Osallistavat ja verkostoituneet korkeakoulutusjärjestelmät

Eurooppalaiseen yhteiskuntaan ja demokratiaan kohdistuu haasteita, joihin myös korkeakoululaitoksen on kyettävä vastaamaan. Tämä tarkoittaa sitä, että korkeakoulutuksen on oltava osallistavaa ja otettava vastaan kaikki lahjakkaat yksilöt heidän taustastaan riippumatta. Korkeakoulujen on oltava kansalaislähtöisiä oppimisverkostoja, jotka ovat tiiviisti kytköksissä niitä ympäröiviin yhteisöihin.

Mistä on kyse?

Jotta korkeakoulutus olisi avointa kaikille ja erottamaton osa yhteiskuntaa, on tärkeää luoda eri taustoista tuleville opiskelijoille heidän tarvitsemansa edellytykset menestyä. Kyse ei ole ainoastaan taloudellisen tuen tarjoamisesta muita heikommassa asemassa oleville, vaikka sekin on välttämätöntä pienituloisille.

Jotta opintojen päätökseen saattamista voidaan edistää, korkeakoulujen on

  • omaksuttava kokonaisvaltainen lähestymistapa korkeakoulutukseen pääsemisen, opetuksen ja arvioinnin organisointiin
  • järjestettävä opiskelijoille mentorointia
  • tarjottava sekä akateemista että käytännöllistä tukea.

Tarvitaan strategioita, joiden avulla lähtökohdiltaan heikommassa asemassa olevien opiskelijoiden on helpompi aloittaa ja saattaa päätökseen korkeakoulutus. Lisäksi erityisesti aikuisten on helpompi hakeutua korkeakoulutukseen, jos opiskeluvaihtoehtoja joustavoitetaan (osa-aikainen opiskelu tai verkko-opiskelu) ja jos aiemmin hankitut tiedot hyväksytään entistä laajemmin osaksi tutkintoa.

Miksi sitä tarvitaan?

Eurooppalaiseen yhteiskuntaan ja demokratiaan kohdistuu haasteita, joihin myös korkeakoululaitoksen on kyettävä vastaamaan. Tämä tarkoittaa sitä, että korkeakoulutuksen on oltava osallistavaa ja otettava avoimesti vastaan kaikki lahjakkaat yksilöt heidän taustastaan riippumatta. Korkea-asteen oppilaitosten on oltava kansalaislähtöisiä oppimisverkostoja, jotka ovat tiiviisti kytköksissä niitä ympäröiviin yhteisöihin. Korkeakoulutuksen aloittavan ja päättävän opiskelijapopulaation profiilin olisi heijastettava yhteiskuntaa sen koko laajuudelta.

Korkeakoulutuksessa vähiten edustetuilta yhteiskuntaryhmiltä puuttuu muita todennäköisemmin perustaitoja (luku-, kirjoitus- ja laskutaito sekä digitaaliset taidot), kokemusta itsenäisestä oppimisesta ja selkeä käsitys siitä, mitä korkeakoulutus pitää sisällään. Sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevat ja maahanmuuttajataustaiset aloittavat ja saattavat päätökseen korkeakoulutuksen edelleenkin paljon muita väestöryhmiä epätodennäköisemmin. Akateemista yhteisöä ja tutkinnon suorittaneita pidetään liian usein muusta yhteiskunnasta erillisinä. Opiskelualat ovat myös edelleen varsin eriytyneet sukupuolen mukaan.

Mitä on saatu aikaan tähän mennessä?

Euroopan komissio seuraa korkeakoulutukseen pääsemisen haasteita EU-maissa sekä sitä, miten tavoitteiden saavuttamisessa edistytään. Korkeakoulutuksen yhteiskunnallisen ulottuvuuden lisääminen on myös tärkeä osa Bolognan prosessia. Tavoite vahvistettiin uudestaan vuoden 2018 Pariisin julkilausumassa.

