EU-politiikka ammatillisen koulutuksen alalla

Ammatillinen koulutus on keskeinen osa elinikäisen oppimisen järjestelmiä, koska se tarjoaa opiskelijoille tietyissä ammateissa ja työmarkkinoilla laajemmin tarvittavat tiedot ja taidot.

Mitä ammatillinen koulutus on?

Ammatillinen koulutus on vastaus talouselämän tarpeisiin, mutta se antaa opiskelijoille myös tärkeitä valmiuksia henkilökohtaiseen kehitykseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Ammatillinen koulutus voi edistää yritysten suorituskykyä, kilpailukykyä sekä tutkimusta ja innovointia, ja se on keskeinen osa työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa.

Eurooppalaisilla ammatillisen koulutuksen järjestelmillä on tukenaan kehittynyt oppilaitosverkosto. Verkostojen hallintorakenteissa on mukana muun muassa työmarkkinaosapuolia, ja ne osallistuvat yhteistyöhön esimerkiksi kauppakamarien sekä erilaisten komiteoiden ja työryhmien puitteissa.

Ammatillinen koulutus koostuu perus- ja jatkokoulutuksesta:

Ammatillinen peruskoulutus viittaa yleensä toisen asteen koulutukseen ennen työelämään siirtymistä. Se tapahtuu joko kouluympäristössä (suurimmaksi osaksi luokkahuoneissa) tai työympäristössä, kuten koulutuskeskuksissa ja yrityksissä. Koulutusmenetelmät riippuvat kunkin maan omasta koulutusjärjestelmästä ja talouden rakenteesta.

Ammatillinen jatkokoulutus tapahtuu peruskoulutuksen jälkeen tai työelämään siirtymisen jälkeen. Sen tarkoituksena on syventää osaamista, antaa uusia taitoja, kouluttaa uusia työtehtäviä varten tai edistää henkilökohtaista ja ammatillista kehitystä. Ammatillinen jatkokoulutus on pitkälti työperäistä, ja suurin osa oppimisesta tapahtuu työpaikalla.

Keskimäärin 50 prosenttia 15–19-vuotiaista eurooppalaisista nuorista saa ammatillisen peruskoulutuksen. Maantieteelliset erot Euroopan unionissa ovat kuitenkin huomattavia, ja koulutettavien osuus vaihtelee 15:sta yli 70 prosenttiin.

EU:n prioriteetit ammatillisessa koulutuksessa

Euroopan tason yhteistyötä ammatillisessa koulutuksessa on edelleen laajennettu Bruggen julkilausumalla ja Riian julkilausumalla.

EU:n toimielimet, jäsenmaat ja ehdokasmaat, Euroopan talousalueen maat, EU:n työmarkkinaosapuolet sekä eurooppalaiset ammatilliset oppilaitokset ovat sopineet seuraavista tavoitteista vuosille 2015–2020:

  • Edistetään työssä oppimista sen kaikissa muodoissa ja kiinnitetään erityishuomiota oppisopimuskoulutukseen ottamalla toimintaan mukaan työmarkkinaosapuolet, yritykset, kauppakamarit ja ammatillisen koulutuksen tarjoajat ja kannustamalla innovointia ja yrittäjyyttä.
  • Kehitetään edelleen ammatillisen koulutuksen laadunvarmistusjärjestelmiä ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen (EQAVET) suosituksen mukaisesti ja luodaan jatkuvia tieto- ja palautemekanismeja ammatillisen perus- ja täydennyskoulutuksen järjestelmiin oppimistulosten perusteella.
  • Parannetaan kaikkien mahdollisuuksia saada ammatillista koulutusta ja tutkinto joustavammilla ja helppopääsyisemmillä järjestelmillä erityisesti tarjoamalla tehokkaita ja yhdennettyjä neuvontapalveluita sekä varmistamalla epävirallisen ja arkioppimisen validointimahdollisuudet.
  • Vahvistetaan avaintaitoja ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmissa ja tarjotaan parempia mahdollisuuksia näiden taitojen hankkimiseksi tai kehittämiseksi ammatillisen perus- tai jatkokoulutuksen avulla.
  • Otetaan käyttöön järjestelmällinen lähestymistapa ja mahdollisuudet ammatillisen koulutuksen opettajien, kouluttajien ja ohjaajien perus- ja täydennysvaiheen ammatilliseen kehittämiseen sekä koulu- että työympäristöissä.

