EU-politiikka ammatillisen koulutuksen alalla

Ammatillinen koulutus on keskeinen elementti elinikäisen oppimisen järjestelmissä, ja sen avulla pyritään tarjoamaan opiskelijoille tietyissä ammateissa ja työmarkkinoilla laajemmin tarvittavat tiedot ja taidot.

Mitä ammatillinen koulutus on?

Ammatillinen koulutus on vastaus talouselämän tarpeisiin, mutta se antaa opiskelijoille myös tärkeitä valmiuksia henkilökohtaiseen kehitykseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen. 

Ammatillinen koulutus voi edistää yritysten suorituskykyä, kilpailukykyä sekä tutkimusta ja innovointia, ja se on keskeinen osa työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa.

Eurooppalaisilla ammatillisen koulutuksen järjestelmillä on tukenaan kehittynyt sidosryhmäverkosto. Verkostojen hallintorakenteissa on mukana muun muassa työmarkkinaosapuolia, ja ne osallistuvat yhteistyöhön esimerkiksi kauppakamarien sekä erilaisten komiteoiden ja työryhmien puitteissa.

Ammatillinen koulutus koostuu perus- ja jatkokoulutuksesta:

Ammatillinen peruskoulutus viittaa yleensä toisen asteen koulutukseen ja sen jälkeiseen koulutukseen ennen opiskelijoiden siirtymistä työelämään. 

Se tapahtuu joko kouluympäristössä (suurimmaksi osaksi luokkahuoneissa) tai työympäristössä, kuten koulutuskeskuksissa ja yrityksissä. Koulutusmenetelmät kuitenkin riippuvat kunkin maan omasta koulutusjärjestelmästä ja talouden rakenteesta.

Ammatillinen jatkokoulutus tapahtuu peruskoulutuksen jälkeen tai työelämään siirtymisen jälkeen. Sen tarkoituksena on syventää osaamista, antaa uusia taitoja, kouluttaa uusia työtehtäviä varten tai edistää henkilökohtaista ja ammatillista kehitystä. 

Ammatillinen jatkokoulutus on pitkälti työperäistä, ja suurin osa oppimisesta tapahtuu työpaikalla.

Keskimäärin 50 prosenttia 15–19-vuotiaista eurooppalaisista nuorista saa ammatillisen peruskoulutuksen. Maantieteelliset erot Euroopan unionissa ovat kuitenkin huomattavia, ja koulutettavien osuus vaihtelee 15:sta yli 70 prosenttiin.

EU:n ammatillisen koulutuksen politiikka ja covid-19-elpymistoimet

Euroopan komissio esitti 1.7.2020 kunnianhimoisen ohjelman ohjaamaan covid-19-elpymistoimia työllisyys- ja sosiaalipolitiikan alalla. Painopiste on taidoissa ja ammatillisessa koulutuksessa. 

Ehdotukset ovat tärkeä osa puheenjohtaja Ursula von de Leyenin Euroopan elpymissuunnitelmaa. Komissio ehdottaa muun muassa seuraavia uudistuksia:

  • Komission tiedonanto: Euroopan osaamisohjelma kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja mukautumisvalmiuksien edistämiseksi. Tiedonannossa esitetään 12 EU:n toimea, joiden tavoitteena on taitokumppanuuksien sekä täydennys- ja uudelleenkoulutuksen tukeminen sekä elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien lisääminen.

    Yksi tiedonannon tärkeimmistä toimista on osaamissopimus, joka käynnistettiin marraskuussa 2020 Euroopan ammattitaitoviikkojen aikana. Osaamissopimuksen tavoitteena on saada eri sidosryhmiä järjestämään työikäisille täydennys- ja uudelleenkoulutusta (tarvittaessa) myös kumppanuuksien avulla. 
     
  • Tiedonantoon liittyy komission yksiköiden valmisteluasiakirja, joka koskee vuonna 2012 annettua neuvoston suosituksen arviointia epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista.
     
  • Komissio on esittänyt ehdotuksen neuvoston suositukseksi kestävää kilpailukykyä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja selviytymiskykyä tukevasta ammatillisesta koulutuksesta. Ehdotuksella pyritään varmistamaan, että ammatillisen koulutuksen avulla työvoima – ikään katsomatta – saa taidot, jotka tukevat covid-19:n jälkeistä elpymistä sekä vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Neuvosto hyväksyi ehdotuksen 24.11.2020.

