OIKEUDELLINEN HUOMAUTUS - Tällä sivustolla oleviin tietoihin liittyyvastuuvapauslausekesekätekijänoikeutta koskeva huomautus
  Euroopan komissio > Aluepolitiikka


Newsroom Newsroom Commissioner Debate Issues Directorate General

Sanasto | Haku | Yhteystiedot | Mailing lists
 
Inforegio/Panorama
Tammikuu 2001

Alueellisen kehityksen neljännesvuosijulkaisu

Uutisia jäsenvaltioista
Suomi
Tehoa alueohjelmien viestintään


Suomen alueellisten tavoiteohjelmien viestintään haetaan tehoa yhtenäisellä tavoiteprofiililla, joka on määritelty ohjelmille yhteisessä viestintäsuunnitelmassa. Tavoiteprofiililla pyritään aktiivisesti vaikuttamaan ohjelmista muodostuvaan mielikuvaan ja sen avulla osoitetaan suunta, johon viestintää kehitetään. Viestintää tukee yhtenäinen visuaalinen ilme. Sisäasiainministeriö koordinoi viestintää, mutta käytännön toiminta tapahtuu maakunnissa.

Suomessa toteutettaville tavoite 1- ja 2 -ohjelmille on äskettäin laadittu yhteinen viestintäsuunnitelma, joka toimii yleisenä puitteena tiedotustoimille. Suunnitelma istuu hyvin yhteen komission tukitoimiin liittyvän tiedotus- ja julkistamistoimia koskevan asetuksen kanssa.

Viestintäohjelma koskee tavoite 1- ja 2 -alueohjelmien profiilia. Yhtenäisen tavoiteprofiilin avulla pyritään selkeyttämään näistä ohjelmista muodostuvaa mielikuvaa. Käytännön työkaluna toimii malli, jossa yhdessä sovitut painotukset on ryhmitelty määreiksi, jotka avataan teemoiksi ja edelleen sanomiksi. Yhteisiksi teemoiksi on sovittu seuraavat: aluelähtöisyys, tavoitteellisuus, tasa-arvo, osaaminen, yhteistyö, lisäarvo, hyvinvointi ja työllisyys, jatkuvuus sekä tehokkuus. Tavoitteena on, että kaikki ohjelmaa toteuttavat organisaatiot rakentavat viestintänsä tukemaan yhteisiä teemoja. Kukin viestijä valitsee teemojen painotukset ja teemoja tukevan sanoman konkreettisen sisällön kohderyhmän ja tilanteen mukaan. Selkeydellä ja toisiaan tukevilla viesteillä saadaan näkyvyyttä, kuuluvuutta ja uskottavuutta.

Tietoa välitetään helposti omaksuttavassa muodossa välttämällä vaikeasti avautuvaa ammattikieltä ja käsitteitä. Erityisen voimakkaasti on panostettu kohderyhmän kiinnostuksen voittamiseen esittelemällä monipuolisesti ohjelmien tarjoamia mahdollisuuksia ja saavutuksia. Hankkeiden toteuttajien haastatteluilla ohjelmille annetaan kasvot. Ohjelmien vaikuttavuutta esiintuotaessa viestintään on lisättävissä pehmeitä arvoja yksilötasolla: työn ja toimeentulon turvaaminen, sosiaalinen hyvinvointi, elämänlaatu, usko tulevaisuuteen ja omakohtainen vastuunkanto.

Näkyvyyden parantamista haetaan myös ohjelmille luodulla yhtenäisellä visuaaliselle ilmeellä, joka karsii eri organisaatioiden välittämien sanomien mahdollista hajanaisuutta. Graafinen ohjeistus sisältää sloganin ja tunnuksen, jota käytetään yhteisön tunnuksen rinnalla kaikissa tavoite 1 ja 2 -ohjelmiin liittyvissä tiedotteissa. Tunnuksen ohella yhtenäisyyttä ja sitä kautta voimaa viestintään tuovat yhdenmukainen kuvankäyttö, värimaailma ja topografia sekä ilmoitus ja esitemallit.

Viestintäsuunnitelma laadittiin yhteistyössä

Viestintäsuunnitelma laadittiin alueellisten tavoiteohjelmien hallintoviranomaisena toimivan sisäasiainministeriön johdolla vuorovaikutteisesti ministeriöiden, maakuntien liittojen ja muiden ohjelmaa toteuttavien organisaatioiden kanssa viestintäkonsultin avulla. Työ aloitettiin ohjelmatyöhön osallistuvien henkilöiden haastatteluilla sekä tiedotusvälineiden levittämän julkisuuskuvan analyysillä. Suunnitelmaa kehitettiin myös helmikuussa 2000 järjestetyn viestinnän asiantuntijaseminaarin ja sen pohjalta rakennetun viestintäverkoston avulla.

Viestintäsuunnitelman tarkoituksena on lisätä Euroopan unionin osarahoittamien toimien näkyvyyttä, tehokkuutta ja avoimuutta, tehostaa yhteistyötä ja lisätä aitoa kumppanuutta eri toimijoiden kesken, lisätä tietoa, aktivoida hankeideointia, vauhdittaa uusien hankkeiden käynnistämistä ja nostaa ohjelmien tunnettuutta edistämällä yhtenäistä imagoa.

Yhtä jalkaa viestintäsuunnitelman laatimisen kanssa on kulkenut kumppanien sitouttaminen. Kevään aikana viestintäsuunnitelmasta keskusteltiin suunnitelman toteuttamisen kannalta keskeisten toimijoiden kanssa ja saatiin periaatteellinen kannatus suunnitelmalle. Tämän jälkeen suunnitelma hyväksyttiin neljässä seurantakomiteassa. Samalla on rakennettu eri organisaatioiden viestinnän asiantuntijoista koostuvaa viestintäverkostoa. Viestintäverkoston rooli ja sitoutumisen aste ratkaisevat pitkälti sen, päästäänkö viestintäsuunnitelman tavoittelemaan integroituun viestintään.

Marja Taskinen,
neuvotteleva virkamies
Sisäasiainministeriö
Aluekehitysosasto

syyskuu 2000


 

Last modified on