OIKEUDELLINEN HUOMAUTUS - Tällä sivustolla oleviin tietoihin liittyyvastuuvapauslausekesekätekijänoikeutta koskeva huomautus
  Euroopan komissio > Aluepolitiikka


Newsroom Newsroom Commissioner Debate Issues Directorate General

Sanasto | Haku | Yhteystiedot | Mailing lists
 
Inforegio/Panorama
Tammikuu 2001

Alueellisen kehityksen neljännesvuosijulkaisu

Konstantinos Hatzidakis

Euroopan parlamentin aluepolitiikka

Konstantinos Hatzidakis
Konstantinos Hatzidakis, Euroopan parlamentin aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunnan puheenjohtaja.

 

 

Mitkä ovat Euroopan parlamentin viralliset vaikutuskeinot yhteisön aluepolitiikan täytäntöönpanossa?

Ensinnäkin voimme vaikuttaa Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) annetun asetuksen hyväksymiseen yhteispäätösmenettelyn ansiosta. Toiseksi hyväksyntämenettely antaa meille mahdollisuuden vaikuttaa merkittävästi rakennerahastoista annetun yleisasetuksen hyväksymiseen. Urban-aloite sisällytettiinkin tähän asetukseen suuresti parlamentin ja harjoittamamme painostuksen ansiota. Minulla on siitä henkilökohtaista kokemusta, koska toimin toisena esittelijänä yleisasetuksen hyväksymismenettelyn aikana.

Parlamentilla on kuitenkin myös muita tehtäviä. Meillä on erityinen vastuu talousarviota hyväksyttäessä ja valtuudet nimetä osa budjettivallan käyttäjistä. Olemme myös hyväksyneet yhdessä komission kanssa menettelyohjeet, joiden ansiosta saamme kaiken tiedon rakennerahastoista annetun yleisasetuksen täytäntöönpanosta ja ohjelmien toteuttamisesta. Lyhyesti sanoen voimme vaikuttaa asetuksen sisällön hyväksymiseen, minkä jälkeen valvomme asetuksen täytäntöönpanoa seuraamalla komission toimintaa.
Vaikka Euroopan alueiden tukemiseen suunnatut varat kasvoivat merkittävästi vuosina 1989-1999, talousarvio on nyt lyöty lukkoon vuoteen 2006 asti. Uskotteko, että rakennerahastoista ja koheesiorahastoista vuosittain myönnetyt 30 miljardia euroa riittävät varmistamaan heikoimmassa asemassa olevien alueiden kehityksen?

Tietenkin kaikkein köyhimmät jäsenvaltiot ja alueet toivoivat saavansa enemmän tukea. Rakennerahastoista myönnetty tuki auttaa kuitenkin merkittävästi kaventamaan rikkaiden ja köyhien välistä eroa. Tuensaajien suurimpana haasteena on käyttää varat tehokkaasti siten, ettei hallinnossa esiinny epäkohtia ja ettei ohjelmien toteuttaminen myöhästy.

Kesäkuussa osallistuitte komission järjestämään konferenssiin, jossa käsiteltiin rakennerahastojen hallintoa. Uskotteko, että hajautettu hallinto tehostaa rakennetoimien toteuttamista?

Mielestäni vanhassa asetuksessa säädetyt menettelyt olivat aivan liian monimutkaisia. Tästä syystä sovimme komission kanssa hajauttamisesta. Suoraan sanoen pelkään, että joidenkin pienimpien jäsenvaltioiden julkishallinto on tehotonta. Periaatteessa puollamme kuitenkin yksinkertaistamista, hajauttamista ja jäsenvaltioiden suurempaa vastuuta.

Euroopan parlamentti valvoo säännöllisesti aluetukiohjelmien toteuttamista jäsenvaltioissa. Mitä johtopäätöksiä tarkistusten perusteella on voitu tehdä?

Suurin osa jäsenvaltioista on esittänyt uudet ohjelmansa myöhässä. Hyväksyessämme uuden asetuksen ajattelimme, että ohjelmat käynnistettäisiin vuoden 2000 alussa. Komissio hyväksyi joitakin ohjelmia, mutta käytännössä kävi ilmi, että ne voitaisiin käynnistää vasta vuoden 2001 alussa. Vaikka tämä ei olekaan kovin vakavaa, aikataulun kanssa on selvästikin ongelmia.