    Ehdotuksessa esitetään EU:n tason toimia, jotka tukevat ammatillisen koulutuksen uudistusta selkeillä määrällisillä tavoitteilla. Ehdotukseen on liitetty komission yksiköiden valmisteluasiakirja.

EU:n ammatillista koulutusta koskevan politiikan viimeaikainen kehitys

Neuvoston suositus ammatillisesta koulutuksesta (2020)

Euroopan unionin neuvosto hyväksyi 24.11.2020 suosituksen kestävää kilpailukykyä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja selviytymiskykyä tukevasta ammatillisesta koulutuksesta.

Suosituksessa määritellään keskeisiä periaatteita, joilla varmistetaan, että ammatillista koulutusta voidaan ketterästi mukauttaa työmarkkinoiden tarpeisiin ja että ammatillinen koulutus tarjoaa korkealaatuisia oppimismahdollisuuksia sekä nuorille että aikuisille.

Erityistä huomiota kiinnitetään ammatillisen koulutuksen joustavuuden lisäämiseen, oppisopimusmahdollisuuksien ja -koulutuspaikkojen lisäämiseen sekä laadunvarmistuksen parantamiseen.

Suositukseen, joka korvaa myös ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaista viitekehystä – EQAVET – koskevan suosituksen, sisällytetään päivitetty EQAVET-viitekehys laatuindikaattoreineen ja kuvaajineen, ja se kumoaa ECVET-suosituksen.

Näiden uudistusten edistämiseksi komissio tukee ammatillisen koulutuksen huippuyksikköjä, jotka kokoavat yhteen paikallisia kumppaneita kehittämään ”osaamisekosysteemejä”. ”Osaamisekosysteemit” edistävät alueellista, taloudellista ja sosiaalista kehitystä, innovointia sekä älykkäitä erikoistumisstrategioita.

Osnabrückin julistus 2020

Ammatillisesta koulutuksesta vastaavat ministerit EU:n jäsenmaista, jäsenehdokasmaista, ETA-EFTA-maista (Euroopan talousalue – Euroopan vapaakauppaliitto), Euroopan tason työmarkkinaosapuolet ja Euroopan komissio hyväksyivät 30.11.2020 Osnabrückin julistuksen ammatillisesta koulutuksesta elpymisen ja oikeudenmukaisten siirtymien mahdollistajana siirryttäessä digitaalitalouteen ja vihreään talouteen. 

Osnabrückin julistusta tukevat ammatillisen koulutuksen tarjoajien järjestöt Euroopan tasolla (VET4EU2) ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden edustajat (OBESSU, Euroopan oppisopimusverkosto). 

Julistuksella täydennetään neuvoston suositusta (kestävää kilpailukykyä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja selviytymiskykyä tukevasta ammatillisesta koulutuksesta) uusilla toimilla vuosiksi 2021–2025: 

  • edistetään selviytymiskykyä ja huippuosaamista laadukkaan, osallistavan ja joustavan ammatillisen koulutuksen avulla 
  • vakiinnutetaan uusi elinikäisen oppimisen kulttuuri, jossa korostetaan ammatillisen jatkokoulutuksen ja digitalisaation merkitystä 
  • edistetään ammatillisen koulutuksen kestävyyttä 
  • luodaan eurooppalainen koulutusalue ja kehitetään kansainvälistä ammatillista koulutusta. 

Ammatillisen koulutuksen neuvoa-antava komitea on hyväksynyt ammatillisen koulutuksen tulevaisuutta käsittelevän lausunnon, jolla edistetään komission toimintapoliittista työtä vuoden 2020 jälkeen.

EU:n ammatillista koulutusta koskevat lisätoimet

  • EQAVET auttaa EU-maita kehittämään ammattikoulutusjärjestelmiään yhteisten periaatteiden mukaisesti. Lisätietoja on EQAVETin verkkosivuilla.
     
  • EU:n neuvoston suositus laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisista puitteista sisältää 14 tärkeää kriteeriä, joita EU-maiden ja sidosryhmien olisi sovellettava laadukkaan ja tuloksellisen oppisopimuskoulutuksen kehittämiseen.
     
