Bolognan prosessi ja eurooppalainen korkeakoulutusalue
Bolognan prosessi on 48 Euroopan maan välinen yhteistyöaloite korkeakoulutuksen alalla.

Tavoitteet

Bolognan prosessin avulla pyritään yhtenäistämään eri Euroopan maiden korkeakoulutusjärjestelmiä

Prosessin tuloksena on perustettu eurooppalainen korkeakoulutusalue, jonka tavoitteena on helpottaa opiskelijoiden ja henkilöstön siirtymistä maasta toiseen, edistää korkeakoulutuksen inklusiivisuutta, jotta kaikilla ryhmillä olisi mahdollisuus päästä korkeakoulutukseen, ja parantaa eurooppalaisen korkeakoulutuksen kilpailukykyä ja vetovoimaa maailmalla. 

Kaikki eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen kuuluvat maat ovat sitoutuneet

Prosessin merkitys

Bolognan prosessin puitteissa Euroopan maat käyvät keskustelua korkeakoulutuspoliittisista uudistuksista ja pyrkivät poistamaan esteet eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tieltä. 

Uudistusten avulla rakennetaan maiden välille luottamusta, joka on edellytyksenä opiskelijoiden liikkumiselle maasta toiseen, kansainväliselle korkeakouluyhteistyölle ja ulkomailla suoritettujen tutkintojen ja opintojaksojen vastavuoroiselle tunnustamiselle. Yksi prosessin keskeisistä tavoitteista on opetuksen ja oppimistulosten laadun ja relevanssin parantaminen. Uudistuksia on kuitenkin tehty epätasaisesti prosessin 48 osallistujamaassa

Bolognan prosessi tarjoaa myös foorumin, jossa naapurimaat voivat keskustella keskenään korkeakoulutuksen uudistuksista ja yhteisiin akateemisiin periaatteisiin liittyvistä kysymyksistä, kuten korkeakoulujen riippumattomuudesta ja opiskelijoiden mahdollisuudesta osallistua kansalaisyhteiskunnan toimintaan. Sen puitteissa voidaan harjoittaa ”pehmeää diplomatiaa” suhteissa Länsi-Balkanin maihin (lukuun ottamatta Kosovoa), itäisen kumppanuuden maihin, Turkkiin, Venäjään ja moniin muihin maihin.

EU:n toimet

Sen jälkeen, kun Erasmus-ohjelma perustettiin noin 30 vuotta sitten, Euroopan komissio on yhdessä kansallisten viranomaisten, korkeakoulujen, opiskelijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa ajanut eurooppalaisen korkeakoulujen välille intensiivisempää ja säännöllisempää yhteistyötä. 

Kun opiskelijavaihtojen suosio kasvoi nopeasti, kävi selväksi, että yksittäisten oppilaitosten oli vaikeaa tunnustaa eri maissa suoritettuja opintojaksoja, koska kussakin maassa oli erilaiset tutkintorakenteet ja akateemiset käytännöt.

Sorbonnen ja Bolognan julistuksista käynnistynyt prosessi oli kansallisten viranomaisten vastaus haasteisiin, joita syntyi opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden siirtyessä maasta toiseen.

Komissio on täysivaltainen jäsen Bolognan seurantaryhmässä ja sen johtokunnassa, joiden tehtävänä on tukea Bolognan prosessin ministerikokousten päätösten täytäntöönpanoa.

Korkeakoulujärjestelmien uudistaminen on edistynyt selvästi niin EU-maissa kuin muuallakin (ks. Bolognan prosessin täytäntöönpanoraportit).

Vuonna 2018 Bolognan prosessiin osallistuvien 48 maan opetusministerit antoivat Pariisin julkilausuman, jossa määritettiin alan ensisijaiset tulevien vuosien toimet. Julkilausumassa kuvataan maiden yhteinen visio siitä, millaiseksi eurooppalaisen korkeakoulutusalueen halutaan kehittyvän vuoteen 2020 mennessä.

Tavoitteena on 

  • inklusiivinen ja innovatiivinen lähestymistapa oppimiseen ja opetukseen
  • integroitu kansainvälinen yhteistyö korkeakoulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin alalla
  • kestävän tulevaisuuden turvaaminen korkea-asteen koulutuksen avulla.

Julkilausumassa peräänkuulutetaan myös parempaa tukea aliedustetuille ja heikossa asemassa oleville ryhmille, jotta ne voisivat helpommin päästä korkeakoulutukseen ja menestyä opinnoissaan. Tavoitteet ovat sopusoinnussa EU:n tavoitteiden kanssa: EU haluaa luoda vuoteen 2025 mennessä eurooppalaisen koulutusalueen, jolla edistetään liikkuvuutta ja tutkintojen tunnustamista. 

Seuraava Bolognan prosessin ministerikokous järjestetään Roomassa kesäkuussa 2020. 

Lisätietoa EU:n roolista Bolognan prosessin synnyssä ja eurooppalaisen korkeakoulutusalueen perustamisessa on esitteessä The EU in support the Bologna Process