ET 2020 -työryhmät

Työryhmien tarkoituksena on auttaa EU-maita vastaamaan koulutusjärjestelmiensä keskeisiin haasteisiin sekä keskustella Euroopan tasolla sovituista yhteisistä prioriteeteista.

Mitä työryhmät ovat?

Työryhmiä käytetään EU:n koulutuspoliittisessa yhteistyöprosessissa, jolla tuetaan yhteisiä toimintapoliittisia tavoitteita. 

Ryhmät tukevat päätöksentekoa EU:n ja kansallisella tasolla ja toimivat foorumina koulutusjärjestelmien keskeisiin haasteisiin vastaamista koskevien kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihdolle. 

Työryhmien jäsenet ovat EU:n jäsenvaltioiden ja muiden osallistuvien maiden nimittämiä valtion virkamiehiä. Ryhmiin nimitetään myös sidosryhmäorganisaatioiden ja työmarkkinaosapuolten edustajia. 

Työryhmiä on perustettu seitsemän. Ne aloittivat työnsä heinäkuussa 2018 ja jatkavat sitä siihen asti, kun niiden nykyinen toimeksianto loppuu kesäkuussa 2020. 

Ryhmät on jaettu aihepiireihin seuraavasti: varhaiskasvatus, perusopetus, ammatillinen koulutus, korkeakoulutus, aikuiskoulutus, yhteiset arvot ja osallistava koulutus sekä digitaalinen koulutus: oppiminen, opettaminen ja arviointi. 

Kokouspöytäkirjat löytyvät Euroopan komission asiantuntijaryhmien rekisteristä. Lisätietoja työryhmistä saa Yammer-foorumilta.

Työryhmä keskustelee siitä, miten kehittää korkealaatuisia varhaiskasvatusjärjestelmiä kaikkialla Euroopassa. Se hyödyntää työssään aiemmassa työryhmässä (2012–2014) kehitettyä koulutuksen eurooppalaista laatukehystä. Työryhmän keskeisiä tehtäviä ovat seuraavat:

  • Henkilöstön ammattimaistaminen keskeisenä tekijänä pyrittäessä tekemään ammatista houkutteleva ja varmistamaan henkilöstön pysyvyys ja pätevyys. Tältä osin keskitytään sekä ammatilliseen alku- että jatkokoulutukseen, urapolkuihin ja -mahdollisuuksiin, henkilöstön monimuotoisuuteen (esim. sukupuolten välisen kuilun kaventaminen, etnisten taustojen moninaisuuden varmistaminen) sekä työoloihin.
  • Sosiaalinen osallisuus, jossa keskitytään edistämään laajaa osallistumista varhaiskasvatukseen. Tällä pyritään kaventamaan taustoiltaan erilaisten lasten (myös erityistarpeisten lasten) osaamiseroja, parantamaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja tukemaan äskettäin saapuneiden maahanmuuttaja- tai vähemmistöryhmien lasten varhaista kieltenoppimista.

Työryhmä pohtii myös, miten mitata laatua varhaiskasvatusjärjestelmien eri tasoilla.

Lisätietoa komission toiminnasta tällä alalla on varhaiskasvatussivulla.

Työryhmä keskustelee peruskoulutusjärjestelmien hallinnosta laadukkaan ja osallistavan koulutuksen kehittämiseksi koko eurooppalaisella koulutusalueella. Työryhmän painopistealueet ovat seuraavat: 

  • Laadunvarmistus: miten koulujärjestelmä voi tukea nuorten laajan osaamisen kehittämistä ja edistää koko perusopetuksen kattavaa kaikkien koulun toiminnassa mukana olevien osallistumiseen perustuvaa lähestymistapaa?
  • Opettajien ja koulunjohtajien urakehityksen tukeminen: miten kehittää ja tukea houkuttelevaa ja pysyvää urakehitystä – erityisesti henkilöstön arviointi, vaadittu osaaminen, ammatillinen kehitys ja johtamiskyky.

Edellisen koulutyöryhmän (2016–2018) keskeiset toimintapoliittiset viestit löytyvät komission kertomuksesta ”European ideas for better learning: The governance of school education systems”. 

Lisätietoja komission toiminnasta koulutuspolitiikan alalla on koululutuspolitiikkasivuilla.

Tuoreimmat eurooppalaiset uutiset, julkaisut, videot, Erasmus+ -ohjelman mahdollisuudet ja opettaja-akatemian ammatillisen kehittämisen kurssit löytyvät School Education Gateway -portaalista.

Työryhmä keskustelee innovoinnin roolista ja mahdollisuuksista keskittyen digitalisointiin joustavampien, kestävämpien ja korkealaatuisempien ammatillisen koulutuksen järjestelmien luomiseksi. Työryhmässä tarkastellaan innovointia ja digitalisaatiota ammatillisessa koulutuksessa ja sen yhteyttä muihin opintoväyliin, mutta siinä otetaan huomioon myös talouden ja työmarkkinoiden innovoinnin ja digitalisoinnin laajempien suuntausten vaikutus ammatilliseen koulutukseen (esim. teollisuus 4.0, automaatio, tekoäly). 

Viime kädessä tavoitteena on parantaa nuorten oppijoiden ja työikäisten työllistettävyyttä ja henkilökohtaista kehitystä ammatillisessa koulutuksessa, edistää yritysten kilpailukykyä sekä kestävää kasvua ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. 

