monikieliset ihmiset kykenevät yleensä suorittamaan monia tehtäviä yht’aikaa, heillä on parempi muisti ja he käyttävät kieltä täsmällisemmin kuin muut. Tanskalainen Wise words -hanke perustuu näihin havaintoihin. Hankkeessa tiedotetaan koululaisille, vanhemmille ja opettajille monikielisyyden hyödyistä ja pyritään tuomaan esiin oppilaiden mahdollisesti muuten piiloon jäävää vieraiden kielten taitoa. Osana hanketta oppilaat kertovat kokemuksia omasta monikielisyydestään sekä niistä haasteista ja mahdollisuuksista, joita siihen liittyy niin koulussa kuin muutenkin opintojen suhteen.

Maltalaisessa Happy together -hankkeessa pyritään auttamaan lapsia vahvistamaan maltan kielen taitoaan. Hanketta toteutetaan koulussa, jossa on 1 100 oppilasta ja 170 työntekijää. Oppilaat tulevat eri puolilta maailmaa ja edustavat 55:tä eri kansallisuutta. Noin 70 prosenttia oppilaista ei ole syntyjään maltalaisia. Koulu on ottanut tämän huomioon toiminnassaan ja pyrkii luomaan ilmapiirin, jossa kaikki viihtyvät. Hankeen toivotaan innostavan muitakin kouluja kehittämään toimintatapojaan. 

Italialaisessa Limba nostra -hankkeessa on mukana ryhmä kouluja, jotka ovat luoneet uuden oppisuunnitelman Sardinian paikallisten kielten opiskeluun (sardi ja Pohjois-Sardiniassa Galluran alueella puhuttu galluuri). Oppisuunnitelma kattaa esiopetuksen sekä perus- ja keskiasteen. Hankkeessa noudatetaan monialaista lähestymistapaa niin, että kieliä opitaan maantieteeseen, ympäristöön, historiaan ja antropologiaan liittyvien aiheiden kautta.

Lisääntyvä maahanmuutto tuo omia erityishaasteitaan. Maahanmuuttajien integraation parantamiseksi on Italiassa Umbrian alueella jo pitkään toiminut verkosto, joka tekee yhteistyötä kieliohjelmien kehittämisessä maahanmuuttajille (Corsi Integrati di Cittadinanza - Conoscere l’Italiano per Comunicare!). Tässä yhteistyöverkostossa on mukana yliopisto, aikuisoppilaitoksia ja voittoa tavoittelemattomia organisaatioita.