Jokaisella EU-kansalaisella on oikeus saada suojelua minkä tahansa EU-maan diplomaatti- ja konsuliviranomaisilta EU:n ulkopuolisessa maassa, jos hänen omalla maallaan ei ole edustusta kyseisessä maassa.

EU-kansalaisilla on oikeus konsuliapuun samoin edellytyksin kuin kyseisen toisen EU-maan omilla kansalaisilla.

Konsuliavun pyytäminen ja annettava apu

Kun EU-kansalainen pyytää apua toisen EU-maan suurlähetystöstä tai konsulaatista, hänen on esitettävä passi tai henkilötodistus, jolla hän todistaa kansalaisuutensa. Jos asiakirja on varastettu tai kadonnut, suurlähetystö voi hyväksyä muun todisteen.

Suojelua antavien diplomaatti- tai konsuliedustustojen on kohdeltava apua pyytäviä EU:n kansalaisia aivan kuin nämä olisivat edustuston edustaman EU-maan kansalaisia.

Tyypillisiä tapauksia, joissa saatetaan tarvita suurlähetystön tai konsulaatin apua:

• kuolemantapaus
• vakava onnettomuus tai sairastuminen
• pidätys tai vangitseminen
• väkivaltarikos
• hätäapu ja kuljetus kotimaahan.

EU-maiden konsuliapuyhteistyön historiaa – Euroopan komission toimet

EU-maat hyväksyivät 20.4.2015 direktiivin konsuliviranomaisten EU:n ulkopuolella asuville tai
matkustaville EU-kansalaisille antamasta suojelusta. Direktiivissä selvennetään, milloin ja miten EU-kansalaisilla on oikeus saada apua muiden EU-maiden suurlähetystöiltä tai konsulaateilta, jos he ovat joutuneet vaikeuksiin jossakin EU:n ulkopuolisessa maassa. Direktiivin tarkoituksena on helpottaa yhteistyötä konsuliviranomaisten välillä ja parantaa EU-kansalaisten oikeutta saada suojelua.

23.3.2011: Komissio antoi tiedonannon "Konsuliviranomaisten EU:n kansalaisille kolmansissa maissa antama suojelu: tilanne nyt ja tulevaisuudessa", jossa tarkastellaan vuosien 2007–2009 toimintasuunnitelman toteutusta ja tulevia toimia.

Samalla komissio otti käyttöön tämän kansalaisille suunnatun konsuliapusivuston, joka sisältää muun muassa EU-maiden EU:n ulkopuolisissa maissa sijaitsevien konsulaattien ja suurlähetystöjen yhteystiedot.

Oikeus konsuliviranomaisten suojeluun sisällytettiin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 20 ja 23 artiklaan Lissabonin sopimuksella. Tämä oikeus vahvistetaan myös Euroopan unionin perusoikeuskirjan 46 artiklassa.

Maaliskuussa 2011 julkaistu tiedonanto oli jatkoa joulukuussa 2007 annetulle komission toimintasuunnitelmalle vuosiksi 2007–2009. Suunnitelman tavoitteena oli tehostaa konsuliapua ja lisätä kansalaisten tietämystä oikeuksistaan.

28.11.2006: Komissio antoi vihreän kirjan diplomaatti- ja konsuliviranomaisten Euroopan unionin kansalaisille antamasta suojelusta kolmansissa maissa. Asiakirjan tarkoituksena oli käynnistää keskustelu keinoista, joilla tätä EU-kansalaisten oikeutta voitaisiin vahvistaa.