EU-politiikka ammatillisen koulutuksen alalla

Ammatillinen koulutus on keskeinen elementti elinikäisen oppimisen järjestelmissä, koska se tarjoaa opiskelijoille tietyissä ammateissa tai työmarkkinoilla laajemmin tarvittavat tiedot ja taidot.

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus on keskeinen elementti elinikäisen oppimisen järjestelmissä, koska se tarjoaa opiskelijoille tietyissä ammateissa tai työmarkkinoilla laajemmin tarvittavat tiedot ja taidot. Se on vastaus talouselämän tarpeisiin, mutta se antaa opiskelijoille myös valmiuksia henkilökohtaiseen kehitykseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Ammatillinen koulutus edistää yritysten suorituskykyä, kilpailukykyä sekä tutkimusta ja innovointia, ja se on työllisyys- ja sosiaalipolitiikan ytimessä.

Eurooppalaisilla ammatillisen koulutuksen järjestelmillä on tukenaan kehittynyt oppilaitosverkosto. Niiden hallintorakenteissa on mukana työmarkkinaosapuolia, jotka ovat edustettuina esimerkiksi kauppakamareissa sekä erilaisissa komiteoissa ja työryhmissä. Ammatillinen koulutus koostuu perus- ja jatkokoulutuksesta:

  1. Ammatillinen peruskoulutus viittaa yleensä toisen asteen koulutukseen ennen astumista työelämään. Se voi tapahtua kouluympäristössä (suurin osa opetuksesta annetaan luokkahuoneissa) tai työympäristössä, joka muistuttaa mahdollisimman paljon oikeaa työpaikkaa (koulussa, koulutuskeskuksessa tai yrityksessä esimerkiksi oppisopimuspohjaisesti). Tämä riippuu paljolti kunkin maan omasta koulutusjärjestelmästä ja kansantalouden rakenteesta.
  2. Ammatillinen jatkokoulutus tapahtuu peruskoulutuksen jälkeen tai työelämään siirtymisen jälkeen. Sen tarkoituksena on parantaa ja syventää olemassa olevaa osaamista, antaa uusia taitoja, kouluttaa uusia työtehtäviä varten tai jatkaa henkilökohtaista ja ammatillista kehitystä. Ammatillinen jatkokoulutus on pitkälti työperäistä, ja suurin osa oppimisesta tapahtuu työpaikalla.

Keskimäärin 50 prosenttia 15–19-vuotiaista eurooppalaisista nuorista saa ammatillisen peruskoulutuksen. Maantieteelliset erot EU:ssa ovat kuitenkin huomattavia, ja koulutettavien osuus vaihtelee 15:sta yli 70 prosenttiin (ks. jäljempänä).

EU:n prioriteetit ammatillisessa koulutuksessa (2015–2020)

Euroopan tason yhteistyö ammatillisessa koulutuksessa alkoi Kööpenhaminassa vuonna 2002. Yhteistyötä laajennettiin vuonna 2010 Bryggen julkilausumalla ja vuonna 2015 Riian julkilausumalla, joissa EU, EU:n ehdokasmaat, Euroopan talousalueen maat, EU:n työmarkkinaosapuolet, Euroopan komissio ja eurooppalaiset ammatilliset oppilaitokset sopivat tavoitteista vuosille 2015–2020:

  1. Edistetään työssä oppimista sen kaikissa muodoissa ja kiinnitetään erityishuomiota oppisopimuskoulutukseen ottamalla toimintaan mukaan työmarkkinaosapuolet, yritykset, kauppakamarit ja ammatillisen koulutuksen tarjoajat ja kannustamalla innovointia ja yrittäjyyttä.
  2. Kehitetään edelleen ammatillisen koulutuksen laadunvarmistusjärjestelmiä ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen (EQAVET) suosituksen mukaisesti (ks. jäljempänä) ja luodaan jatkuvia tieto- ja palautemekanismeja ammatillisen perus- ja täydennyskoulutuksen järjestelmiin oppimistulosten perusteella.
  3. Parannetaan kaikkien mahdollisuuksia saada ammatillista koulutusta ja tutkinto joustavammilla ja helppopääsyisemmillä järjestelmillä erityisesti tarjoamalla tehokkaita ja yhdennettyjä neuvontapalveluita sekä varmistamalla epävirallisen ja arkioppimisen validointimahdollisuudet.
  4. Vahvistetaan edelleen avaintaitoja ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmissa ja tarjotaan parempia mahdollisuuksia näiden taitojen hankkimiseksi tai kehittämiseksi ammatillisen perus- tai jatkokoulutuksen avulla.
  5. Otetaan käyttöön järjestelmällinen lähestymistapa ja mahdollisuudet ammatillisen koulutuksen opettajien, kouluttajien ja ohjaajien perus- ja täydennysvaiheen ammatilliseen kehittämiseen sekä koulu- että työympäristöissä.