Ammatillisen koulutuksen neuvoa-antava komitea on hyväksynyt ammatillisen koulutuksen tulevaisuutta käsittelevän lausunnon, jolla edistetään Euroopan komission toimintapolitiikkaa vuoden 2020 jälkeen.

Viimeisimmät uutiset

Komissio esitti 1.7.2020 kunnianhimoisen ohjelman ohjaamaan covid-19-elpymistoimia työllisyys- ja sosiaalipolitiikan alalla. Painopiste on taidoissa ja ammatillisessa koulutuksessa. 

Ehdotukset ovat tärkeä osa puheenjohtaja von der Leyenin Euroopan elpymissuunnitelmaa. Komissio ehdottaa muun muassa seuraavia uudistuksia:

  • Komission tiedonanto: Euroopan osaamisohjelma kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja mukautumisvalmiuksien edistämiseksi. Tiedonannossa esitetään 12 EU:n toimea, joiden tavoitteena on taitokumppanuuksien sekä täydennys- ja uudelleenkoulutuksen tukeminen sekä elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien lisääminen. 

    Yksi tiedonannon tärkeimmistä toimista on uusi osaamissopimus, joka käynnistetään marraskuussa 2020 ammattitaitoviikkojen aikana. Osaamissopimuksessa asetetaan kunnianhimoisia EU:n tason määrällisiä tavoitteita ja hahmotellaan, miten EU voi tukea investointeja osaamiseen. 
     

  • Tiedonantoon liittyy komission yksiköiden valmisteluasiakirja, joka koskee vuonna 2012 annettua neuvoston suosituksen arviointia epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista.
     
  • Komissio on esittänyt ehdotuksen neuvoston suositukseksi kestävää kilpailukykyä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja selviytymiskykyä tukevasta ammatillisesta koulutuksesta. Ehdotuksella pyritään varmistamaan, että ammatillisen koulutuksen avulla työvoima – ikään katsomatta – saa taidot, jotka tukevat covid-19:n jälkeistä elpymistä, vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. 

    Ehdotuksessa esitetään EU:n tason toimia, jotka tukevat ammatillisen koulutuksen uudistusta selkeillä määrällisillä tavoitteilla. Ehdotukseen on liitetty komission yksiköiden valmisteluasiakirja.

Komission työtä ammatillisen koulutuksen alalla tukee kaksi virastoa:

  • Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Cedefop) auttaa laatimaan eurooppalaisen ammatillisen koulutuksen toimintapolitiikkaa. Se osallistuu koulutuspolitiikan täytäntöönpanoon tekemällä tutkimusta ja analyysejä sekä tiedottamalla ammatillisen koulutuksen järjestelmistä, politiikoista ja käytännöistä sekä osaamisen tarpeista ja kysynnästä EU:ssa.
  • Euroopan koulutussäätiö (ETF) osallistuu ammattitaidon ja osaamisen kehittämiseen EU:n ulkosuhdepolitiikan puitteissa.

EU:n tason toimet ammatillisen koulutuksen alalla

Ammatillista koulutusta tukevat rahoitusvälineet

  • Erasmus+ -ohjelmalla on 14,774 miljardin euron ohjeellinen kokonaismääräraha, josta lähes 3 miljardia euroa osoitetaan ammatilliseen koulutukseen kaudella 2014–2020. Ohjelma tarjoaa vuosittain 130 000:lle ammatillisen koulutuksen opiskelijalle ja 20 000 opettajalle mahdollisuuden opiskelija- ja opettajavaihtoon. Lisäksi Erasmus+ -ohjelman strategisten kumppanuuksien määrärahoista rahoitetaan vuosittain lähes 500:aa ammatillisen koulutuksen hanketta. Ohjelma tukee myös muita toimia, kuten alakohtaisia osaamisalliansseja.
  • Euroopan sosiaalirahasto (ESR) on tärkeä ammatillisen koulutuksen tukija. Yksi rahaston temaattisista tavoitteista vuosille 2014– 2020 liittyy ammatilliseen koulutukseen. Sen puitteissa on osoitettu lähes 15 miljardia euroa muun muassa elinikäisten oppimismahdollisuuksien tasavertaisen saatavuuden parantamiseen, joustavien oppimisväylien edistämiseen sekä koulutusjärjestelmien ja työmarkkinoiden tarpeiden yhteensovittamiseen.