OIKEUDELLINEN HUOMAUTUS - Tällä sivustolla oleviin tietoihin liittyyvastuuvapauslausekesekätekijänoikeutta koskeva huomautus
  Euroopan komissio > Aluepolitiikka


Newsroom Newsroom Commissioner Debate Issues Directorate General

Sanasto | Haku | Yhteystiedot | Mailing lists
 
Inforegio/Panorama
Tammikuu 2001

Alueellisen kehityksen neljännesvuosijulkaisu

Tarkastelun kohteena
Göteborgin ja Bohusin alue,
meren ja kivien ehdoilla

Tätä nykyä Göteborgin ja Bohusin alueeksi kutsutulla seudulla oli asutusta jo kivikaudella. Lukuisat megaliittihaudat ja muutamat asumusten jäännökset muistuttavat esihistoriallisesta menneisyydestä. Maakunnan maine perustuu kuitenkin lukuisiin pronssikautisiin kallioveistoksiin. Nämä graniittiin kaiverretut kuvat kuuluvat nykyään ihmiskunnan maailmanperintökohteisiin ja antavat uusia mahdollisuuksia alueelle, joka kärsii kalatalouden hitaasta mutta väistämättömästä hiipumisesta. Kalastuselinkeinon taantumisen vastapainoksi seudulla panostetaankin kulttuurimatkailuun.

Alue sijaitsee Ruotsin länsirannikolla, missä sijaitsee myös maan suurin järvi Vänern sekä lukuisia vuonoja, merenlahtia, saaria ja niemiä. Maakunnan rannikkovyöhyke on 160 kilometriä pitkä ja yhtyy pohjoisessa Norjan rajaan.

Sisämaassa tasankoja halkovat ylängöt, jyrkät kukkulat ja syvät laaksot, jotka ovat vuonojen luonnollisia jatkeita seuduilla, joilla maa on jääkauden jälkeen kohonnut 100 metristä 170 metriin.

Bohuslän ja sen 3 000 pientä saarta käsittävä saaristo ovat Ruotsin suosituimpia matkailukohteita. Maakunnan pääelinkeino oli pitkään kalastus, mutta muutaman vuosikymmenen ajan kalastajien määrä on jatkuvasti vähentynyt. Lukuisat pienet satamat olisivat autioituneet, jos ne eivät olisi suuntautuneet matkailuun. Jonkin ajan kuluttua ala muodostuu 766 000 asukkaan pääasialliseksi tulonlähteeksi. Maakunnassa on myös jalostamoja, petrokemian teollisuutta, paperitehtaita ja kasvava lääketieteen sektori.

Alueen elinkeinoelämä hyötyy myös Ruotsin toiseksi suurimman kaupungin Göteborgin läheisyydestä, sillä sinne on asettunut lukuisia monikansallisia yhtiöitä.


Taidetta kolmen vuosituhannen takaa

Tanumin arkeologinen alue Bohuslänin pohjoisosassa muodostaa ainutlaatuisen rikkaan ja monipuolisen sekä kulttuurisesti yhtenäisen taiteellisen kulttuuriperinnön. Sen kolmetuhatvuotiset kaiverrukset kuvaavat seudun ensimmäisten asukkaiden elintapoja. Tanumin kaiverrusten ansiosta Ruotsin ja Norjan rajaseutualueet ovat liittyneet Euroopan unionin tukemaan, Interreg-yhteisöaloitteen osana toteutettavaan yhteistyöhankkeeseen.


Pronssikaudelta peräisin olevat kalliokaiverrukset ovat erityisen herkkiä. Ne kärsivät ennen kaikkea saasteiden ja eroosion vaikutuksesta.

  Pronssikaudelta peräisin olevat kalliokaiverrukset ovat erityisen herkkiä eroosion ja saasteiden vaikutukselle. Jotta tämä kulttuuriperintö ei tuhoutuisi, Bohusin alue Ruotsissa ja Østfoldin alue Norjassa ovat tehneet tiivistä rajat ylittävää yhteistyötä vuodesta 1993 lähtien. Kyseisillä alueilla 75 000 veistosta on vaarassa tuhoutua, mikä uhkaa samalla myös 5 000 esihistoriallisen alueen olemassaoloa.

