Skip to main content
European Anti-Fraud Office
Ilmoita petoksesta

Petostentorjunnan oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 325 artikla (aiemmin EY:n perustamissopimuksen 280 artikla).

1. OLAFin perustaminen

Muutokset:

2. OLAFin rooli: hallinnolliset tutkimukset ja yhteistyö Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) kanssa 

Seuraavissa asetuksissa ja sopimuksissa määritellään OLAFin tärkeimmät tehtävät ja toimeksianto hallinnollisten tutkimusten yhteydessä. Tutkimukset liittyvät joko EU:n taloudelliseen etuun, jolloin ne toteutetaan jäsenmaissa, tai EU:n toimielinten työntekijöihin.

Uusimmilla muutoksilla tehostetaan OLAFin ja Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) yhteistyötä, jossa ne vaihtavat tietoja keskenään ja täydentävät toistensa työtä päällekkäisyyksiä välttäen. Tarkistetussa OLAF-asetuksessa myös uudistetaan sääntöjä paikalla tehtävistä tutkimuksista, tilitietojen saannista ja tutkimusten kohteena olevien henkilöiden oikeuksista tutkintamenettelyn aikana ja tehostetaan näin OLAFin tutkintavaltuuksien käyttöä.

3. EU:n horisontaalinen lainsäädäntö jäsenmaissa tehtävistä tarkastuksista

4. Alakohtainen EU-lainsäädäntö

 Seuraavissa asetuksissa on säännöksiä väärinkäytösten ehkäisystä ja havaitsemisesta:

5. Sääntöjenvastaisuuksista ilmoittaminen ja väärinkäytettyjen varojen palauttaminen

Yhteisen maatalouspolitiikan rahoittaminen:

EU:n rakennerahastot, koheesiorahasto, Euroopan meri- ja kalatalousrahasto:

Vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto:

Sisäasioiden EU-rahastot:

6. EU:n rikoslainsäädännön yhdenmukaistaminen

EU:n rikoslainsäädännön yhdenmukaistamista koskevat yleissopimukset

1) 1. pöytäkirja
2) 2. pöytäkirja ja sen selitysmuistio
3) pöytäkirja unionin tuomioistuimen toimivallasta

Komission raportit 26. heinäkuuta 1995 tehdyn EU:n yleissopimuksen ja siihen liittyvien pöytäkirjojen täytäntöönpanosta jäsenmaissa:

a) vuoden 2004 raportti ja liite
b) vuoden 2008 raportti ja liite

Huom. Yhteisöpetossopimus on määrä korvata kaikkien EU:n jäsenvaltioiden paitsi Tanskan osalta ns. PIF-direktiivillä (lisätietoa jäljempänä). Yhteisöpetossopimusta sovelletaan sen jälkeen vain Tanskaan. PIF-direktiivi on pantava täytäntöön heinäkuuhun 2019 mennessä.

Direktiivi unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (”PIF-direktiivi”)

Jäsenvaltioiden, joita direktiivi sitoo (kaikki muut jäsenvaltiot paitsi Tanska), on saatettava sen säännökset osaksi kansallista lainsäädäntöään 2 vuoden kuluessa (heinäkuuhun 2019 mennessä). Sen jälkeen PIF-direktiivi korvaa yhteisöpetossopimuksen ja sen pöytäkirjat jäsenvaltioissa, joita direktiivi sitoo, mutta yhteisöpetossopimus jää voimaan Tanskassa.

7. Työjärjestelyt

8. Sopimukset kolmansien osapuolten kanssa

Sopimukset kolmansien osapuolten kanssa molemminpuolisesta hallinnollisesta avusta tulliasioissa

9. Tullietuusjärjestelmiin sisältyvät tullipetosten torjuntatoimet

Tuotteiden tullietuuskohtelu voidaan keskeyttää petostentorjuntasäännösten perusteella seuraavista syistä:

  • jos havaitaan laajamittainen petos tai väärinkäytös
  • jos osapuolten yhteistyö ei ole riittävän tehokasta, jotta sillä voitaisiin puuttua tullilainsäädännön loukkauksiin.

Petostentorjuntasäännösten tavoitteena on torjua laitonta kauppaa estämällä tullietuuksien väärinkäyttö. Tällaiset säännökset tukevat laillisen kaupan harjoittajia, sillä niillä pyritään lopettamaan vilpillinen ja epäreilu kilpailu.

EU myöntää tullietuuksia EU:n ulkopuolisille maille sillä edellytyksellä, että niiden ohessa sovelletaan asianmukaisia petostentorjuntatoimenpiteitä. Tämä periaate sisältyy Euroopan komission, EU:n neuvoston, Euroopan parlamentin ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen strategia-asiakirjoihin.

Näiden linjausten perusteella petostentorjuntasäännöksiä sisältyy

  • kaikkiin autonomisiin järjestelmiin, kuten yleiseen tullietuusjärjestelmään (GSP), joka kattaa noin 76 maata (vuonna 2018)
  • perinteisiin tullietuusjärjestelyihin, kuten vapaakauppasopimuksiin ja talouskumppanuussopimuksiin, joita on tehty yli 45 muun maan kanssa.

Petostentorjuntasäännöksiä on nimetty eri tavoin, esimerkiksi seuraavasti:

  • hallinnollista yhteistyötä koskevat erityismääräykset (Kolumbian, Perun ja Ecuadorin kanssa tehty vapaakauppasopimus ja Meksikon kanssa tehty sopimus, joka ei ole vielä tullut voimaan)
  • etuuskohtelun täytäntöönpano (Chile)
  • hallinnollisen yhteistyön laiminlyöminen (Montenegro)
  • tullietuuskohtelun hallinnointia koskevat erityistoimenpiteet (Vietnam ja Japani, jonka kanssa tehty sopimus ei ole vielä tullut voimaan).

Luettelo petostentorjuntasäännöksistä

10. Oikeuskäytäntö

OLAFin toimintaan liittyvät Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisut