Koulutus kasvun ja työllisyyden tukena

Koulutus on keskeinen tekijä sekä taloudellisen että yhteiskunnallisen kehityksen kannalta. On siis tärkeää varmistaa, että työvoiman taidot vastaavat työmarkkinoiden tarpeita.

Taustaa

Koulutus on keskeinen tekijä sekä taloudellisen että yhteiskunnallisen kehityksen kannalta. On siis tärkeää varmistaa, että työvoiman taidot vastaavat työmarkkinoiden tarpeita. EU on asettanut Eurooppa 2020 -kasvustrategiassaan tavoitteeksi vähentää koulunkäynnin keskeyttävien nuorten osuutta alle 10 prosenttiin ja kasvattaa korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuutta vähintään 40 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Haasteet

Globalisoituneessa osaamistaloudessa Eurooppa tarvitsee ammattitaitoista työvoimaa pystyäkseen kilpailemaan tuottavuudessa, laadussa ja innovoinnissa.

Tuoreiden tietojen mukaan kuitenkin jopa 20 prosentilla EU:n työikäisestä väestöstä on heikko luku- ja laskutaito. Lisäksi työvoiman taidot vastaavat yhä huonommin työmarkkinoiden tarpeita. Nämä tekijät lisäävät työttömyyttä ja haittaavat kasvua. Koulutus tukee myös yksilöiden henkilökohtaista kehitystä ja aktiivista kansalaisuutta sekä edistää tasavertaisuutta ja sosiaalista osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta.

Toimet

Kukin EU:n jäsenmaa on vastuussa omasta koulutusjärjestelmästään, mutta EU:lla on tärkeä rooli näiden järjestelmien parantamis- ja uudenaikaistamispyrkimysten tukijana ja täydentäjänä.

EU-tason toimien tavoitteet, välineet ja järjestelyt esitetään eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisissa puitteissa (ET 2020). Näiden puitteiden mukaan toimitaan vuoteen 2020 asti.

Edistymistä seurataan indikaattoreiden ja vertailuarvojen avulla. Eurooppa 2020 -strategian ja eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä:

  • EU tekee maakohtaisia analyyseja, joilla tuetaan EU-maiden toimia koulutuspolitiikan kehittämiseksi. Analyyseissa tarkastellaan EU:n, kansallisen ja alueellisen tason haasteita. Niiden tavoitteena on tukea keskinäistä oppimista ja hyvien toimintatapojen levittämistä, tunnistaa investointitarpeita ja arvioida edistystä. EU-maille annetaan joka vuosi maakohtaisia suosituksia, joilla niitä ohjataan toteuttamaan uudistuksia.
  • EU edistää myös monenlaisia kuulemis- ja yhteistyötoimia, joissa on osallisina eri sidosryhmiä, kuten koulutuksen tarjoajia, kansalaisyhteiskunnan ja yritysmaailman edustajia sekä työmarkkinajärjestöjä.

Vuosittain järjestettävä Euroopan koulutus- ja nuorisofoorumi tarjoaa koulutus- ja nuorisoalan sidosryhmille tilaisuuden näkemysten vaihtoon.