OIKEUDELLINEN HUOMAUTUS - Tällä sivustolla oleviin tietoihin liittyyvastuuvapauslausekesekätekijänoikeutta koskeva huomautus
  Euroopan komissio > Aluepolitiikka


Newsroom Newsroom Commissioner Debate Issues Directorate General

Sanasto | Haku | Yhteystiedot | Mailing lists
 
Panorama Inforegio

Alueellisen kehityksen neljännesvuosijulkaisu


Tapahtumia 12. toukokuuta 2000

Katsaus Terra-ohjelmaan
Uusia ajatuksia aluesuunnittelusta

"Terra-ohjelma osoitti, että paikallistoimijat on otettava vahvasti mukaan kestävien aluesuunnitteluhankkeiden kaikissa vaiheissa. Näin aluekehityspolitiikasta tulee ymmärrettävää ja konkreettista."

Frank O'Gallachoir, hankevastaava (SRUNA), Dublinin alueviranomainen.

SRUNA-hankkeeseen osallistui vuosina 1997-2000 irlantilaisia ja ruotsalaisia kumppaneita, jotka yhdessä etsivät uusia menetelmiä alueidensa suojelemiseksi ja kehittämiseksi. Paikallistoimijat Dublinissa ja Etelä-Ruotsin Skånessa tekivät vertailevia tutkimuksia, laativat tietokantoja ja hyödynsivät viimeisintä tekniikkaa maantieteellisten tietojen keräämisessä ja käsittelyssä.

SRUNA-hanke on osa Euroopan komission laatimaa ja EAKR:sta osarahoitettua Terra-pilottiohjelmaa, jossa tarjotaan paikallis- ja aluetason toimijoille mahdollisuus suunnitella ja testata uusia kestävän aluesuunnittelun keinoja alueellaan. Tarkoituksena on löytää toimia, joissa otetaan huomioon ympäristönäkökohdat, talouskehitys, alueen kilpailukyky ja tulevat sukupolvet. Tässä "laboratoriossa" voidaan tutkia myös Euroopan aluekehityssuunnitelmassa (ESDP) esitettyjen ajatusten kestävyyttä. Potsdamin ministerikokouksessa toukokuussa 1999 hyväksyttyyn ESDP-suunnitelmaan on koottu eurooppalaisen aluesuunnittelun poliittiset tavoitteet ja toimintavaihtoehdot.

Kolme vuotta sitten käynnistetylle Terra-ohjelmalle myönnettiin 40 miljoonan euron määrärahat EAKR:sta, ja sen osana toteutettiin 15 hanketta 11 jäsenvaltiossa. Hankkeet koskivat pääasiassa rannikkoalueita, jokilaaksoja, eroosiosta kärsiviä alueita ja tavoite 1 -alueisiin kuuluvia maaseutualueita. Hankkeisiin osallistui 63 paikallistoimijaa, jotka kokoontuivat 12. toukokuuta 2000 Brysseliin kertomaan kokemuksistaan ohjelman päätöstilaisuuteen.



Vertikaalista ja horisontaalista kumppanuutta

Yksi tärkeimmistä kolmen kokeiluvuoden aikana saaduista opetuksista on epäilemättä se, kuinka merkittävää työmarkkinaosapuolten ja talouselämän toimijoiden mukanaolo on. Frank O'Gallachoirin totesikin, että

"Terra mahdollisti joissakin tapauksissa sen, että päättäjien ja kansalaisten välillä saatiin aikaan todellinen yhteisymmärrykseen perustuva sopimus, jonka avulla voitiin kehittää yhteinen näkemys alueen ja paikkakunnan aluesuunnittelusta".

Miten paikallistoimijoiden osallistuminen vaikuttaa alue- ja valtionhallinnon poliittisiin päättäjiin?

"Oli kiinnostavaa huomata, kuinka ruohonjuuritason mukanaolo toisinaan käänsi perinteiset päätöksentekomenettelyt päälaelleen. Päätöksiä perusteluineen ei enää annetakaan ylhäältä alas. Kansalaiset tulevat lopulta osaksi politiikkaa, päätöksentekotapoja muutetaan ja hankkeisiin etsitään rahoitusta."

Vahvistaako Terran tapainen kokeilu eri alueiden asukkaiden välistä yhteistyötä vai ovatko maantieteelliset ja kielelliset rajat liian suuria?

"Rajat tai kieli eivät välttämättä aiheuta suurimpia ongelmia. Kahden raja-alueen intressit voivat olla hyvinkin erilaiset. Pyrittäessä saamaan laajempi kuva aluesuunnittelusta yhteistyö varmastikin auttaa yhteisymmärryksen löytämisessä ja joidenkin ongelmien välttämisessä."

Kilpailukyky ja koheesio

Kestävä aluesuunnittelu ei estä vaan, päinvastoin, pikemminkin edellyttää alueiden kilpailukyvyn edistämistä. Javier Elizande Kastilia ja Leónin alueelta johti Duero/Douro-hanketta, jossa keskityttiin Pohjois-Portugalista Espanjan sydämeen virtaavan joen yhteisen hoidon parantamiseen. Luonnollisen rajan muodostavasta Douro-joesta tulikin yhdistävä tekijä. Espanjalaiset ja portugalilaiset hankekumppanit onnistuivat liikenteen, kaupunki-, kulttuuri- ja luonnonperinnön aloilla toteutetussa johdonmukaisessa yhteistyössään parantamaan matkailumahdollisuuksia joenvarren alueilla.

Javier Elizalden mukaan:

"Alueen kilpailukyky riippuu myös integroidusta aluesuunnittelusta, jossa kaupunkien ja maaseudun välisiä yhteyksiä vahvistetaan parhaiden puolien hyödyntämiseksi. Kaikkien pääsy osallisiksi infrastruktuurista ja osaamisesta on myös välttämätöntä maaseutualueiden ja ongelmaisten lähiöiden kehittämisessä."

Terran tulevaisuus

Kolmen vuoden kokeilun perusteella voidaan todeta, että paikallistoimijoiden osallistumista on edelleen lisättävä ja että asiantuntijoiden puute voi joskus haitata hankkeiden edistymistä. Verkottumiseen ja todellisten kumppanuuksien luomiseen tarvitaan huomattavasti varoja ja suhteellisen pitkä valmisteluaika. Terra täytti sille annetun tehtävän tuomalla esiin uusia ajatuksia ja vaikuttamalla asenteelliseen kehitykseen. Ohjelman avulla vahvistettiin myös alueiden välistä yhteistyötä ja osoitettiin johdonmukaisen aluekehityksen tarpeellisuus. Näistä johtopäätöksistä on apua Interreg III- ja Urban II -hankkeiden vetäjille, sillä näissä kahdessa aloitteessa (sekä tavoite 1- ja 2 -ohjelmissa) hyödynnetään Terrasta saatuja kokemuksia kaudella 2000-2006.

Innovatiivisiin toimiin kuulunutta kolmivuotista Terra-ohjelmaa koskeva loppukertomus löytyy osoitteesta http://ec.europa.eu/regional_policy, ja sen voi pyytää aluepolitiikan pääosaston tiedotusyksiköstä;

faksi: +32 2 296 60 03
sähköpostiregio-info@ec.europa.eu


 

Last modified on