Koska lukuisien ehdokasmaiden kehitys on jäljessä, laajentuminen tuo mukanaan merkittäviä haasteita taloudelliselle ja sosiaaliselle koheesiolle. Miten tämä vaikuttaa tulevaisuudessa eurooppalaiseen aluepolitiikkaan?

Luonnollisesti kaikki kannattavat laajentumista. On ennenaikaista ottaa kantaa kaikkiin laajentumista koskeviin näkökohtiin, mutta Euroopan unionin laajentumisen periaatetta itsessään ei kyseenalaista kukaan.

Useat Euroopan parlamentin jäsenet ovat kuitenkin ilmoittaneet olevansa huolissaan laajentumisen kielteisistä vaikutuksista koheesiorahastojen tuensaajamaihin. On selvää, ettei uusien maiden hyväksyminen unioniin saa haitata nykyisten jäsenvaltioiden kaikkein köyhimpiä alueita.

Aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunnan puheenjohtajana olen mukana myös laajentumisen vaikutusta koheesiopolitiikkaan käsittelevässä työryhmässä. Ryhmässä on kymmenen jäsentä, myös entinen komissaari Monika Wulf-Mathies. Vaikka kyseessä ei olekaan virallinen pohdintaryhmä, se tutkii kuitenkin koheesiopolitiikan mahdollisuuksia laajentumisen jälkeen. Tässä vaiheessa on selvää, että koheesioon suunnattavia yhteisön määrärahoja on korotettava tämänhetkisestä vuoteen 2006 mennessä. Ei ole kuitenkaan viisasta jättää tulevaisuutta koskevia päätöksiä vuoden 2006 loppuun. Siksi hyväksyn komissaari Michel Barnier'n aloitteen keskustelun aloittamisesta jo nyt.

Mitä erityistä Urban-aloitteessa on verrattuna muihin kaupunki- tai maaseutualueilla toteutettuihin toimiin?

Olemme saaneet alueilta paljon myönteistä palautetta kauden 1994-1999 aikana toteutetuista Urban-ohjelmista. Siksi suhtauduimme myönteisesti tämän erityisaloitteen tehostamiseen muiden jo toteutettujen maaseutu- ja kaupunkialueita koskevien toimien lisäksi. Kaudella 2000-2006 Urban II on yksi neljästä yhteisöaloitteesta. Muut aloitteet ovat tasa-arvoa koskeva Equal, maaseudun kehittämistä koskeva Leader+ ja rajat ylittävää yhteistyötä koskeva Interreg III. Samanaikaisesti tavoite 1- ja 2 -ohjelmiin sisällytetään kaupunki- ja maaseutualueita koskevia toimia. Kussakin tapauksessa lähestymistapa on kuitenkin erilainen.

Keskusteltuamme kautta 2000-2006 koskevan Urban-aloitteen suuntaviivoista päätimme komission kanssa rajoittua kohdennettuihin ohjelmiin, jotta vältettäisiin käytettävissä olevien varojen hajaantuminen. Uusien Urban-ohjelmien tavoitteet eroavat melko paljon nykyisistä kaupunkialueita koskevista toimista, sillä uusissa ohjelmissa tuetaan uusia ja innovatiivisia toimia kaupunkien elvyttämiseksi.




Euroopan parlamentin aluepolitiikka

Euroopan parlamentissa on 17 valiokuntaa, jotka valmistelevat kukin toimivaltansa rajoissa parlamentin täystunnoissa käsiteltäviä asioita. Yksi näistä valiokunnista vastaa erityisesti aluepolitiikasta, liikenteestä ja matkailusta. Siinä on 59 jäsentä, ja sen puheenjohtajana toimii kreikkalainen Konstantinos Hatzidakis.

Valiokunta valvoo rakennerahastojen, koheesiorahaston ja liittymistä edeltävän rakennepolitiikan välineen (ISPA) hallinnointia. Vuoden 2000 aikana komissio kuuli parlamenttia kahden uuden yhteisöaloitteen, Interreg III -aloitteen (alueiden välinen yhteistyö) ja Urban II -aloitteen (kaupunkien kriisialueiden kehittäminen), suuntaviivoista sekä rakennerahastoihin liittyvän lainsäädännön soveltamista koskevista eri asetuksista tiedotuksen, varainhoidon valvonnan ja menojen alalla.

 


 

Last modified on