Ilmastotoimet

EU:n ilmastotoimet

Uhkaavan ilmastonmuutoksen estäminen ensisijaisen tärkeää EU:lle. EU pyrkii vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja kannustaa muita maita ja alueita toimimaan samoin.

EU:n keskeiset tavoitteet vuoteen 2020 mennessä

  • kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta
  • uusiutuvista lähteistä saatavan energian osuuden lisääminen 20 prosenttiin energiankulutuksesta
  • 20 prosentin lisäys energiatehokkuuteen

EU:n keskeiset tavoitteet vuoteen 2030 mennessä

  • kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vähintään 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta
  • uusiutuvista lähteistä saatavan energian määrän lisääminen vähintään 27 prosenttiin energiankulutuksesta
  • vähintään 27 prosentin lisäys energiatehokkuuteen

Pitkän aikavälin tavoite

EU aikoo vähentää päästöjään vuoteen 2050 mennessä merkittävästi – jopa 80–95 % verrattuna vuoden 1990 tasoon. Tällaista vähennystä edellytetään kollektiivisesti kaikilta teollisuusmailta.

Energiatehokkaampi ja vähähiilisempi talous tukee myös talouskasvua, luo uusia työpaikkoja ja vahvistaa EU:n kilpailukykyä.

Maailman hiilijalanjälki © Hemera

Toimintalinjat

EU käyttää sekä taloudellista tukea että sääntelyä saavuttaakseen ilmastotavoitteensa.

Taloudellinen tuki

  • EU:n talousarviosta vuosille 2014–2020 on määrä käyttää ilmastonsuojeluun vähintään 20 prosenttia eli jopa 180 miljardia euroa. Myös EU-maat rahoittavat suojelutoimia.
  • EU rahoittaa vähähiiliseen energiaan liittyviä demonstrointihankkeita päästökauppajärjestelmän avulla. Sellaisia ovat esimerkiksi voimaloista ja muista teollisuuslaitoksista peräisin olevan hiilidioksidin talteenotto ja varastointi maaperään.

Sääntely

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Euroopan komissio on hyväksynyt EU:n strategian ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja pyytänyt kutakin EU-maata laatimaan ilmastonmuutoksen väistämättömiin seurauksiin sopeutumista koskevan kansallisen toimintasuunnitelman vuoteen 2017 mennessä. Monet maat ovat jo määritelleet kansallisen sopeutumisstrategian.

Strategisia toimia ovat esimerkiksi:

  • veden käytön vähentäminen
  • rakennusmääräysten mukauttaminen
  • suojapatojen rakentaminen
  • kuivuuteen mukautuvien viljelykasvien kehittäminen.

Rajana 2 °C

Ilmaston lämpeneminen on pidettävä alle 2 °C:ssa verrattuna esiteolliseen aikaan, jotta vältytään mahdollisesti tuhoisilta ympäristöseurauksilta.

Lähes kaikki maat sopivat tästä tavoitteesta vuonna 1992 tehdyssä ilmastonmuutosta koskevassa Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksessa (UNFCCC).

Tavoitteeseen pääseminen edellyttää, että kaikki maat pysäyttävät kasvihuonekaasupäästöjensä lisääntymisen vuoteen 2020 mennessä ja vähentävät niitä 60 % vuoden 2010 tasosta vuoteen 2050 mennessä.

Tuorein tutkimus osoittaa, että jos päästöjä ei vähennetä riittävästi, vuosisadan lopussa ilmasto on todennäköisesti lämmennyt enemmän kuin 2 °C ja mahdollisesti jopa 5 °C.

Kansainväliset toimet

EU on mukana vuonna 2015 tehdyssä uudessa kansainvälisessä ilmastosopimuksessa, joka on määrä panna täytäntöön vuonna 2020.

Se on myös sitoutunut Kioton pöytäkirjan toiseen vaiheeseen, joka kattaa vuodet 2013–2020.

Maailman suurimpana kehitysavun antajana EU on myös merkittävä ilmastonmuutoksen torjunnan rahoittaja.

Links
Hakemasi sivu/asiakirja on saatavana seuraavilla kielillä:English (en)