Jan Magnusson, yksi Ruotsin läntisen Götanmaan maakuntahallituksen järjestämän hankkeen vastuuhenkilöistä, on lapsesta asti taistellut tämän kulttuuriperinnön säilyttämisen puolesta.
"Laitoksille, museoille ja kulttuurille yleensäkin on elintärkeää kerätä kaikki saatavissa oleva tieto näistä kalliomaalauksista. Jos niiden kohtalona on kadota, kerätyt tiedot ovat ainoa niistä jäljelle jäävä muisto. Tästä syystä olemme päättäneet perustaa kaksi tietopankkia, joihin syötämme tietoja rajan molemmilta puolilta sitä mukaa kuin aloittamamme tutkimukset edistyvät.
Kaiverrusten säilyttämiseksi olemme ensinnäkin selvittäneet tuhoutumisprosessia. Olemme muodostaneet geologian, kemian, mikrobiologian, fysiikan, meteorologian ja arkeologian asiantuntijoista koostuvan asiantuntijaverkon. Olemme myös pystyneet määrittelemään tuhoutumiselle lukuisia syitä. Ensinnäkin kivet kärsivät rikkilaskeumista ja happosateista, jotka liuottavat kaikkein hauraimpia mineraaleja. Samanaikaisesti niitä tuhoavat levät, jäkälä ja sammal. Tämän tyyppinen kasvusto lisää kallioseinämien kykyä imeä vettä, kaasuja ja haitallisia hiukkasia. Nämä prosessit ovat verrattain hitaita ja aiheuttavat vähitellen graniitin veistetyn pinnan kulumisen.."

Suojellakseen veistoksia ruotsalaiset ja norjalaiset asiantuntijat kehittävät erilaisia teknisiä ratkaisuja. Maat tekevät yhteistyötä myös muilla aloilla.

"Halusimme myös oppia tuntemaan niitä ihmisiä, jotka tekivät nämä kaiverrukset pronssikaudella. Mitä osia tästä alueesta he asuttivat? Miten he elivät? Mikä oli heidän suhteensa luontoon?


Arkeologisten jäänteiden löytyminen Göteborgin ja Bohusin alueelta on lisännyt matkailijoiden kiinnostusta seutua kohtaan.
Liittyivätkö nämä veistokset rituaaleihin? Ja ennen kaikkea halusimme kertoa näistä asioista matkailijoille lisätäksemme kulttuurimatkailua Bohusin ja Østfoldin alueella."

Tämänkaltaiset lukuisat kysymykset ja halu tehdä löytöjä tunnetuksi kannustivat ruotsalaiset ja norjalaiset yhteistyökumppanit aloittamaan sarjan kaivauksia, joiden ansiosta Norjan Hunnista löydettiin arkeologinen alue ja molemmilta raja-alueilta useita hautausmaita.

"Kaivausten tulokset ovat ylittäneet odotuksemme. Sekä Bohusista että Østfoldista on löydetty kyliä, joissa on tulisijoja ja kivettyjä alueita sekä talojen jäännöksiä ja saviastioiden palasia. Löydöt ovat lisänneet seudun vetovoimaa ja johtaneet Göteborgin ja Oslon yliopistot sekä sisilialaisia ja unkarilaisia tutkimuslaitoksia yhdistävän tutkimusverkon perustamiseen."

Kokonaiskustannukset (1996-1999):
5 435 000 euroa
Euroopan unionin rahoitusosuus
(Interreg II): 655 000 euroa
Yhteystiedot:
Western Götaland County Administration Board
S-403 40 Göteborg
Puhelin: +46 31 60 50 59
Faksi: +46 31 60 52 09
Jan.magnusson@o.lst.se


 

Last modified on