Komission työtä ammatillisen koulutuksen alalla tukee kaksi virastoa:

  • Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Cedefop) auttaa laatimaan eurooppalaisten ammatillisen koulutuksen politiikkaa. Se osallistuu koulutuspolitiikan täytäntöönpanoon tekemällä tutkimusta ja analyysejä sekä tiedottamalla ammatillisen koulutuksen järjestelmistä, politiikoista ja käytännöistä sekä osaamisen tarpeista ja kysynnästä EU:ssa.
  • Euroopan koulutussäätiö (ETF) osallistuu inhimillisen pääoman kehittämiseen EU:n ulkosuhdepolitiikan puitteissa. Sen työn tavoitteena on edistää yksilöiden tietojen ja taitojen elinikäistä kehittämistä parantamalla ammatillisen koulutuksen järjestelmiä.

EU:n tason toimet ammatillisen koulutuksen alalla

  • Vuonna 2016 ensimmäisen kerran järjestetty vuotuinen Euroopan ammattitaitoviikko on Euroopan laajuinen kampanja, jolla pyritään parantamaan ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta ja mielikuvaa.
  • Vuonna 2013 perustettu eurooppalainen oppisopimusyhteenliittymä on saanut EU-maat, Euroopan vapaakauppaliiton, EU:n ehdokasmaat ja yli 230 sidosryhmää parantamaan yhdessä oppisopimusten tarjontaa, laatua ja mielikuvaa. Yhteenliittymän tavoitteisiin on sittemmin lisätty oppisopimuskoulutettavien liikkuvuus.
  • Euroopan oppisopimusverkosto perustettiin vuonna 2017 tavoitteenaan, että nuorten oppisopimuskoulutettavien ääntä kuullaan keskusteltaessa ammatillisesta koulutuksesta ja oppisopimuskoulutuksesta.
  • Ammatillista koulutusta pohtiva ET 2020 -työryhmä auttaa poliittisia päättäjiä ja muita sidosryhmiä laatimaan suuntaviivoja ja kehittämään käytäntöjä, joiden avulla opettajat ja kouluttajat voivat hyödyntää koko potentiaaliaan oppisopimuskoulutuksen ja työssäoppimisen parantamisessa.

Ammatillista koulutusta tukevat rahoitusvälineet

  • Erasmus+ -ohjelmalla on 14,774 miljardin euron ohjeellinen kokonaismääräraha, josta lähes 3 miljardia euroa osoitetaan ammatilliseen koulutukseen kaudella 2014–2020. Ohjelma tarjoaa vuosittain 130 000:lle ammatillisen koulutuksen opiskelijalle ja 20 000 opettajalle mahdollisuudet opiskelija- ja opettajavaihtoon. Lisäksi Erasmus+ -ohjelman strategisten kumppanuuksien määrärahoista rahoitetaan vuosittain lähes 500:aa ammatillisen koulutuksen hanketta. Ohjelma tukee myös muita toimia, kuten alakohtaisia osaamisyhteenliittymiä.
  • Euroopan sosiaalirahasto (ESR) on tärkeä ammatillisen koulutuksen tukija. Yksi rahaston temaattisista tavoitteista vuosille 2014– 2020 liittyy ammatilliseen koulutukseen. Sen puitteissa on osoitettu lähes 15 miljardia euroa muun muassa elinikäisen oppimisen tasavertaisen saatavuuden parantamiseen, joustavien oppimisväylien edistämiseen sekä koulutusjärjestelmien ja työmarkkinoiden tarpeiden yhteensovittamiseen.