Tehokkaat ja toimivat korkeakoulutusjärjestelmät

Korkea-asteen koulutuksen tehokkuuteen ja toimivuuteen vaikuttavat paitsi hallinto- ja rahoitusmalli myös järjestelmän ja oppilaitosten laatukulttuuri.

Yleistä

Korkea-asteen koulutuksen tehokkuuteen ja toimivuuteen vaikuttavat paitsi hallinto- ja rahoitusmalli myös järjestelmän ja oppilaitosten laatukulttuuri.

EU:n Eurooppa 2020 -strategiassa korostetaan seuraavia näkökohtia:

  • Korkeakoulujärjestelmä tarvitsee asianmukaisen rahoituksen, ja julkisia korkeakouluinvestointeja on syytä suojata, sillä kyseessä on kasvua edistävä menoerä.
  • Korkea-asteen koulutuksen haasteisiin vastaaminen edellyttää joustavampia hallinto- ja rahoitusjärjestelmiä, joissa oppilaitosten aiempaa suurempi autonomia ja vastuullisuus kaikkia sidosryhmiä kohtaan ovat tasapainossa.

Bolognan prosessin yhteydessä EU-maat tekevät tiivistä yhteistyötä myös laatukulttuurin kehittämiseksi. Laadunvarmistus lisää luottamusta korkeakoulutukseen. Jokainen korkeakoulu tarvitsee perusteellisen sisäisen laadunvarmistusjärjestelmän, joka on läpäissyt ulkoisen laadunvarmistuselimen arvioinnin.

Tavoitteet

Korkea-asteen koulutusmäärärahat vaihtelevat huomattavasti eri EU-maissa, mutta koko EU:ta tarkasteltaessa alalle panostetaan liian vähän. Jotta julkiselle puolelle ei kohdistuisi liian suuri rahoituspaineita, on tärkeää monipuolistaa korkeakoulujen rahoituslähteitä ja maksimoida investoinneista saatava hyöty.

Korkea-asteen opetuksen uudistaminen riippuu opettajien ja tutkijoiden valmiuksista ja motivaatiosta. Usein henkilöstön määrä ei kuitenkaan ole kasvanut samaa tahtia kuin opiskelijoiden määrä, mikä lisää jo muutenkin niukkoihin resursseihin kohdistuvaa painetta.

Korkeakoulujen henkilöstön työoloja on parannettava, rekrytointimenetelmien on oltava avoimia ja reiluja, työnohjausta ja jatkokoulutusta on kehitettävä sekä työn arvostusta ja palkkausta parannettava. Vain siten voidaan varmistaa, että EU:n korkeakouluihin hakeutuu edelleen huipputason opettajia ja tutkijoita.

Kaikki tämä edellyttää entistä suurempaa joustavuutta. Autonomisesti toimivat oppilaitokset voivat erikoistua helpommin, mikä parantaa korkea-asteen koulutuksen ja tutkimuksen tuloksellisuutta ja edistää huippuosaamista. Oikeudelliset sekä rahoitukseen ja hallintoon liittyvät ehdot kuitenkin usein rajoittavat oppilaitosten vapautta määrätä omista strategioistaan ja järjestelmistään ja erottautua kilpailijoistaan.

EU:n toimet

Euroopan komissio tukee EU-maiden tutkimus- ja koulutuspoliittista yhteistyötä ja auttaa niitä kehittämään toimivia korkeakoulutuksen hallinto- ja rahoitusmalleja. Komissio tekee lisäksi yhteistyötä OECD:n kanssa korkeakoulujärjestelmien rahoitus-, kannustin- ja palkkiojärjestelmien arvioimiseksi.

Komissio edistää myös vertaisneuvontaa, jonka avulla EU-maat voivat jakaa toisilleen korkeakoulujen hallintoon ja rahoitukseen liittyviä hyviä toimintamalleja.

Ohjelmakaudella 2014–2020 yhteensä 17 EU-maata on käyttänyt Euroopan rakenne- ja investointirahastojen tukea korkea-asteen koulutukseen. Euroopan sosiaalirahastosta on käytetty 5,2 miljardia euroa koulutukseen, ohjelmien uudistamiseen ja koulutuksen mukauttamiseen työmarkkinoihin.

Euroopan aluekehitysrahastosta on käytetty 1,5 miljardia euroa infrastruktuurin kunnostamiseen tai rakentamiseen (opiskelijoiden asuntolat, laboratoriot jne.). EIP-ryhmän kautta on lisäksi tarjolla lainapohjaista tukea korkeakoulujen tilojen ja välineiden parantamiseen ja innovatiivisten rahoitusvaihtoehtojen kehittämiseen.

Euroopan, kansallisen ja laitostason laadunvarmistusjärjestelmille on laadittu yhteiset säännöt ja ohjeet (ESG) eurooppalaisen korkeakoulutusalueen puitteissa.

Hyväksytyt laadunvarmistuselimet rekisteröidään Euroopan korkeakoulutuksen laadunvarmistusrekisteriin (EQAR). Rekisteröitävien elinten on noudatettava eurooppalaisia laadunvarmistusstandardeja ja -ohjeita (ESG). Komissio julkaisee laadunvarmistuksen EU-tason seurantaraportteja.