Tehokkaat ja toimivat korkeakoulutusjärjestelmät

Rahoituksen saatavuus ja laatua korostava toimintamalli ovat korkea-asteen koulutuksen tehokkuuden ja toimivuuden tärkeitä taustatekijöitä.

Tavoitteena tehokkaat ja toimivat korkeakoulutusjärjestelmät

Jotta korkeakoulutusjärjestelmä voi olla tehokas ja toimiva, kansallisten viranomaisten on huolehdittava sille oikeanlaiset toimintapuitteet. Niiden luomiseksi tarvitaan muun muassa riittävää rahoitusta ja tehokkaita laadunvarmistusjärjestelmiä. 

EU:n koulutusyhteistyön strategisissa puitteissa (ET 2020) korostetaan, että 

  • korkeakoulujärjestelmät tarvitsevat asianmukaista rahoitusta, ja koska julkiset korkeakouluinvestoinnit ovat kasvua edistävä menoerä, ne on syytä suojata
  • korkea-asteen koulutuksen haasteisiin vastaaminen edellyttää joustavampia hallinto- ja rahoitusjärjestelmiä, joissa oppilaitosten aiempaa suurempi autonomia ja vastuullisuus sidosryhmiä kohtaan ovat tasapainossa.

EU:n uudessa korkeakoulutussuunnitelmassa painotetaan myös riittävien ja tehokkaiden henkilöresurssien ja rahoituksen tarvetta sekä kannustin- ja palkitsemismekanismien käyttämistä.

EU:n korkea-asteen opetuksen uudistaminen riippuu lisäksi opetus- ja tutkimushenkilöstöstä ja heidän valmiuksistaan. Useissa tapauksissa henkilöstön määrä ei kuitenkaan kasva samassa tahdissa kuin opiskelijoiden määrä.

Korkeakoulujen henkilöstön työoloja on parannettava, työnohjausta ja jatkokoulutusta on kehitettävä sekä työn arvostusta parannettava. Vain siten voidaan varmistaa, että EU:n korkeakouluihin hakeutuu edelleen huipputason opettajia ja tutkijoita.

Korkeakoulutusjärjestelmien laadun merkitys 

Laadunvarmistus lisää luottamusta korkea-asteen koulutukseen. Jokainen korkea-asteen oppilaitos tarvitsee perusteellisen sisäisen laadunvarmistusjärjestelmän, joka on läpäissyt ulkoisen laadunvarmistuselimen arvioinnin. 

Kaikki tämä edellyttää entistä suurempaa joustavuutta. Autonomisesti toimivat oppilaitokset voivat erikoistua helpommin, mikä parantaa korkea-asteen opetuksen ja tutkimuksen tuloksellisuutta ja edistää huippuosaamista. Oikeudelliset sekä rahoitukseen ja hallintoon liittyvät ehdot kuitenkin usein rajoittavat oppilaitosten vapautta määrätä omista strategioistaan ja järjestelmistään ja erottautua kilpailijoistaan.

Lisäksi EU-maissa julkinen valta on edelleen vastuussa korkeakoulutusjärjestelmistä ja niiden rahoituksesta.

EU:n toimet

Euroopan komissio tukee EU-maiden tutkimus- ja koulutuspoliittista yhteistyötä ja auttaa niitä kehittämään toimivia korkeakoulutuksen hallinto- ja rahoitusmalleja. Komissio tekee lisäksi yhteistyötä OECD:n kanssa korkeakoulujärjestelmien rahoitus-, kannustin- ja palkkiojärjestelmien arvioimiseksi. 

Komissio edistää myös vertaisneuvontaa ja vertaisoppimistoimintaa, joiden avulla EU-maat voivat jakaa toisilleen korkea-asteen oppilaitosten hallintoon ja rahoitukseen liittyviä hyviä toimintamalleja.

Vuosina 2014–2020 yhteensä 17 EU-maata on käyttänyt Euroopan rakenne- ja investointirahastojen tukea korkea-asteen koulutukseen. Euroopan sosiaalirahastosta on käytetty 5,2 miljardia euroa koulutukseen, ohjelmien uudistamiseen ja koulutuksen mukauttamiseen työmarkkinoiden tarpeisiin. 

Euroopan aluekehitysrahastosta on lisäksi käytetty 1,5 miljardia euroa koulutusinfrastruktuurin kunnostamiseen tai rakentamiseen. 

Käytettävissä on jonkin verran myös Euroopan investointipankkiryhmän hallinnoimaa lainapohjaista tukea. Oppilaitokset voivat hakea lainaa tilojen ja välineiden parantamiseen Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) kautta ja osallistua innovatiivisiin rahoitusohjelmiin (esim. kansainvälisille opiskelijoille suunnatut Erasmus+ -maisteritutkintolainat). 

Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen laadunvarmistusstandardit ja -ohjeet (ESG) sisältävät yhteisiä sääntöjä ja ohjeita laadunvarmistusjärjestelmille niin EU:n tasolla, kansallisella tasolla kuin laitostasollakin. Myös Euroopan korkeakoulutuksen laadunvarmistusrekisteri (EQAR) edistää laadunvarmistusta EU:n tasolla.

Komissio julkaisee korkeakoulutuksen laadunvarmistuksen EU-tason seurantaraportteja.