Ilmastotoimet

2050 – Pitkän aikavälin strategia

EU:n toimet

EU aikoo saavuttaa ilmastoneutraaliuden – talouden, jonka kasvihuonekaasujen nettopäästöt ovat nolla – vuoteen 2050 mennessä. Tämä on Euroopan vihreän kehityksen ohjelman keskeinen tavoite. Tavoite vastaa EU:n sitoutumista Pariisin sopimuksen mukaisiin maailmanlaajuisiin ilmastotoimiin.

Ilmastoneutraaliin yhteiskuntaan siirtymisen on tapahduttava nopeasti. Se on haasteellinen tehtävä, mutta tarjoaa samalla mahdollisuuden rakentaa parempaa yhteiskuntaa kaikille.

Siirtymisprosessissa on tehtävää yhteiskunnan kaikille osille ja talouden aloille, joita ovat esimerkiksi energia-ala, teollisuus, liikkuvuus, rakennusala ja maa- ja metsätalous.

EU voi näyttää tietä investoimalla realistisiin teknologisiin ratkaisuihin, lisäämällä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia, yhdenmukaistamalla toimia teollisuus-, rahoitus- ja tutkimuspolitiikan kaltaisilla avainaloilla ja turvaamalla sosiaalisesti oikeudenmukaisen siirtymän.

Komission visio

Komissio esitti marraskuussa 2018 visionsa ilmastoneutraalista EU:sta. Komissio tarkasteli kaikkia siirtymän kannalta keskeisiä aloja ja mahdollisia toteuttamistapoja.

Komission visio kattaa lähes kaikki EU:n politiikanalat ja noudattaa Pariisin sopimuksen tavoitetta pitää maapallon lämpötilan nousu selvästi alle 2 celsiusasteessa ja jatkaa toimia, joilla lämpeneminen pyritään rajaamaan alle 1,5 celsiusasteeseen.

Osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa komissio ehdottaa vuonna 2020 ensimmäistä eurooppalaista ilmastolakia, jolla vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoite sisällytetään lainsäädäntöön.

EU:n strategia

Jokaista Pariisin sopimuksen osapuolta on pyydetty ilmoittamaan vuoteen 2020 mennessä vuosisadan puoliväliin ulottuvasta pitkän aikavälin strategiastaan vähäpäästöisen talouden kehittämiseksi.

Euroopan parlamentti hyväksyi tavoitteen vähentää kasvihuonekaasujen nettopäästöt nollaan päätöslauselmassaan ilmastonmuutoksesta (maaliskuu 2019) ja päätöslauselmassaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (tammikuu 2020).

Eurooppa-neuvosto vahvisti joulukuussa 2019 tavoitteen saavuttaa ilmastoneutraali EU vuoteen 2050 mennessä Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti.

EU-johtajat pyysivät myös komissiota valmistelemaan ehdotuksen EU:n pitkän aikavälin strategiaksi mahdollisimman aikaisin vuonna 2020, jotta neuvosto voi hyväksyä sen ja toimittaa sen YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimukseen (UNFCCC).

Kansalliset strategiat

EU-maiden on laadittava kansalliset pitkän aikavälin strategiansa siitä, miten ne aikovat vähentää kasvihuonekaasupäästöjään Pariisin sopimuksen mukaisten sitoumustensa ja EU:n tavoitteiden täyttämiseksi.

Sidosryhmien palaute

  • 10.–11.7.2018 järjestettyyn sidosryhmätapaamiseen osallistui yrityksiä, tutkimusyhteisöjä ja kansalaisyhteiskuntaa edustavia sidosryhmiä. Tapaamisessa keskusteltiin EU:n tulevasta strategiasta.
  • Aiheesta järjestettiin (17.7.–9.10.2018) julkinen kuuleminen, johon tuli yli 2 800 vastausta.
  • Komissio käynnisti EU:n laajuisen pohdinnan EU:n strategiasta. Pohdintaan osallistui EU:n toimielinten, kansallisten parlamenttien, yrityssektorin, kansalaisjärjestöjen, kaupunkien ja yhteisöjen edustajia sekä kansalaisia kaikkialta Euroopasta.

Keskeiset asiakirjat

Asiakirjat

2018 – Visio EU:n pitkän aikavälin strategiaksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä

2011 - Etenemissuunnitelma – kilpailukykyinen vähähiilinen Eurooppa

Euroopan komissio esitti vuonna 2011 etenemissuunnitelman, jonka tavoitteena on kilpailukykyinen ja vähähiilinen Eurooppa vuoteen 2050 mennessä. Siinä esitellään vuoteen 2050 asti ulottuvia mahdollisia toimia, joiden avulla EU voisi vähentää kasvihuonekaasupäästönsä sovitulle 80–95 %:n tasolle osana kaikilta teollisuusmailta edellytettäviä vähennyksiä. Etenemissuunnitelmassa esitetään välitavoitteita sekä eri alojen toimintapolitiikkaan liittyviä haasteita, investointitarpeita ja mahdollisuuksia.

Keskeiset asiakirjat:

  • Huhtikuu 2012 – Raportti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tehtävistä käyttäytymismuutoksista ja niiden sisällyttämisestä kvantitatiivisiin pitkän aikavälin politiikkaskenaarioihin