Työryhmän keskeisiä tehtäviä ovat seuraavat: 

  • Innovatiivisten opetustapojen luominen opettajille ja kouluttajille
  • Avaintaitojen vahvistaminen mukauttamalla opetussuunnitelmia ja/tai koulutusohjelmia ja säännöksiä nopeasti muuttuvien työmarkkinoiden mukaan
  • Uusien oppimisympäristöjen luominen ja organisatorinen kehitys oppilaitoksissa ja yrityksissä
  • Nykyaikaisen oppimisteknologian käytön varmistaminen ammatillisessa ja korkea-asteen ammatillisessa koulutuksessa
  • Älykkään erikoistumisen strategioita ja yhteistyötä teollisuusklustereiden kautta edistävien ennakoivien ja joustavien ammatillisen koulutuksen järjestelmien tukeminen
  • Ammatillisen koulutuksen laadun ja huippuosaamisen edistäminen
  • Hallinnon ja rahoituksen vahvistaminen kustannustenjaon ja infrastruktuuri-investointien avulla
  • Ammatillisen koulutuksen oppimiseen liittyvän liikkuvuuden, rajattomien työurien ja ammatillisen koulutuksen kansainvälistymisen tukeminen

Lisätietoja saa rekisteröitymällä Yammer-foorumille ja seuraamalla #ET2020VET-sivustoa Twitterissä.

Työryhmä keskustelee siitä, miten maksimoida laadukkaan korkea-asteen koulutuksen tarjonta ja valmistaa tutkinnon suorittaneita muuttuviin työmarkkinoihin ja muuttuviin yhteiskuntiin. Sen tavoitteena on myös lisätä Euroopan innovointivalmiuksia sekä edistää kestävää kasvua ja osallistavia yhteiskuntia. 

Työryhmä seuraa EU:n uudistetussa korkeakoulutussuunnitelmassa ja tiedonannossa ”Eurooppalaisen identiteetin vahvistaminen koulutuksen ja kulttuurin avulla” yksilöityjä painopisteitä.
Työryhmän keskeisiä tehtäviä ovat seuraavat: 

Työryhmä keskustelee toimintavaihtoehdoista sellaisten nykyaikaisten aikuiskoulutusjärjestelmien kehittämiseksi, jotka tukevat nykypäivän työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa menestymisen kannalta välttämättömien henkilöiden jatkuvaa täydennys- ja uudelleenkoulutusta. Työryhmän keskeisiä tehtäviä ovat seuraavat: 

  • Yksilöiden voimaannuttaminen jatkokoulutukseen ja/tai uudelleenkoulutukseen 
  • Jatkuvan oppimisen kulttuurin kehittämisen tukeminen työpaikalla (sekä yksityisellä että julkisella sektorilla)

Lisätietoja on aikuiskoulutuksen eurooppalaisessa foorumissa (EPALE).

Työryhmä käsittelee toimintapoliittisia ratkaisuja keskeisiin kysymyksiin, jotka kuuluvat kansalaisuuden sekä vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden yhteisten arvojen edistämisestä koulutuksen avulla vuonna 2015 annetun Pariisin julistuksen soveltamisalaan. Työryhmä edistää myös erityisesti yhteisten arvojen, osallistavan koulutuksen ja opetuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistämisestä annetun neuvoston suosituksen mukaisia yhteisiä arvoja

Työryhmän keskeisiä tehtäviä ovat seuraavat:

  • Yhteisten arvojen ja monikulttuuristen taitojen edistäminen, kansalaiskasvatus ja digitaalinen kansalaisuus mukaan luettuina
  • Kaikkien oppijoiden osallistavan koulutuksen tukeminen
  • Koulutuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistäminen
  • Opetushenkilöstön tukeminen monimuotoisuuden edistämisessä ja avoimen oppimisympäristön luomisessa

Lisätietoja saa rekisteröitymällä Yammer-foorumille.

Työryhmä keskustelee digitaaliteknologian tarkoituksenmukaisesta ja innovatiivisesta käytöstä koulutuksessa sekä digitaalisten taitojen kehittämisestä. Se tarkastelee, miten koulutusjärjestelmät voivat parhaiten vastata yhteiskunnan muutoksiin ja digitalisaatiosta johtuviin työmarkkinoiden muutoksiin. Työryhmä edistää hyviä käytäntöjä ja toimintapoliittisten ratkaisujen yhteistä kehittämistä. 

Digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman mukaisesti sen tärkeimmät painopistealueet ovat seuraavat:

  • Digitaaliteknologian käytön parantaminen opetuksessa, oppimisessa ja arvioinnissa
  • Asianmukaisten digitaalisten taitojen ja osaamisen kehittäminen
  • Koulutuksen parantaminen tehostamalla tutkimustietojen analysointia ja ennakointia

Työryhmä keskittyy työssään seuraaviin keskeisiin aiheisiin:

  • Vaikutusten seuranta ja mittaaminen
  • Opettajankoulutus, käytännön harjoittelu ja opiskelijoiden oppiminen
  • Arviointi ja tunnustaminen
  • Paradigma ja kestävä muutos
  • Elinikäistä oppimista tukeva digitaalinen koulutus
  • Kumppanuudet (yksityinen, kolmas sektori) ja yhteistyö