Eurooppalaisen koulutusyhteistyön puitteet (ET 2020) tarjoavat mahdollisuuksia kehittää koulutuspolitiikan parhaita käytäntöjä, kerätä ja levittää tietoa sekä edistää koulutuspolitiikan uudistuksia kansallisella ja alueellisella tasolla.
Puitteiden perustana on elinikäisen oppimisen periaate. Puitteet kattavat näin ollen kaiken koulutuksen varhaislapsuudesta ammatilliseen aikuiskoulutukseen ja korkea-asteen koulutukseen. Huomioon otetaan kaikissa muodoissa tapahtuva oppiminen: virallinen oppiminen, epävirallinen oppiminen ja arkioppiminen.
ET 2020 -strategiassa on neljä EU:n yhteistä tavoitetta:
- edistetään elinikäistä oppimista ja ulkomailla opiskelua
- parannetaan koulutuksen laatua ja tehokkuutta
- edistetään tasapuolisuutta, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja aktiivista kansalaisuutta
- edistetään luovuutta, innovointia ja yrittäjyyttä kaikilla koulutusasteilla.
Lisäksi ET 2020 -strategialla tuetaan seuraavien Euroopan tason vertailuarvojen saavuttamista vuoteen 2020 mennessä:
- vähintään 95 % lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen
- lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä heikosti menestyvien 15‑vuotiaiden osuus on alle 15 %
- koulunkäynnin lopettaneiden 18–24-vuotiaiden osuus on alle 10 %
- vähintään 40 %:lla 30–34-vuotiaista on korkea-asteen koulutus
- vähintään 15 % aikuisista osallistuu koulutukseen
- vähintään 20 % korkeakoulututkinnon suorittaneista ja 6 % 18–34-vuotiaista ammattitutkinnon suorittaneista on suorittanut opinto- tai harjoittelujakson ulkomailla
- vähintään 82 % tutkinnon suorittaneista (20–34-vuotiaista, joilla on vähintään toisen asteen koulutus ja jotka päättivät koulutuksensa edellisten 1–3 vuoden aikana) on työllistynyt.
Strategisia puitteita toteutetaan erilaisin keinoin ja välinein, joita ovat muun muassa
- EU-maiden ja keskeisten sidosryhmien nimittämistä asiantuntijoista koostuvat työryhmät
- eri EU-maiden järjestämät vertaisoppimistapahtumat, joiden tarkoituksena on esitellä olemassa olevia hyviä käytäntöjä kansallisella tasolla tai käsitellä jotakin erityiskysymystä muiden EU-maiden kanssa
- vertaisarvioinnit, joissa jokin EU-maa saa neuvoja muilta EU-mailta tietyn haasteen ratkaisemiseen
- vertaisneuvonta, jossa jokin EU-maa saa tukea tiettyyn haasteeseen liittyvän toimintapolitiikkansa suunnitteluun tai toteutukseen muutaman muun EU-maan asiantuntijoilta
- koulutuksen seurantakatsaus, jossa seurataan vuosittain EU-maiden edistymistä ET 2020 -strategian tavoitteiden ja vertailuarvojen saavuttamisessa; tämän analyysin avulla arvioidaan myös EU-maiden laajempaa sosioekonomista edistystä talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä
- yhteiset vertailuvälineet ja lähestymistavat, joita on kehitetty työryhmissä tai keskinäiseen oppimiseen liittyvissä toimissa
- sidosryhmien (mm. kansalaisyhteiskunta, elinkeinoelämä ja työmarkkinajärjestöt) kanssa toteutettavat kuulemis- ja yhteistyötoimet, esimerkiksi koulutusalan EU-huippukokous ja Euroopan koulutus- ja nuorisofoorumi
- koulutuspolitiikan kehittämistoimien ja innovatiivisten hankkeiden rahoittaminen Erasmus+ -ohjelmasta.