  • Vuonna 2013 perustettu eurooppalainen oppisopimusyhteenliittymä on saanut EU-maat, Euroopan vapaakauppaliiton, EU:n ehdokasmaat ja yli 230 sidosryhmää parantamaan yhdessä oppisopimusten tarjontaa, laatua ja mielikuvaa. Yhteenliittymän tavoitteisiin on sittemmin lisätty oppisopimuskoulutettavien liikkuvuus.
     
  • Euroopan oppisopimusverkosto perustettiin, jotta nuorten oppisopimuskoulutettavien ääntä kuultaisiin keskusteltaessa ammatillisesta koulutuksesta ja oppisopimuskoulutuksesta.
     
  • Vuonna 2016 ensimmäisen kerran järjestetty vuotuinen Euroopan ammattitaitoviikko on Euroopan laajuinen kampanja, jolla pyritään parantamaan ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta ja mielikuvaa.
     
  • Ammatillista koulutusta pohtiva ET 2020 -työryhmä auttaa poliittisia päättäjiä ja muita sidosryhmiä laatimaan suuntaviivoja ja kehittämään käytäntöjä. Viimeisin vuosina 2018–2020 kokoontunut työryhmä keskittyi ammatillisen koulutuksen innovointiin ja digitalisointiin sekä korkea-asteen ammatilliseen koulutukseen järjestelmätasolla. 
     
  • UNESCOn alainen virastojen välinen teknillisen ja ammatillisen koulutuksen työryhmä (IAG-TVET) koordinoi teknillisen ja ammatillisen koulutuksen toimintapolitiikkojen, ohjelmien ja tutkimuksen kehittämiseen osallistuvien keskeisten kansainvälisten organisaatioiden – kuten Euroopan komission – välisiä toimia.

Ammatillista koulutusta tukevat rahoitusvälineet:

  • Erasmus+ -ohjelmalla on 14,774 miljardin euron ohjeellinen kokonaismääräraha, josta lähes 3 miljardia euroa osoitetaan ammatilliseen koulutukseen kaudella 2014–2020. Ohjelma tarjoaa vuosittain 130 000:lle ammatillisen koulutuksen opiskelijalle ja 20 000 opettajalle mahdollisuuden opiskelija- ja opettajavaihtoon. 

    Lisäksi Erasmus+ -ohjelman strategisten kumppanuuksien määrärahoista rahoitetaan vuosittain lähes 500:aa ammatillisen koulutuksen hanketta. Ohjelma tukee myös muita toimia, kuten alakohtaisia osaamisalliansseja.
     
  • Euroopan sosiaalirahasto (ESR) on tärkeä ammatillisen koulutuksen tukija. Yksi rahaston temaattisista tavoitteista vuosille 2014– 2020 liittyy ammatilliseen koulutukseen. Sen puitteissa on osoitettu lähes 15 miljardia euroa muun muassa elinikäisten oppimismahdollisuuksien tasavertaisen saatavuuden parantamiseen, joustavien oppimisväylien edistämiseen sekä koulutusjärjestelmien ja työmarkkinoiden tarpeiden yhteensovittamiseen.

Ammatillista koulutusta koskeva eurooppalainen yhteistyö käynnistyi vuonna 2002 ja Kööpenhaminan prosessin myötä. Sitä on vuosien mittaan syvennetty edelleen esimerkiksi Bruggen julkilausumalla ja Riian julkilausumalla.

Komission työtä ammatillisen koulutuksen alalla tukee kaksi virastoa:

  • Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Cedefop) auttaa laatimaan eurooppalaisen ammatillisen koulutuksen toimintapolitiikkaa. Se osallistuu koulutuspolitiikan täytäntöönpanoon tekemällä tutkimusta ja analyysejä sekä tiedottamalla ammatillisen koulutuksen järjestelmistä, politiikoista ja käytännöistä sekä osaamisen tarpeista ja kysynnästä EU:ssa.
     
  • Euroopan koulutussäätiö (ETF) osallistuu ammattitaidon ja osaamisen kehittämiseen EU:n ulkosuhdepolitiikan puitteissa.