Euroopan komissio sitoutuu EU:n uudessa korkeakoulutussuunnitelmassa:

  • Tarjoamaan Erasmus+ -ohjelmasta tukea, jotta korkea-asteen oppilaitosten on helpompi kehittää ja toteuttaa integroituja institutionaalisia strategioita osallisuuden, sukupuolten tasa-arvon ja opinnoissa menestymisen edistämiseksi aina opintojen aloittamisesta tutkinnon suorittamiseen saakka. Tämä saavutetaan muun muassa tekemällä yhteistyötä koulujen ja ammatillisen koulutuksen tarjoajien kanssa.
  • Edistämään joustavien ja moduulimuotoisten kurssien kehittämistä ja testausta, jotta korkea-asteen opintojen aloittamista voidaan tukea niiden erityisten painopisteiden mukaisesti, joista on sovittu Erasmus+ -ohjelman strategisissa kumppanuuksissa.
  • Tukemaan korkea-asteen oppilaitoksia, jotka – olemassa olevien myönteisten esimerkkien perusteella – haluavat myöntää opiskelijoille ECTS-pisteitä vapaaehtoistyöstä ja yleishyödyllisestä työstä.
  • Edistämään pakolaisten tutkintojen tunnustamista, jotta heidän on helpompi päästä korkeakoulutuksen piiriin.

Euroopan komissio haluaa kerätä näyttöä korkeakoulutuksen yhteiskunnallisesta ulottuvuudesta, minkä vuoksi se on yksi Eurostudent-hankkeen rahoittajista. Hankkeessa dokumentoidaan opiskelijaelämän sosiaalisia ja taloudellisia olosuhteita Euroopassa. Eurostudent tekee säännöllisiä kyselytutkimuksia yli 320 000 opiskelijalle hankkeessa mukana olevissa 28 osallistujamaassa Euroopan korkeakoulutusalueella.

Eurostudentissa kerätyt tiedot kattavat kaikki opiskelijaelämän elementit: pääsy korkeakoulutukseen, opiskelu, asuminen, työskentelyolosuhteet, liikkuvuus (myös liikkuvuuden esteet) sekä opiskelijoiden omat tilannearviot. Tiedot julkaistaan eurostudent.eu-sivustolla.

Lisäksi on tutkittu pääsyjärjestelmien vaikutusta korkeakoulutuksen tuloksiin. Tutkimuksen kohteena oli erityisesti tapa, jolla koulut, korkea-asteen oppilaitokset ja opiskelijat itse valitsevat opinto-ohjelmat. Lähtökohtana olivat maakohtaiset politiikat ja strategiat toisen asteen koulutuksen opinto-ohjauksessa ja korkeakoulujen autonomiassa. Niiden pohjalta kartoitettiin valikoivat ja avoimet pääsyjärjestelmät sekä niiden välimuodot.

Perusteelliset maakohtaiset tapaustutkimukset 8 maassa tuottivat 10 suositusta koulujen tukemiseksi potentiaalisten opiskelijoiden valitsemisessa, opiskelijoiden tukemiseksi korkeakoulun ja opinto-ohjelmien valitsemisessa sekä korkeakoulujen auttamiseksi soveltuvien opiskelijoiden valinnassa. Puolet näistä suosituksista on sovellettavissa useimmissa maissa, ja toinen puoli voi poikia täydentäviä tutkimusaloitteita.

Opiskelijoiden korkeakoulu- ja opinto-ohjelmavalinnat

  • Parannetaan korkea-asteen koulutusta koskevaa tiedotusta ja neuvontaa
  • Parannetaan opiskelijoille tarjolla olevien valinnanmahdollisuuksien rakennetta

Opiskelijoiksi soveltuvien oppilaiden valinta kouluissa

  • Pilottihankkeet opinto-ohjauksen organisoinnissa, niin ohjauksessa toisen asteen koulutukseen kuin sen jälkeenkin
  • Pilottihankkeet toisen asteen koulutuksen viimeisen vuoden järjestämisessä
  • Toisen asteen oppilaitosten ja korkeakoulujen välisen yhteistyön priorisointi

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen kriteerit

  • Pääsykriteerien sovittaminen opiskelijoiden ja työmarkkinoiden kysyntää vastaavaksi
  • Korkeakoulujen houkutteleminen sosiaalisen osallisuuden edistämiseen rahoitusjärjestelmien kautta
  • Bolognan välineiden käyttö helpottamaan siirtymisiä korkeakouluopinnoissa
  • Pilottihankkeet opiskelijapotentiaalin kartoitusmenetelmien laajentamisessa tavalla, joka lisää korkeakoulujen autonomiaa